Ihastunut kaverin vaimoon...

Huoh...

Eli olen ihastunut kaverini vaimoon. Kaverin olen tuntenut vasta muutaman vuoden, mutta hänestä on tullut itselleni yksi parhaista kavereista.

Olen myös vahvasti siinä uskossa, että hänen vaimollaan on myös ihastumisen tunteita minua kohtaan. Useaan kertaan ollut flirttaileva, ja nyt sitten kävi jopa koskettelemaan viime kerralla, kun hänet näin (oli kylläkin humalassa, ja itse torjuin hienovaraisesti). Kehui minua komeaksi jne..

Helvetin sekaisin tunteideni kanssa. Itsellänikin avopuoliso, ja lapsia, samoin kuin heillä. Jos lapsia ei olisi, pystyisin ehkäpä tekemään ratkaisuja helpommin.

Puolisoni on pettänyt minua 4 vuotta sitten, jonka kylläkin annoin "anteeksi". Lainausmerkeissä siksi, että vielä tänä päivänäkin tulee välillä pieni muotoinen vihan tunne sitä tapahtunutta kohtaan.

Mitä tässä tehdä? Antaa tunteiden viedä, vai vain toivoa, että ihastuminen menee ohi, eikä muutu rakkaudeksi?

 

No kyll'pä sitä ihmiset helposti rakastuu, hiplaa vaan vähän munista, niin mies on mennyttä kauraa.

 

Kannattaa säilyttää hyvä ystävä. Hänestä on iloa sinulle vuosikymmeniksi.

 

Et varmasti halua sekoittaa omaa etkä toisten elämää, joten viisas hillitsee itsensä ja pitää vaikka väliä tapaamisissa, jotta kuohunta laantuu. Ihastumisissa tehdään elämän suurimmat mokat, joita joutuu katumaan koko loppuelämänsä! Elämä ei todellakaan ole herkkua mokan jälkeen sen enempää sinulle kuin muillekaan.

Keskity pohtimaan, mitä hyvää elämässäsi on, miten kiva puolisosi ja ihanat lapset ovat. Muistuta itseäsi hyvistä asioista. Vietä aikaa perheen kanssa, järjestä yhteistä aikaa kaksistaan puolison kanssa. Rakastukaa toisiinne uudelleen. Se tuo paremman palkinnon, kuin ikänään ihastuksen ruokkiminen kaverin tai kenenkään muunkaan puolisoon. Tuohon kaveripariskuntaan sen sijaan kannattaa ottaa etäisyyttä toistaiseksi.

Sinua viehättää nyt se, että et tiedä tästä toisesta naisesta muuta kuin hänen parhaat puolensa. Arki ja ongelmat toisivat hänestäkin esiin ne vähemmän mukavat puolet. Samoin on sen naisen laita. On niin helppoa muodostaa toisesta ihanne, joka ei vastaa todellisuutta.

Muista itsekin aikoja, jolloin noita ihastuksen tunteita huomasi itsessään ja toisissa, mutta olen kiitollinen totisesti, jotta niistä ei seurannut mitään. Ne menevät ohi ja jälkeenpäin sitä vain ihmettelee, mitä toisessa ylipäätään näki. Ei liene pariskuntaa, jossa sellaista ei koskaan ole tapahtunut edes toiselle, mutta ihastuksia tulee ja menee, ei niille kannata antaa painoarvoa. Käyttäytyy kunnioittavasti kaikkia kohtaan eikä sekoile.

 

Totta ihastumiset tulevat ja menevät. Sinulla ja kaverisi vaimolla myös lienee jonkinlainen tyhjiö sielussa, silloin Ihminen on erityisen herkkä ihastumaan. Nyt kannattaa pitää taukoa kaveruudessa. Nimittäin on alhaista ryhtyä suhteeseen kaverin vaimon kanssa.

 

leikkiä seuraavaa ajatusleikkiä.

Näetkö itsesi viikonloppuisinä ja viikolla kaverisi lasten isäpuolena. Äidillehän ne lapset useimmiten jää. Jaksatko viikonloppuisin koko lapsikatrasta jaksaisitko olla hyvä isä myös kaverisi lapsille?

Näetkö itsesi viikonloppuisinä kun olette jääneet kiinni ja avovaimosi jättää Sinut, olet menettänyt kaverisi jonka vaimo haluaa kuitenkin jatkaa entisen miehensä kanssa.

Kerrot, että avovaimosi on pettänyt neljä vuotta sitten. Sitä ei voi käyttää enää syynä tehdä itse samoin.

Anna ajan kulua. Ihastuminen menee ohitse.

 

Akka kuitenkin syyttäisi sua jos jäätte kiinni. Käytettyä kamaa, miten äijät voi panna samaa naista, yök. Hanki sivusuhde, jota kukaan muu ei tunne, niin ei tartte pelätä kiinnijäämistä.

 

En suosittele sivusuhdetta enkä kaverin vaimon kanssa muhinoimista. Selvitä ensin oma suhteesi avovaimoosi, ei ne roskat mihinkään katoa vaikka ne lakaistaan maton alle.

 

On olemassa iloisempiakin esimerkkejä siitä, kuinka tuossa voi käydä, mutta myönnettäköön, että harvinaistahan se on. Tunnet itse parhaiten oman parisuhteesi ja sen toimivuuden, vain itse tiedät oletko onnellinen ja voit parhaiten arvioida mitkä seuraukset lähdöllä olisi. Lapset ovat aina valtavan iso asia, heille ero on kova pala, eli perusteet mahdolliselle erolle täytyy olla erittäin hyvin punnittu! Hienointahan olisi, jos oma parisuhteesi olisi niin tukevalla pohjalla, että voisit puhua vaimosi kanssa ihastuksesta. Hän pettäneenä taitaa ymmärtää, että omaa kumppania voi rakastaa ja silti ihastua äkisti. Toki jo tapahtunut pettäminen ja häpeäntunne/sinulla kiukku, tekee keskustelusta haasteellisempaa, muttei mahdotonta. Ymmärrystä, rauhaa ja rehellisyyttä peliin! Oma työihastukseni aikanaan meni helposti ohi, kun puhuin miehelleni siitä ja seurauksena koin pystyväni luottamaan mieheeni uudella tavalla, samoin hän minuun. Kaikesta puhuminen on klisee, mutta kun niin voi hyvässä hengessä tehdä, vaikka aihe olisi tulenarka, se vahvistaa kummasti suhdetta. Jollei keskustelu muutoin onnistu niin ainahan voi jopa ammattilaista käyttää apuna. Mutta kuten sanottu, tiedät itse paremmin. Joutunet puhua myös sen toisen naisen kanssa hyvin perusteellisesti, jos siihen suuntaan alat kovin päätyä, mutta älä hätiköi.

Se eräs iloisempi tarina muuten meni näin: Tapailin aikanani muutaman kuukauden erästä miestä, mutta homma kariutui, kun miehestä ei tulevaisuuden kannalta saanut irti oikein juuta eikä jaata. Tästä parin viikon kuluttua tapasin toisen miehen baarissa ja kävi ilmi että hän oli juuri eronnut. Hänen vaimonsa oli ihastunut toiseen, ei ollut pettänyt, mutta heidän suhteensa kun oli muutenkin jo toiminut heikolla hapella, niin mies oli sovussa viimein antanut vaimonsa mennä. Pian paljastui, että tuo vaimo oli ihastunut juurikin jättämääni mieheen ja miehen jahkailu sai hyvin loogisen selityksen. Jätetty vaimo ja jättämäni mies ovat saaneet myöhemmin lapsen. Itse taas olen ollut jo neljä vuotta yhdessä baarissa tapaamani ihanuuden kanssa, enkä voisi kuvitella löytäväni parempaa parisuhdetta. Käytännössä meillä siis parit vaihtui, joskin kuviossa vain minulla oli tuolloin aiemmasta liitostani lapsia. Että näin...