Läheisriippuvuus parisuhteessa

  • Viestiketjun aloittaja V.I.P.
  • Ensimmäinen viesti
V.I.P.
Onko kukaan tullut ajatelleeksi sitä, että parisuhteessa toinen saattaa kärsiä läheisriippuvuudesta. Melkoinen taakka, jota kenties ei tunnisteta, ollaan vaan totutuissa kuvioissa, ajattelematta asiaa juuri siltä kantilta. Meidän perheessä ei sellaista ole, no ei tietenkään. Olemme niin itsenäisiä vaimoni kanssa, niin töissä, kuin omissa harrastuksissa. Meillä kummallakin on omaa tilaa ja aikaa. - Läheisriippuvuus johtuu yleensä henkilön huonosta itsetunnosta ja omasta ”arvottomuudesta”. Parisuhteessa läheisriippuvuus on este ehyeen ja tasavertaiseen kumppanuuteen.

Olen aikoinaan tutustunut harrastusteni parissa hienoon kaveriin, joka oli täydellisen riippuvainen vaimostaan, kuitenkin väärällä tavalla. Hän on todellinen herrasmies ja pärjännyt hyvin muun muassa työelämässä. Läheisriippuvuus kuitenkin on hänelle aivan luonnollinen ja arkinen asia, ymmärtämättä vääryyttä itseään, ja vaimoaan kohtaan. Hän saattoi pahimmassa tapauksessa soittaa vaimolleen kesken treenien, antaen tilannetiedotteen mahdollisesta kotiin tulosta.

Meidän treeniporukassa siitä alkoi lennellä kaikenlaisia huulia. Kun päätettiin olla kentällä vaikkapa kello 20:00, joku heitti kaverille: ”Soita Arska vaimolle että pääset vasta kahdeksan jälkeen kotiin”. Kaveri lähti huumorilla mukaan, ei siinä mitään, mutta hänestä näki, että kärsii siitä oikeasti. Hän kuulemma oli itse ottanut tämän tavan ”raportoida” olemisiaan. Väärää riippuvuutta on monessa muodossa, tämä vain yhtenä esimerkkinä.

 
voihan.....itku......
Hetkonen, tarkoitatko että toisen huomioiminen on läheisriippuvuutta? Se, että ilmoittaa tulevansa myöhässä kotiin? Otahan parempi esimerkki ja syvällisempi perustelu. Kirjoituksestasi huokuu lähinnä vääristynyt parisuhdemalli, jossa kaksi ihmistä asustelevat kämppiksinä samassa huushollissa kuten sinä teet omasi kanssa ja jos joku on tunteikkaampi tai välittävämpi, niin äijälauma hekottelee murkkuikäisten tyyliin ympärillä ikään kuin kaverisi olisi täysin idiootti. Huoh!

Löytyykö kaveristasi hysteriaa, jos vaimo ei vastaakaan puhelimeen? Onko vaimo mahdollisesti vaikeasti läheisriippuvainen, jolloin kaverisi on melkein pakko toimia kuten toimii? Onko kaverisi jättänyt yhteisiä tapaamisia useastikin väliin? HUomaatko, ettei hän kerro omia mielipiteitään vaan selvästi toistaa vaimoaan? Puhuuko hän minä/me muodossa ja millaisissa asioissa? Voiko hän tehdä mitään miettimättä ensin mitähän vaimo sanoo?

 
lähe(i)s riippuvuus
Jaa, ei tuon tarinan perusteella vielä ketään voi sanoa läheisriippuvuudeksi.

Joissain perheissä voi vaan yksinkertaisesti olla TAPANA soitella toiselle ja kertoa missä menee. Tämä voi olla aivan luonnollinen juttu, ilman mitään riippuvuuksia.

Ja jos tuossa tarinassa joku on riippuvainen, niin onko se mies? Vai olisiko se ehkä kuitenkin nainen, joka "ei pärjää" yksin ja haluaa kuulla miehestään usein.

 
väärä termi
Tosi usein näkee tuota termiä läheisriippuvainen käytettävän väärin. Ei läheisriippuvainen tarkoita läheisestään riippuvaista henkilöä, vaan henkilöä jonka läheinen on riippuvainen jostain ja joka tämän toisen ihmisen kautta kärsii tästä riippuvaisuudesta (mutta usein myös käytöksellään eli jäämällä suhteeseen hyysäämään riippuvaista tahtomattaan mahdollistaa sen jatkumisen). Esim. alkoholiriippuvaisen puoliso on läheisriippuvainen.
 
pitää paikkansa
väärä termi. Jos ajatellaan ap:n tavoin, niin läheisriippuvaisuus olisi positiivinen termi useassa tapauksessa. Ainakin lapset olisivat läheisriippuvaisia ja puolisot samoin.
 
no jaa-a
Vai läheisriippuvainen?
Siinä tapauksessa meillä molemmat ovat. Meistä on mukavaa soitella toisillemme kesken työpäivänkin ihan vain kysyäkseen, miten päivä menee. Ja rupatella ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kummallekin tulee kiva olo koko päiväksi, kun tietää että toinen välittää ja on kiinnostunut.
Ja ei, emme ole mitään teinejä vaan pian 20v aviosssa ollut pari.
 
haha
Tässäkö on se syy, miksi moni mies ei uskalla kohdella vaimoaan oikein ja hyvin? Koska kaverit nauravat ja vittuilevat hänelle siitä, että haluaa olla vaimolleen uskollinen ja huomioon ottava.
 
Olen läheisriippuvainen
Tässä on läheisriippuvaisen määritelmä:

Elää usein toisen kautta. Tämä ei tarkoita mitään menoistaan soittelua, vaan sitä ettei uskalla olla oma itsensä, eli tosi läheisriippuvainen ei edes olisi missään pelaamassa poikien kanssa.

Haluaa olla suhteessa reppanoihin kuten alkoholisteihin ja pettäjiin.

Läheisriippuvuuden taustalla on usein alkoholismi tai muu "elämää" suurempi voima, joka joko lapsuudessa tai aikuisena on ihmisen saanut pitämään itseään toisarvoisena rakkaimpiensa elämässä. Läheisriippuvainen osaa esim, laittaa ruokaa ja riisua kengät humalaiselta isältään, mutta ei osaa olla tasa-arvoisessa ihmissuhteessa.

Et voi päällepäin nähdä kuka sitä sairastaa, sen tietää jokainen itse. Läheisriippuvainen ihminen on usein myös erittäin kiinnostunut asiasta ja yrittää etsiä vastauksia, joten hän luultavasti paranee siitä ennen kuin ehdit huomata mikä mättää.

Vaimolle menoistaan ilmoittaminen ei ole läheisriippuvuutta.

Olen myös itse läheisriippuvainen ja siihen taipuvainen, ja elän miehen kanssa joka ei ilmoittele mitään ja elämme kahta erillistä elämää. Kämppiksinä kuten joku sanoi. eli vonkin nyt sanoa että vaimos on läheisriippuvainen, jos tekin todella ette ilmoittele mitään ja olette kämppiksinä.

Läheisriippuvuus myös tulee ja menee, hetkittäin se helpottuu mutta väärän miehen kanssa oireet alkavat ja on pakko ostaa kissa pöydälle, eikä antaa toisen mennä ja tulla miten lystää.
 
V.I.P.
Kyllä alituinen ja turha soittelu on väärää riippuvuutta. Jos minä menen harrastuksiini, ei minun tarvitse soitella alvariinsa, kertoakseni vain tarkan tuloajan kotiin. Vapaus olla omalla ajalla, siis "riippumaton", on juuri sitä omaa aikaa, eikä siihen kuulu mitkään "kellokortit". Luottamus ja sen kautta saavutettu turvallisuus parisuhteessa ei velvoita "rimputteluun". Esimerkkini oli vain pieni piipahdus siihen maailmaan. Läheisriippuvuus kielii myös turvattomasta ja huonosti toimivasta parisuhteesta. Sanaslla sanoen, luottamus ei toimi. Tämä on minun henkilökohtainen käsitys ja mielipide asiasta.
 
riippuvuuden ja huomioimisen ero
VIP:lle: Paljon riippuu parisuhteesta ja siitä, millaiset käyttäytymissäännöt on sovittu. Esimerkiksi meillä on sovittu, että jos myöhästyy noin 15-20 minuuttia, niin siitä ilmoitellaan. Kännykkäaikana kommunikointi on kuitenkin niin äärettömän helppoa. Jos menen tapaamaan ystävääni työpäivän jälkeen kahville, niin kerron siitä etukäteen miehelleni ja laitan kalenteriin siitä merkinnän. Kerron myös kellonajan, jolloin arvelen tulevani kotiin. Jos myöhästyn oleellisesti (esim. tunnilla), laitan miehelle tekstarin.

Meillä systeemi toimii hyvin, enkä pidä sitä mitenkään läheisriippuvaisuutena, vaan toisen huomioimisena. Suhteessamme luottamus on kohdillaan ja korostan, että kyse ei ole luottamuksen puutteesta, vaan informoinnista.

Esimerkki: Jos minä olen suunnitellut meneväni loppuviikon aikana uimaan (uimahalli on työpaikan lähellä eikä kotikaupungissani), niin menen tietysti mieluiten silloin, kun miehellänikin on jotain menoa, jotta meille sitten jää myös yhteistä aikaa. Jos menisin tänään suoraan töistä kotiin ja olettaisin, että vietämme rauhallisen koti-illan, niin olisin aika käärmeissäni, jos mies vain viipyisi ja viipyisi eikä tulisikaan kotiin ennenkuin joskus myöhään. Kun sitten huomenna menisin uimaan töistä suoraan ja mies vastaavasti tulisi suoraan töistä kotiin, niin sen sijaan että olisi yksi harrastusilta ja yksi koti-ilta, niin nyt onkin sitten kaksi peräkkäistä iltaa, jolloin emme ole yhdessä. Kyseessä on ongelma siksi, että kumpikin viihdymme kotona ja toistemme seurassa. Emme halua olla vain pelkkiä kämppäkavereita, vaan haluamme olla yhdessä.
 
Soittorasia
Alkuperäinen kirjoittaja riippuvuuden ja huomioimisen ero:
VIP:lle: Paljon riippuu parisuhteesta ja siitä, millaiset käyttäytymissäännöt on sovittu. Esimerkiksi meillä on sovittu, että jos myöhästyy noin 15-20 minuuttia, niin siitä ilmoitellaan. Kännykkäaikana kommunikointi on kuitenkin niin äärettömän helppoa. Jos menen tapaamaan ystävääni työpäivän jälkeen kahville, niin kerron siitä etukäteen miehelleni ja laitan kalenteriin siitä merkinnän. Kerron myös kellonajan, jolloin arvelen tulevani kotiin. Jos myöhästyn oleellisesti (esim. tunnilla), laitan miehelle tekstarin.

Meillä systeemi toimii hyvin, enkä pidä sitä mitenkään läheisriippuvaisuutena, vaan toisen huomioimisena. Suhteessamme luottamus on kohdillaan ja korostan, että kyse ei ole luottamuksen puutteesta, vaan informoinnista.

Esimerkki: Jos minä olen suunnitellut meneväni loppuviikon aikana uimaan (uimahalli on työpaikan lähellä eikä kotikaupungissani), niin menen tietysti mieluiten silloin, kun miehellänikin on jotain menoa, jotta meille sitten jää myös yhteistä aikaa. Jos menisin tänään suoraan töistä kotiin ja olettaisin, että vietämme rauhallisen koti-illan, niin olisin aika käärmeissäni, jos mies vain viipyisi ja viipyisi eikä tulisikaan kotiin ennenkuin joskus myöhään. Kun sitten huomenna menisin uimaan töistä suoraan ja mies vastaavasti tulisi suoraan töistä kotiin, niin sen sijaan että olisi yksi harrastusilta ja yksi koti-ilta, niin nyt onkin sitten kaksi peräkkäistä iltaa, jolloin emme ole yhdessä. Kyseessä on ongelma siksi, että kumpikin viihdymme kotona ja toistemme seurassa. Emme halua olla vain pelkkiä kämppäkavereita, vaan haluamme olla yhdessä.
Miksi osoitat viestisi vipille. Hänhän juuri korosti, että esitti omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Ap on oikeessa, sinä olet oikeessa. Kaikki on oikeassa. Joillekkin avioliitto on vankila, joillekkin ei.
 
Mitä mieltä olette?
Minustakin olisi hienoa, että ilmoitettaisiin koska ollaan mahdollisesti tulossa ja pidettäisiin siitä myös kiinni. Minä saan usein epämääräisiä vastauksia tuloajasta ja usein se sitten venyykin monta tuntia. Me emme asu yhdessä, mutta olisi kiva jos voisi luottaa toisen sanomisiin ja tekemisiin.

Eilenkin kävi niin että kumppanini sanoi ettei hänellä ole illalla "mitään erityistä" tekemistä ja antoi ymmärtää että tulee illalla luokseni. Kuitenkin kaikenlaista pientä ilmaantui koko ajan ja lopulta ilmoitti minulle yhdeksän jälkeen illalla ettei varmaan enää kannata muutaman tunnin takia tulla kun hän vielä menee aamulla kuudeksi töihin. Loukkaannuin tästä siksi, että hän oli koko illan antanut olettaa tulevansa ja jätin yhden vierailunkin väliin sen takia. Sitten hän ilmoittaakin tuollaiseen aikaan ettei nyt sitten olekaan tulossa. Tosi usein hänen iltansa venyvät pitkälle näistä "odottamattomista" tekemisistä ja sitten suunnitelmat vaihtuvat ihan uusiksi.

Onko minulla oikeus suuttua tällaisesta käytöksestä?
 
Lupaan
Alkuperäinen kirjoittaja Mitä mieltä olette?:
Minustakin olisi hienoa, että ilmoitettaisiin koska ollaan mahdollisesti tulossa ja pidettäisiin siitä myös kiinni. Minä saan usein epämääräisiä vastauksia tuloajasta ja usein se sitten venyykin monta tuntia. Me emme asu yhdessä, mutta olisi kiva jos voisi luottaa toisen sanomisiin ja tekemisiin.

Eilenkin kävi niin että kumppanini sanoi ettei hänellä ole illalla "mitään erityistä" tekemistä ja antoi ymmärtää että tulee illalla luokseni. Kuitenkin kaikenlaista pientä ilmaantui koko ajan ja lopulta ilmoitti minulle yhdeksän jälkeen illalla ettei varmaan enää kannata muutaman tunnin takia tulla kun hän vielä menee aamulla kuudeksi töihin. Loukkaannuin tästä siksi, että hän oli koko illan antanut olettaa tulevansa ja jätin yhden vierailunkin väliin sen takia. Sitten hän ilmoittaakin tuollaiseen aikaan ettei nyt sitten olekaan tulossa. Tosi usein hänen iltansa venyvät pitkälle näistä "odottamattomista" tekemisistä ja sitten suunnitelmat vaihtuvat ihan uusiksi.

Onko minulla oikeus suuttua tällaisesta käytöksestä?
Jos ei ole varma pääsemisestään, parempi olla lupaamatta yhtään mitään. Miehesi olisi tarkastettava tapaansa "luvata".
 
langaton
Minulla oli mies, joka ei pitänyt tapana ilmoitella. Kerran hän soitti viikon ulkomaan työmatkalta. Ihmettelin miksi? No, hän oli sairaana hotellihuoneessa ja mukana ollut _miespuolinen_! työkaveri oli käskenyt soittamaan kotiin.

Hassuinta olikin, että joskus muulloinkin miehen työkaverit soittivat ja ilmoittivat jopa kiertoteiden kautta, että silloin vielä rakkaan aviopuolisoni kotiinpaluu myöhästyy päivällä tai vuorokaudella. Mies itse ei ilmeisesti ymmärtänyt, että kotona voisi olla huoli, kun hän ei tullutkaan sovitulla lennolla, vaikka oltiin kentällä vastassa. Viikkoon hän ei kokenut aiheelliseksi sekata, miten vaimo pienten lasten kanssa kotona pärjää.

Olin silloin aiemmin samaa mieltä kuin V.I.P. Ei kaikesta tarvitse ilmoitella, mutta nykyään ajattelen, että on toisen taholta suurta huomaavaisuutta ja välittämistä, että kertoo myöhästyvänsä tai vain kyselee ja kertoo kuulumisia. Siis kyselee, ei utele, eikä mustasukkaisena varjosta.
 
kuohuviiniä kiitos
Alkuperäinen kirjoittaja V.I.P.:
Alkuperäinen kirjoittaja kasva aikuiseksi väpätys:
Ihme VIP, tulee tänne Ellien palstalle arvostelemaan ystäväänsä.
Oletko mies, poju vai vain kateellinen ystävä ? Minusta olet juuri sitä.
En kertonut esimerkiä suinkaan pahaa tarkoittaen kaveristani, olemme erittäin hyviä frendejä kyseisen hepun kanssa. Ymmärrän sinua jos et "ylety" parempaan keskusteluun, mutta uskon että tuokin menee ohi, ja olosi helpottuu. Pärjäile.
Niin sinähän tiedät frendistäsi sen, että hän aloitti tämän raportoinnin pilattuaan perhepäivälliset täysin. Myöhästymällä moukkamaisesti, jättämällä ilmoittamatta. Tajuamatta, että teki vuosisadan typerimmän jutun. Mutta Sinä tuskin frendinä ymmärrät tälläisiä tapahtumia, Hese tai Mäkki on suuri happening -kun frendii tapaa.
 
pullonkierrätystä?
Mitä te "treenaatte" tän "arskan" kanssa? Helpota vähän ja koita pärjäillä. Heippa. en osallistu näin tasottomaan keskusteluun sillä elämäni on muualla kuin täällä elleissä. :-DDDDDDDD
 
V.I.P.
Alkuperäinen kirjoittaja pullonkierrätystä?:
Mitä te "treenaatte" tän "arskan" kanssa? Helpota vähän ja koita pärjäillä. Heippa. en osallistu näin tasottomaan keskusteluun sillä elämäni on muualla kuin täällä elleissä. :-DDDDDDDD
Älä veikkonen vähättele, viestisi oli mielestäni hyvinkin "tasokas".
 
V.I.P.
En tarkoittanut että "soittelemiset" sinänsä olisi väärää riippuvuutta, kunhan sitä on kohtuudessa ja asiasta. Jos sitä tehdään monta kertaa päivässä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, siitä on terve parisuhde kaukana.

Läheisriippuvainen ilmentää sitä riippuvuuttaan monin eri tavoin. Enää ei liikuta terveessä suhteessa silloin, jos suhde tulee liian kiinteäksi ja molemmat alkavat kärsiä siitä. Silloin toimitaan toisen ajatusten, tekemisten, mieltymysten ja sanomisten mukaan, eikä enää tehdä niin kuin itsestä tuntuisi hyvältä. Ei turhaan mainita sitä, että me kaikki tarvitsemme oman tilamme, ja aikaa siihen omaan tilaan.

 
Tätä mieltä olen
Älä oottele tuollaista miästä jos ei ollut oikeesti tärkeä ja hyvä syy tulon venyttämiseen ja peruuttamiseen. Alottajalle sanon: Mitäs se sulle tai muille kuuluu jos joku soittelee tai on soittamatta? Musta olis kauheeta jos mun mies kyttäis akkamaisesti kavereidensa puheluita tai perhe elämää. tosi mies ei juoruile kavereitten selän takana. Mä oon kans ymmärtänyt että läheis riippuvainen on sellainen joka on toisen kanssa yksissä vaikka ei välitättäis siitä koska ei haluu olla yksin. Vähän väkisin keksitty aihe kun ei pystytä oleen palstalta pois. Taidat olla elli riippuvainen vipeltäjä vai räpeltäjä?
 
Eräs eukko
"En tarkoittanut että "soittelemiset" sinänsä olisi väärää riippuvuutta, kunhan sitä on kohtuudessa ja asiasta. Jos sitä tehdään monta kertaa päivässä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, siitä on terve parisuhde kaukana."
^Onko sinun vaikea ymmärtää että joissakin suhteissa soitellaan ihan vain siksi että kuulee toisen äänen ja samalla vaihtaa työpäivän kuulumiset? Miten ihmeessä voit vääntää tästä asiasta läheisriippuvaisuuden, sulla on pikkasen termit hukassa.

Millä perusteella sinä olet pätevä arvioimaan mikä on parisuhteessa tervettä ja mikä ei? Oletettavasti olen sinua enemmän kokenut ja sen oppinut, että parisuhde on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.

Ei ole mitään standardia minkälainen parisuhde on hyvä suhde, jätetään ne laittomat asiat tämän ulkopuolelle. Itse koet että sinun suhteesi on normaali näin, toisen mielestä hän suhteensa on normaali taas toisin.

En koe sitäkään läheisriippuvaisuudeksi että otetaan toinen huomioon päätöksiä tehdessä.
 
Muiden silmin
"Meidän perheessä ei sellaista ole, no ei tietenkään."

Tämä ylläoleva lainaus ap:n kirjoituksesta kertonee kaiken oleellisen. Kuinka tänne eksyykin näin saakelin ylimielisiä ja itseään täynnä olevia miehiä!
 
V.I.P.
Alkuperäinen kirjoittaja Eräs eukko:
"En tarkoittanut että "soittelemiset" sinänsä olisi väärää riippuvuutta, kunhan sitä on kohtuudessa ja asiasta. Jos sitä tehdään monta kertaa päivässä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, siitä on terve parisuhde kaukana."
^Onko sinun vaikea ymmärtää että joissakin suhteissa soitellaan ihan vain siksi että kuulee toisen äänen ja samalla vaihtaa työpäivän kuulumiset? Miten ihmeessä voit vääntää tästä asiasta läheisriippuvaisuuden, sulla on pikkasen termit hukassa.

Millä perusteella sinä olet pätevä arvioimaan mikä on parisuhteessa tervettä ja mikä ei? Oletettavasti olen sinua enemmän kokenut ja sen oppinut, että parisuhde on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.

Ei ole mitään standardia minkälainen parisuhde on hyvä suhde, jätetään ne laittomat asiat tämän ulkopuolelle. Itse koet että sinun suhteesi on normaali näin, toisen mielestä hän suhteensa on normaali taas toisin.

En koe sitäkään läheisriippuvaisuudeksi että otetaan toinen huomioon päätöksiä tehdessä.

Hyvä ihminen, tuon ainoastaan omia käsityksiäni esiin, en ohjeita. Olen yrittänyt pariin kertaan korostaa sitä: NÄMÄ OVAT MINUN OMIA KÄSITYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ. Turha luulla, että alkaisin kilvoittelemaan asioilla joihin meillä jokaisella on omat mielipiteet. Yleisesti ottaen liika "roikkuminen" toisen lahkeessa on joskus kiusallista, tapahtuu se sitten missä yhteisössä tahansa.

Läheisriippuvuuteen on kylläkin omat yleiset kriteerit, joilla myös lääkärit määrittelee "kipeän" parisuhteen. Turvallinen parisuhde perustuu luottamukseen. Kun tiedän vaimoni menneen "tyttöporukassa" johonkin harrastuksiin, tai matkalle, en häiritse hänen yksityisyyttään soittelemalla. Omaa tilaa hyvät hyssykät, sitä tarvitsee kaikki. - Meneppä joskus "vuorelle" ja pelkästään olemaan yksin. Kaikki eivät siihen pysty.
 
Eräs eukko
"Hyvä ihminen, tuon ainoastaan omia käsityksiäni esiin, en ohjeita. Olen yrittänyt pariin kertaan korostaa sitä: NÄMÄ OVAT MINUN OMIA KÄSITYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ."

^Hyvin kärkkäästi tuot omat mielipiteesi ilmi ja niiden perusteella vielä arvostelet "ystävääsikin". Keskity nyt hyvä ihminen omaan parisuhteeseesi ja anna muiden hoitaa omansa.

Sitä paitsi läheisriippuvaisuutta ei ole diagnosoitu edelleenkään, joten se ei ole sairaus. Tätä virheellistä termiä viljellään surutta ja siihen yritetään ympätä vaikka mitä ongelmia.

 
V.I.P.
Alkuperäinen kirjoittaja Eräs eukko:
"Hyvä ihminen, tuon ainoastaan omia käsityksiäni esiin, en ohjeita. Olen yrittänyt pariin kertaan korostaa sitä: NÄMÄ OVAT MINUN OMIA KÄSITYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ."

^Hyvin kärkkäästi tuot omat mielipiteesi ilmi ja niiden perusteella vielä arvostelet "ystävääsikin". Keskity nyt hyvä ihminen omaan parisuhteeseesi ja anna muiden hoitaa omansa.

Sitä paitsi läheisriippuvaisuutta ei ole diagnosoitu edelleenkään, joten se ei ole sairaus. Tätä virheellistä termiä viljellään surutta ja siihen yritetään ympätä vaikka mitä ongelmia.
NÄMÄ OVAT MINUN OMIA KÄSITYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ. Turha luulla, että alkaisin kilvoittelemaan asioilla joihin meillä jokaisella on omat mielipiteet.
 
mokoma riippuvuus
"Sitä paitsi läheisriippuvaisuutta ei ole diagnosoitu edelleenkään, joten se ei ole sairaus. Tätä virheellistä termiä viljellään surutta ja siihen yritetään ympätä vaikka mitä ongelmia."

Läheisriippuvuus on T. Hellstenin lanseeraama käsite. Mies on kirjoittanut aiheesta ties kuinka monta kirjaa. Moni lukee niitä kuin raamattua.

Jos paranee läheisriippuvuudesta, ei siihen uudestaan halua sairastua.
En enää ikimaailmassa roiku kaksilahkeisessa. Puhelinlaskuni ovat olleet vuosia lähes nolla euroa.
 

Yhteistyössä