Mies ei huomioi koskaan

"Teennäistä kulissia kaikki "jokapäiväisen arjen yllätykset". Elättekö te neuvojen antajat edes terveessä parisuhteessa itse??"

Voi Minnamaarit parka, et ole koskaan varmaan tavannut minun mieheni kaltaista miesta. Arjessa ei tosiaan ole mitaan vikaa hanenkaltaisena miehen kanssa joka hoitaa kodin arkiaskareita sujuvasti ja osaa myos hemmotella vaimoaan, minua siis. Hanen hemmottelunsa ja huomionosoituksensa tulevat sydamesta, ei minun tarvitse hanta pyytaa tai manipuloida tekemaan mitaan. Han osaa ihan itse tehda minulle mieluisia juttuja, koska oikeasti kiinnittaa huomiota siihen mita sanon ja teen paivittain.

Ja miksi ihmeessa kuvittelet etta esimerkiksi mina en elaisi terveessa parisuhteessa? Minusta sinun kirjoituksesi kuvastaa juuri miten surullisen alhaalla monien naisten odotukset miesten suhteen ovat nykyaan. Mies on suunnilleen supersankari, jos saa kalsarinsa kerran vuodessa itse pesukoneeseen ennenkuin vajoaa kaljapullon kanssa sohvaan lohoamaan loppuillaksi. Sellaisesta kultakimpaleesta kehoitetaan pitamaan lujasti kiinni.

Siina olen samaa mielta etta pakottamisessa ei ole mitaan mielta. Jos miehelle on tervanjuontia pienenkin huomaavaisuuden osoitus (ja tiskaaminen ei ole huomionosoitus vaan oman osuutensa hoitamista!!) niin ei siihen tosiaan taida auttaa muu kuin vaihtaa miesta tai karsia siina hiljaa loppuikansa. Sellaisten miesten ei kylla luulisi kovin monelle naiselle kelpaavan mutta kaipa ne sitten joillekin paremman puutteessa kelpaavat.

 

"(ja tiskaaminen ei ole huomionosoitus vaan oman osuutensa hoitamista!!)

Tuossa on lause, joka osoittaa kirjoittajan olevan epäkypsän.
Miksi naiset vaativat omien töidensä, siis itsensä, arvostamista, jos eivät ole valmiita arvostamaan miehen töitä. Tässä tapauksessa tälle naiselle mies on puhdas kotitalouskone.

 

Mieheni ei koskaan anna minulle jouluna eikä syntymäpäivänäni lahjaa tms., ei koskaan tuo kukkia, ei koskaan sano mitään positiivista minusta. Listaa voisin jatkaa vielä, mutta yksinkertaistaen: mieheni ei koskaan osoita minulle huomiota.

Minä ostan aina välillä jotain pientä miehelleni, leivon hänen suosikkiherkkujaan, kehun häntä jne jne.

Minulla on jotenkin arvoton olo parisuhteessa...

Arvoton olo varmasti on tuon tyyppisestä kohtelusta. Luulenpa että miehesi pitää sinua itsestäänselvyytenä. Kuule, älä enää osta hänelle lahjoja vaan ITSELLESI. Siitä se arvostus alkaa. Ja jos muut eivät huomioi, ainakin sinä välität ja huomioit. Olet sen arvoinen! Aivan varmasti.

Ei tehoa, usko pois. Olen käynyt kukkakaupassa ja ostanut itselleni myös uuden korun juhlaan. Ei näy ilme värähtävän, todennäköisesti myhäilee itsekseen.

 

"(ja tiskaaminen ei ole huomionosoitus vaan oman osuutensa hoitamista!!)

Tuossa on lause, joka osoittaa kirjoittajan olevan epäkypsän.
Miksi naiset vaativat omien töidensä, siis itsensä, arvostamista, jos eivät ole valmiita arvostamaan miehen töitä. Tässä tapauksessa tälle naiselle mies on puhdas kotitalouskone.

Omien toidensa? Siis paivittainen tiskaaminen on naisten tyota ja miesten tyota on.... niin mika? Mita "Miesten Toita" kaupungissa tai taajamassa asuva keskivertomies tekee nykyaan? Vie auton huoltoon pari kertaa vuodessa? Ruuvaa uuden lampun kattoon kerran kuussa? Miehilla ei totisesti nykyaikana paljon toita olisi jos eivat osallistuisi muuhunkin kodin paivittaiseen puuhailuun kuten lasten hoitoon, siivoukseen, ruoanalaittoon ja vaatehoitoon. Asiat olivat toisin esim minun lapsuudessani maaseudulla, silloin voitiin viela puhua miesten ja naisten toista, eivatka sen sukupolven miehet totisesti paasseet helpolla.

Ja miksi tiskaaminen ei mielestasi ole miehen tyota? Ja missa olen edes sanonut etten arvosta miehen tyota - mita se nyt sitten talla kertaa tarkoittaakin? Huomautin tiskaamisesta vain esimerkin vuoksi koska tassa keskustelussa heiteltiin sellaisiakin mielipiteita ettei parisuhteessa mitaan erityishemmotteluja tarvita, se on jo kuulemma naisen hemmottelua kun mies vie roskat ulos ja tiskaa pari kuppia kerran viikossa. Hemmotelua?!? Siis se etta huoltaa omaa kotiaan jossa asuu yhdessa naisen kanssa?? Joka todennakoisesti myos kay kodin ulkopuolella paivittain ansiotyossa niinkuin mieskin. Hemmotteleko nainen muka miestaan jos laittaa hernesoppaa kerran viikossa ja antaa miehenkin syoda siita satsista yhden lautasellisen?

Jos joku on tyytyvainen suhteeseensa joka rullaa rutiinilla paivasta toiseen ja jossa ei koskaan mitaan pikku luksusta eika kivoja yllareita ole, niin mikas siina, oma on asiansa. Kesustelun aloittaja ei ollut siihen tyytyvainen, ja sitahan tassa pohdittiin. Itse olen aina ollut sita mielta etta nykyiset Suomen miehet ovat naisten pilalle paapomia ja paasevat tassa asiassa tosi helpolla, ja aina vaan helpommaksi nakojaan menee.

 

Niissä ylläreissä on vaan se pahapuoli, kun ne niin harvoin osuu kohdalleen. Eli mitä saaja haluaisi.

 

"(ja tiskaaminen ei ole huomionosoitus vaan oman osuutensa hoitamista!!)

Tuossa on lause, joka osoittaa kirjoittajan olevan epäkypsän.
Miksi naiset vaativat omien töidensä, siis itsensä, arvostamista, jos eivät ole valmiita arvostamaan miehen töitä. Tässä tapauksessa tälle naiselle mies on puhdas kotitalouskone.

Omien toidensa? Siis paivittainen tiskaaminen on naisten tyota ja miesten tyota on.... niin mika? Mita "Miesten Toita" kaupungissa tai taajamassa asuva keskivertomies tekee nykyaan? Vie auton huoltoon pari kertaa vuodessa? Ruuvaa uuden lampun kattoon kerran kuussa? Miehilla ei totisesti nykyaikana paljon toita olisi jos eivat osallistuisi muuhunkin kodin paivittaiseen puuhailuun kuten lasten hoitoon, siivoukseen, ruoanalaittoon ja vaatehoitoon. Asiat olivat toisin esim minun lapsuudessani maaseudulla, silloin voitiin viela puhua miesten ja naisten toista, eivatka sen sukupolven miehet totisesti paasseet helpolla.

Ja miksi tiskaaminen ei mielestasi ole miehen tyota? Ja missa olen edes sanonut etten arvosta miehen tyota - mita se nyt sitten talla kertaa tarkoittaakin? Huomautin tiskaamisesta vain esimerkin vuoksi koska tassa keskustelussa heiteltiin sellaisiakin mielipiteita ettei parisuhteessa mitaan erityishemmotteluja tarvita, se on jo kuulemma naisen hemmottelua kun mies vie roskat ulos ja tiskaa pari kuppia kerran viikossa. Hemmotelua?!? Siis se etta huoltaa omaa kotiaan jossa asuu yhdessa naisen kanssa?? Joka todennakoisesti myos kay kodin ulkopuolella paivittain ansiotyossa niinkuin mieskin. Hemmotteleko nainen muka miestaan jos laittaa hernesoppaa kerran viikossa ja antaa miehenkin syoda siita satsista yhden lautasellisen?

Jos joku on tyytyvainen suhteeseensa joka rullaa rutiinilla paivasta toiseen ja jossa ei koskaan mitaan pikku luksusta eika kivoja yllareita ole, niin mikas siina, oma on asiansa. Kesustelun aloittaja ei ollut siihen tyytyvainen, ja sitahan tassa pohdittiin. Itse olen aina ollut sita mielta etta nykyiset Suomen miehet ovat naisten pilalle paapomia ja paasevat tassa asiassa tosi helpolla, ja aina vaan helpommaksi nakojaan menee.

Ketkä rakentaa talot?? Naisetko? Jos hana menee rikki kumpi korjaa mies vai nainen? Kuka korjaa, maalaa, tapetoi kotona useammin mies vain nainen? Entä nurmikon leikkaminen tai lumien auraaminen? Auton huoltaminen,renkaiden vaihto, tankkaukset, öljyn vaihdot yms? Pyörien korjaukset, ruohonleikkureiden huoltamiset? Pesukoneet, astianpesukoneet ja kaikki kodinkoneet,kumpi huoltaa ja katsoo mikä on vikana? Entä digiboxien asennukset? Näitä hommia ei tee naiset. Jos talojen rakentamiset olisi naisista kiinni, niin kyllä suomessa asuttaisiin vielä aivan varmasti korsuissa. Nyt on vain menty siihen pisteeseen, että miesten pitäisi tehdä kaikki. Suomalainen nainen on niin patalaiska ja itsekäs, että syyttää omasta laiskuudestaan ja osaamattomuudestaan miestä. Kun lukee lehtiä ja näitä sivuja, niin aina vaikka on mikä ongelma kysymyksessä, aina on nykyään syy miehessä. Naiset on niin saatanan ihania ja mahtavia, niissä ei ole mitään vikaa ja niiden ei kuulu tehdä kotona mitään. Lapset (jos niitä vahinkoja on sattunut tulemaan) hoidetaan tarhassa, saarioinen valmistaa ruoan, tiskikone tiskaa, mies siivoaa ja pesee pyykit,nainen sen kun raakkuu ja hyppää vieraissa. Mies joka ei alennu naisen tossun eikä tussun alle on sovinistisika.

 

Täällä muuan yksinelävä varttuneempi naisihminen. Ei ole miestä auttamassa ns. miesten töissä. Kodinkonekorjaamot ovat sitä varten, jos pesukone lakkaa toimimasta tai menee rikki, tai pitää asentaa uusi. Nainenkin osaa maalata ja tapetoida Autohuoltamoita on joka kaupunginosassa. Tankata osaan itsekin, samoin vaihtaa lamput, vaihtaa sulakkeet, laittaa taulut seinälle. Taloa en ole rakentanut, mutta tunnen yhden leskiäidin, joka rakensi talonsakin valmiiksi, kun mies kuoli yllättäen. Mihin siis kaipaan vielä miestä? No tietenkin sydänystäväksi, pitämään minua hyvänä, muistamaan syntymäpäiväni ( joka on muuten tänään), kertomaan minulle, että olen rakastettu ja tärkeä. Tunteet ja niiden osoittaminen ovat yhtä tärkeitä kuin talot ja pihat.

 

Onnea vaan syntymäpäivän johdosta.
Olette tosi tärkeä henkilö ja hyvä ihminen, toivottavasti löydätte hyvän kumppanin. Vaikka syntymäpäivä lahjaksi. Miehellä olisi ainakin lokoisat oltavat.

 

Kiitos onnittelusta!

 

Ketkä rakentaa talot?? Naisetko? Jos hana menee rikki kumpi korjaa mies vai nainen? Kuka korjaa, maalaa, tapetoi kotona useammin mies vain nainen? Entä nurmikon leikkaminen tai lumien auraaminen? Auton huoltaminen,renkaiden vaihto, tankkaukset, öljyn vaihdot yms? Pyörien korjaukset, ruohonleikkureiden huoltamiset? Pesukoneet, astianpesukoneet ja kaikki kodinkoneet,kumpi huoltaa ja katsoo mikä on vikana? Entä digiboxien asennukset? Näitä hommia ei tee naiset.

Harva nykymieskään rakentaa enää taloaan omin käsin. Kyllä siinä on vähintään kaikki kaverit, sukulaiset ja kumminkaimat mukana, ja monet käyttävät ammattilaisia tai valmiita talopaketteja, eikä niitä taloja ihan joka vuosi kai rakenneta. Entäpä kerrostaloissa tai vuokralla asuvat miehet? Taitaa olla lumenluonnit ja nurmikonleikkuut aika vähissä. Kaikki eivät asu 2000-luvulla enää metsän keskellä maalaistalossa.

Samoin on hanojen, remonttien, auton huoltojen,viihde-elektroniikan ja urheiluvälineiden korjaamisen laita. Harva mies osaa näitä enää alusta loppuun asti tehdä, usein käännytään ammattilaisen puoleen. Monilla kaupunkilaisilla ei ole tarvittavia välineitä ja tiloja suurimittaisiin verstastöihin, ja esimerkiksi uusille autoille ei enää pysty kätevämpikään mies (tai nainen) paljoa tekemään. Btw: ihanko oikeasti on vielä olemassa naisia, jotka ajavat autolla, mutta eivät tankkaa sitä itse?!

Joten eipähän näillä perusteilla 2000-luvun kaupunkilaismies vapaudu kotitöistä.

 

Kuka ne korjaukset ja remontit tekee jos oma mies ei osaa. Korjaja joka on MIES. Kyllä tiedän monia miehiä jotka ovat alusta loppuun asti rakentaneet talon YKSIN.Vaimo on valinnut värit ja kalusteet,

 

Kuka ne korjaukset ja remontit tekee jos oma mies ei osaa. Korjaja joka on MIES. Kyllä tiedän monia miehiä jotka ovat alusta loppuun asti rakentaneet talon YKSIN.Vaimo on valinnut värit ja kalusteet,

Aikaimoinen mestari täytyy olla, jos ilman apua saa talon suunnittelusta, piirustuksista ja sokkelikuopista ( tässä välissä lvi-työt) piipunhattuun ihan itse pystyyn!

Vaimo samaan aikaan tietty on maannut tontin reunalla värilastuja plaraillen, kotipizzaa (jonka mies on tietty hakenut) syöden ja varpaitaan heilutellen.

 

Miehet ovat v...n mölkkejä he eivät tajua naisista yhtikäs mitään. Minulle kävi viikko sitten onnettomuus josta olen sairaslomalla ja mieheni oli niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Myötätunto saatikka apua ei ole herunnut yhtikäs yhtään. Olen ollut todella sairas, mutta onneksi parantumista on havaittavissa.

Olemme olleet aviossa yli kaksikymmentä vuotta ehkä siitä tämä välinpitämättömyys. Kun paranen täysin niin nostan kytkintä ja lähden litomaan koko paskast. Inhoan ukkoani ihan sydämeni pohjasta siksi lähtö ei ole tosiaankaan vaikeeta.

Sorry tämä purkautuminen, mutta ottaa niin päähänkun on sairas eikä pysty tekemään kaikkea mitä ennen on tehnyt. Uskon paranevani tästä tapaturmast täysin, mutta se vie aikaa ja paljon.

 

Vaikka mies rakentaisi taloa ja korjaisi aina tarvittaessa tippuvan hanan, kuinka usein tuota tulee tehdyksi? Taloja ei tosiaan rakennella joka paiva, kuukausi eika vuosi, eika rikkinaista hanaa joka paiva tuntikausia korjailla. Se on tunti tai pari kerran vuodessa. Kuinka monta tuntia viikossa kodeissa laitetaan ruokaa, kaydaan kaupassa, pestaan pyykkia, imuroidaan jne jne? Kuuluisiko miehille siis vapautus kodin paivittaisista toista vain sen takia etta he kuluttavat muutaman tunnin kuussa joihinkin yksittaisiin askareisiin? Silla valin vaimon pitaisi tehda kaikki muu yksin?

Ehhei, ei sellainen peli vetele!

 

"(ja tiskaaminen ei ole huomionosoitus vaan oman osuutensa hoitamista!!)

Tuossa on lause, joka osoittaa kirjoittajan olevan epäkypsän.
Miksi naiset vaativat omien töidensä, siis itsensä, arvostamista, jos eivät ole valmiita arvostamaan miehen töitä. Tässä tapauksessa tälle naiselle mies on puhdas kotitalouskone.

Mistä saakka tiskaaminen on ollut jotenkin sukupuoleen sidottua? Pitäisikö miehen lakata syömästä, jos ei voi edes kerran kuussa tiskata.

By the way meillä tartutaan töihin, ei katsota haarovälin värkin lajia, eikä kynnen pituutta. Mahdollisuuuksien mukaan. Ja aina on mahdollisuus oppia, puolin ja toisin.

 

Kuka ne korjaukset ja remontit tekee jos oma mies ei osaa. Korjaja joka on MIES. Kyllä tiedän monia miehiä jotka ovat alusta loppuun asti rakentaneet talon YKSIN.Vaimo on valinnut värit ja kalusteet,

Jos teillä käy joku muu kuin oma mies tekemässä korjaukset ja remontit, niin mitä se enää parisuhteeseen kuuluu? Oletettavasti ammattikorjaaja saa palkan työstään, ja jos teillä käy joku tuttavamies ilmaiseksi tekemässä rempat, niin sitä suuremmalla syyllä omalle miehelle kuuluu tiskaaminen!

Samalla perusteella kodin siivoaminen kuuluu palkatulle NAISsiivoojalle, jos ainoa peruste töiden jakoon suhteessa on SUKUPUOLI.

 

Minun mieheni taas ei halua minulta yhtään mitään. Olemme olleet naimisissa 40 vuotta. Vieraita ollaan. Mies töllää telkkaria kaiket illat rauhassa ja minä olen toisessa huoneessa. Kaikki yritykset ovat menneet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mies ei välitä.
Mietin irtautumista. Luulin, että vihdoin eläkkeellä meillä olisi aikaa toisillemme, kun mies aina ennen valitti raskasta työtä syyksi jaksamattomuuteen kanssani. Muuten on ystäviä ja lapset kivat, mutta kylmyys vaivaa parisuhteessa. Että tällaistakin voi olla avioliito ja kuinka paljon tällaisia onkaan!

 

Monessa perheessä olisi käyttöä perinteiselle monitaitoiselle ja vastuuta ottavalle miehelle. Minusta se vuokratyövoiman käyttö tähän tarkoitukseen pitäisi saada kunnolla toimimaan joka kaupungissa ja pitäjässä.

Meillä ainakin olisi lukematon määrä pientä puuhaa, jota vuokrattu aviomies voisi huoltaa kuntoon. Ovien kahvoja, saranoita, aitoja, runkopatjan tamppausta, varaston siivousta, hyllyjen ja lamppujen asennuksia, jne.

Itse ei kiireisenä yrittäjänä kerkiä joka paikkaan ja miehellä on taas omat kiinnostuksen kohteensa kuten lasten urheiluharrastukset. Eikä mitään mielenkiintoa kotihommiin.

Saattaisi se vuokraemäntäkin osata nämä hommat, mutta minusta mies olisi hauskempi...

 

Niinpä. Ja kun itse ehtii viisikin kertaa huomauttamaan jstn palaneesta varaston lampusta ja mies ei ehdi.. niin kyllähän se jossain vaiheessa on siepannut niinkin paljon, että olen sen itse kiivennyt vaihtamaan. Mutta tiettyjä kodinhoidollisia asioita mies odottaa luontevasti naisen hoitavan, vaikka pää kainalossa.

 

Kantakoon ja synnyttäköön miehet myös lapset!! Eikö niin? Tai edes osan niistä tasapuolisuuden nimissä.

Ette ole ansainneet puolisoitanne jos olette noni vaativia. Jokainen ihminen olkoon mies tai nainen tekee sen minkä kykenee taidoillaan. Ne taoidot on syytä selvittää ENNEN KUIN MUUTTAA YHTEEN jonkun kanssa.

 

Mihin siis kaipaan vielä miestä? No tietenkin sydänystäväksi, pitämään minua hyvänä, muistamaan syntymäpäiväni ( joka on muuten tänään), kertomaan minulle, että olen rakastettu ja tärkeä. Tunteet ja niiden osoittaminen ovat yhtä tärkeitä kuin talot ja pihat.

Itsetunnon kohottajaksi kaipaat miestä? Vain hellimiseen? Sydänystävä voi olla kuka tahansa. Minä en kehtaisi raakata ystäviä jonkun ulkoisen seikan takia. Ei pituuden, ei hiusten värin, ei musiikkimaun eikä varsinkaan sukupuolen mukaan. Asia on toisinpäin: jos on mies puolisona, kuuluu miehen olla myös sydänystävä, mutta jokainen sydänystävä ei ole automaattisesti kumppani.

Jollet tiedä olevasi rakastettu ja tärkeä muuten kuin että joku nimenomaan mies sen sinulle kertoo tämän tästä, on itsetuntosi todella pohjalukemissa. Miehen tehtävä ei ole sinun itsetunnon kohottaminen. Hae apua ensin jostain muualta. Miehelläkin on oikeus tasapainoiseen ja itsensä kanssa sinut olevaan naisystävään tai puolisoon.

 

Mihin siis kaipaan vielä miestä? No tietenkin sydänystäväksi, pitämään minua hyvänä, muistamaan syntymäpäiväni ( joka on muuten tänään), kertomaan minulle, että olen rakastettu ja tärkeä. Tunteet ja niiden osoittaminen ovat yhtä tärkeitä kuin talot ja pihat.

Itsetunnon kohottajaksi kaipaat miestä? Vain hellimiseen? Sydänystävä voi olla kuka tahansa. Minä en kehtaisi raakata ystäviä jonkun ulkoisen seikan takia. Ei pituuden, ei hiusten värin, ei musiikkimaun eikä varsinkaan sukupuolen mukaan. Asia on toisinpäin: jos on mies puolisona, kuuluu miehen olla myös sydänystävä, mutta jokainen sydänystävä ei ole automaattisesti kumppani.

Jollet tiedä olevasi rakastettu ja tärkeä muuten kuin että joku nimenomaan mies sen sinulle kertoo tämän tästä, on itsetuntosi todella pohjalukemissa. Miehen tehtävä ei ole sinun itsetunnon kohottaminen. Hae apua ensin jostain muualta. Miehelläkin on oikeus tasapainoiseen ja itsensä kanssa sinut olevaan naisystävään tai puolisoon.

olipa hyvä vastaus, yes

 

[/quote]

Ketkä rakentaa talot?? Naisetko? Jos hana menee rikki kumpi korjaa mies vai nainen? Kuka korjaa, maalaa, tapetoi kotona useammin mies vain nainen? Entä nurmikon leikkaminen tai lumien auraaminen? Auton huoltaminen,renkaiden vaihto, tankkaukset, öljyn vaihdot yms? Pyörien korjaukset, ruohonleikkureiden huoltamiset? Pesukoneet, astianpesukoneet ja kaikki kodinkoneet,kumpi huoltaa ja katsoo mikä on vikana? Entä digiboxien asennukset? Näitä hommia ei tee naiset.
[/quote]

Voi helvetti kun tämän kirjoittaja kerää verta nenästään, mutta tartunpa syöttiin´. Insinöörinaisena meillä kyllä minä teen nuo yllämainitut kun humanistimieheni ei valitettavasti osaa. Onneksi hän on loistava kokki!

 

"Jos mies on puolisona, kuuluu miehen olla myös sydänystävä, ...... Tämä ketju kielii kuitenkin aivan muuta, ja koko keskustelu on lähtenyt siitä, että ystävyys parisuhteessa on kadoksissa.Ja jos asiat olisivat näin ihanteellisesti, tänne ei tarvitsisi ihmisten lainkaan kirjoittaa. Alkuperäinenkin kirjoittaja toteaa, että hänellä on jotenkin arvoton olo avioliitossaan. Puolison, oli hän sitten mies tai vaimo, huomioiminen vaikuttaa automaatisesti itsetuntoon. Jatkuva vähättely tai se, ettei ole kiinostunut lainkaan toisen henkisestä hyvinvoinnista, madaltaa kenen tahansa mielen. Toisaalta, huomion osoittaminen on asenteesta kiinni, ei siihen tarvita pitkiä korulauseita, eikä se tarkoita sitä, että pitäisi jatkuvasti olla hokemassa toisen tärkeyttä.

 

On mennyt niin ulkokultaiseksi tää maailma.