myoman höyläys,kasvaako pian takaisin?

Submukoottinen 2,5cm kokoinen myoma painaa kohdun limakalvoa ja lisää rutkasti vuotoa.Kohdun poisto tai myoman höyläys ja samalla reissulla hormoonikierukka.Onko kokemusta myoman höyläyksen jälkeen et onko kovinkin todennäköistä et se myoma kasvaa piankin vuotoja taas lisäämään?Siis tätä myomaa ei voida kokonaan poistaa.Kierukkaa ei ilman höyläystä kannata laittaa kun se ei tod.näk. pysy paikoillaan kun myoma painaa sitä.
Ikää 41 ja lapset kyl tehty.Nyt mietin et höylätäänkö vai annanko poistaa kohdun.
Mietityttää et jos höylätään ja kierukka laitetaan niin mahtaakohan kuukausien tai muutaman vuoden sisällä olla uusi operaatio edessä jos myoma kasvaa.Tai jos annan poistaa kohdun ni ei enää koskaan vuotoja mut jännittää mennä niin suureen operaatioon ja kauankohan kestää palautua.Nukutuksestakaan en pidä.On tehty sterilisaatio ja poistettu sylkirauhanen ja inhottava olla monta tuntia ja jopa seuraavana päiväväkin vielä nukutuksen jälkeen.Mutta,molemmissa jokatapauksessa mut nukutetaan et sen puolen ihan sama.
Sain kokeeksi cyklokapron lääkettä et jos se auttais runsaisiin vuotoihin tässä miettiessäni.Vielä ei ole menkkoja tullut et vois kokeilla.
Kuukautisten aikoihin ja hetki ennen/jälkeen on jalkojen ja käsien hikoilua ja monenmoista muuta oiretta.Kuitenkin menopaussiin voi vielä olla todella montakin vuotta.Siksi epäilenkin et joutuukohan höyläämään myoomaa vielä monestikin ennen kunnon vaihtareita.Sitähän ei voi kukaan tietää.Kun vaan pystyis päättämään.
Onko tosiaan jollekin tehty submukoottisen myoman höyläys ja jos,niin onko se piankin kasvanut entiselleen?
Kiitos jos vaivaudut vastaamaan.
Odotan kommentteja miettiessäni................

 

Minulla poistettiin viime syksynä kohtu avoleikkauksella, koska myomat olivat niin isoja ettei muuta vaihtoehtoa ollut.
Kohdun menettäminen ajatuksena tuntui kohtuuttomalle
Vuosia kestäneet epäonnistuneet hedelmöityshoidot olivat jo kuitenkin ehtineet sisintä satuttaa ja ajatusta jalostuttaa, ollakseni valmis siihen 43-vuotiaana.
Vuodot olivat runsaita, kohtu painoi rakkoa/suolta. Sisuksissani oli ahdasta.
Nyt muutaman kuukauden jälkeen leikkauksesta olo ok. Ei ole kuukautisia, seksi tuntuu hyvälle, painon tunne poissa ym.
Pitkä leikkausarpi muistona loppuelämän.

Submukoottinen 2,5cm kokoinen myoma painaa kohdun limakalvoa ja lisää rutkasti vuotoa.Kohdun poisto tai myoman höyläys ja samalla reissulla hormoonikierukka.Onko kokemusta myoman höyläyksen jälkeen et onko kovinkin todennäköistä et se myoma kasvaa piankin vuotoja taas lisäämään?Siis tätä myomaa ei voida kokonaan poistaa.Kierukkaa ei ilman höyläystä kannata laittaa kun se ei tod.näk. pysy paikoillaan kun myoma painaa sitä.
Ikää 41 ja lapset kyl tehty.Nyt mietin et höylätäänkö vai annanko poistaa kohdun.
Mietityttää et jos höylätään ja kierukka laitetaan niin mahtaakohan kuukausien tai muutaman vuoden sisällä olla uusi operaatio edessä jos myoma kasvaa.Tai jos annan poistaa kohdun ni ei enää koskaan vuotoja mut jännittää mennä niin suureen operaatioon ja kauankohan kestää palautua.Nukutuksestakaan en pidä.On tehty sterilisaatio ja poistettu sylkirauhanen ja inhottava olla monta tuntia ja jopa seuraavana päiväväkin vielä nukutuksen jälkeen.Mutta,molemmissa jokatapauksessa mut nukutetaan et sen puolen ihan sama.
Sain kokeeksi cyklokapron lääkettä et jos se auttais runsaisiin vuotoihin tässä miettiessäni.Vielä ei ole menkkoja tullut et vois kokeilla.
Kuukautisten aikoihin ja hetki ennen/jälkeen on jalkojen ja käsien hikoilua ja monenmoista muuta oiretta.Kuitenkin menopaussiin voi vielä olla todella montakin vuotta.Siksi epäilenkin et joutuukohan höyläämään myoomaa vielä monestikin ennen kunnon vaihtareita.Sitähän ei voi kukaan tietää.Kun vaan pystyis päättämään.
Onko tosiaan jollekin tehty submukoottisen myoman höyläys ja jos,niin onko se piankin kasvanut entiselleen?
Kiitos jos vaivaudut vastaamaan.
Odotan kommentteja miettiessäni................

 

Kiitos vastauksesta.Tämä ei taida olla kovin yleistä et myomaa höylätään kun siihen ei kommentteja ole tullut.Sinulla r.i.a olikin sitte suuret myomat jo kasvaneet.Tuskin tuossa olisi muita vaihtoehtoja enä ollutkaan.Erittäin harmillista et hedelmöityshoitosi eivät tuottaneet tulosta

 

Odotan kommentteja miettiessäni................

Sinuna miettisin tosissani kohdun poistamista kokonaan. Lopullinen ratkaisu vuoto-ongelmiin on niin iso asia, jotta luettelmasi "et pidä" asiat ovat kuin hyttysenpieruja sen rinnalla. Pelkosi ovat jostakin syystä muuttuneet jättiläisiksi pääsi sisällä. Kohtuasi sinä et enää tarvitse, kohdun poistaminen ei näy ulospäin eikä tunnu sisälläpäin. Sukupuolielämään tarvitaan vain emätin ja sehän säilyy ennallaan. Kierukasta oli ainakin minulle vain harmia.

Sinulle voidaan todennäköisesti tehdä operaatio alakautta, joten näkyviä arpiakaan ei jää. Nykyiset nukutusaineet eivät tee tuppuraiseksi, vaan siitä selviää nopeasti älyihinsä. Hoida itseäsi hyvään kuntoon ennen operaatiota, toipuminen käy silloin aina paljon nopeammin, kuin rapakuntoisena ollessasi. Eli liiku, syö hyvin ja elä terveellisesti kaikin puolin.

Olen ollut tosi tyytyväinen siihen, että kohtuni poistettiin vuosia sitten jo. Positiivinen muutos elämän laatuun oli suuri kaikilla alueilla.

Sinuna en epäröisi, vaan ratkaisuna olisi ehdottomasti poisto.

 

Sinuna miettisin tosissani kohdun poistamista kokonaan. Lopullinen ratkaisu vuoto-ongelmiin on niin iso asia, jotta luettelmasi "et pidä" asiat ovat kuin hyttysenpieruja sen rinnalla. Pelkosi ovat jostakin syystä muuttuneet jättiläisiksi pääsi sisällä. Kohtuasi sinä et enää tarvitse, kohdun poistaminen ei näy ulospäin eikä tunnu sisälläpäin. Sukupuolielämään tarvitaan vain emätin ja sehän säilyy ennallaan. Kierukasta oli ainakin minulle vain harmia.

Sinulle voidaan todennäköisesti tehdä operaatio alakautta, joten näkyviä arpiakaan ei jää. Nykyiset nukutusaineet eivät tee tuppuraiseksi, vaan siitä selviää nopeasti älyihinsä. Hoida itseäsi hyvään kuntoon ennen operaatiota, toipuminen käy silloin aina paljon nopeammin, kuin rapakuntoisena ollessasi. Eli liiku, syö hyvin ja elä terveellisesti kaikin puolin.

Olen ollut tosi tyytyväinen siihen, että kohtuni poistettiin vuosia sitten jo. Positiivinen muutos elämän laatuun oli suuri kaikilla alueilla.

Sinuna en epäröisi, vaan ratkaisuna olisi ehdottomasti poisto.

Kiitos viestistä Tyytyväinen =)
En minä sitä pahana pidä ollenkaan et minulla ei ole kohtua,enkä sitäkään jos pieni arpi/arpia jää mahaan.Navassa on jo yksi steriilisaation takia.
Jännittää eniten se et kauanko kestää toipuminen.Nytkin on kokoajan melkein kaikenlaista oiretta.Joten jännittää et miten huonoon kuntoon menen jos annan tehdä aika ison operaation kuitenkin.Ei siihen heräämiseen ja nukutuksesta selviämiseen tietty kovin kauaa mene vaikka sekin on aika ikävä vaihe,ainakin minulle on ollut.

Vuodot siis jää pois kohdunpoistosta mut eikös kaikki muut ihanuudet kuitenkin jää...
turvotukset,pääsäryt yms...?
Toki se olis ihanan iso asia et vuodot loppuu...joten kai minun pitää sitä vakavasti alkaa harkita????
Sit toivomaan kädet ristissä et en kuulu niihin muutamiin joilla on jokin epäonnistuminen leikkauksessa tai sen jälkeen.
Tosin...autonkin alle voi jäädä ja huono tuuri sekin on.....joten???
Jotkut on poistoon olleet tyytyväisiä...jotkut ei.

 

Ihan samat riskit siinä höyläyksessäkin on ja lisäksi vielä nuo mahdolliset uusimiskerrat. Epäonnistumiset ovat mahdollisia kaikissa operaatioissa, mutta ne ovat todella harvoja.

Toipuminen on nopeaa, minulla se oli tosi nopeaa. Olin hyvässä kunnossa enkä jäänyt makoilemaan operaation jälkeenkään. Kotiutus oli seuvaavana päivänä, mökkireissulle neljäntenä. Rehkiä ei tietysti kannata eikä voikaan, mutta rauhallisesti saattoi tehdä kaikkea. Jos pikkuisen alapäätä pakotteli, otin tavallisen särkytabletin ja huilasin pitkälläni hetken.

Se oli tosi miellyttävä kolmenviikon saikku!
Yleiskunto nousi kohisten, samoin veriarvot. Olen ollut hyvin tyytyväinen ja harmitellut vain sitä, jotta en saanut lähetettä aiemmin, vaan sinnittelin kaikenmaailman hormoni- ym. hoitojen kanssa 10 vuotta, joilla vuotoja yritettiin hillitä. Ei tepsinyt. Harmia ja päänsärkyä turvotuksineen niistä kyllä piisasi! Oli operaation aikaan 51 vuotias, mutta vaihtarioiteita ei vielä ollut.

 

Itse kokeilisin vielä sitä hormonikierukkaa, jotkut ovat saaneet sillä avun runsaisiin vuotoihinsa.
Myooman höyläämisestä en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta tuskinpa sitä tehtäisiin, jos siitä ei apua olisi. Tosin myoomilla tahtoo olla taipumus uusiutua.

Kun olin itse menossa leikkauksen esikäynnille, jaoin odotushuoneen kohdunpoistoon menevän 46-vuotiaan naisen kanssa. Hänellä oli runsaasti suuria myoomia, joita ei voitu hoitaa enää muulla tavoin kuin koko kohdun poistolla. Kuusi vuotta aiemmin häneltä oli leikattu useita isohkoja myoomia. Kuusi vuotta siis kesti ennen kuin ne olivat kasvaneet entisiin mittoihinsa - tai oikeastaan niitäkin isommiksi.
Vastapainoksi on taas naisia, joille ei tule uusia myoomia.

2,5-senttinen myooma & lähes normaalikokoinen kohtu on vielä helppo poistaa vaginaalisesti, kuten joku sinulle jo sanoikin. Mutta kannattaako 2,5-senttisen takia lähteä niinkin suureen operaatioon testaamatta sitä ennen toista vaihtoehtoa, joka kenties jo yksinään tehoaa. Tai no - kaksistaan - höyläys ja hormonikierukka. Itse varmasti katselisin puolisen vuotta, vuoden. Tosin myoomia voi tulla sinä aikana myös lisää. Onpa hankala kysymys..

 

Itse kokeilisin vielä sitä hormonikierukkaa, jotkut ovat saaneet sillä avun runsaisiin vuotoihinsa.
Myooman höyläämisestä en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta tuskinpa sitä tehtäisiin, jos siitä ei apua olisi. Tosin myoomilla tahtoo olla taipumus uusiutua.

Kun olin itse menossa leikkauksen esikäynnille, jaoin odotushuoneen kohdunpoistoon menevän 46-vuotiaan naisen kanssa. Hänellä oli runsaasti suuria myoomia, joita ei voitu hoitaa enää muulla tavoin kuin koko kohdun poistolla. Kuusi vuotta aiemmin häneltä oli leikattu useita isohkoja myoomia. Kuusi vuotta siis kesti ennen kuin ne olivat kasvaneet entisiin mittoihinsa - tai oikeastaan niitäkin isommiksi.
Vastapainoksi on taas naisia, joille ei tule uusia myoomia.

2,5-senttinen myooma & lähes normaalikokoinen kohtu on vielä helppo poistaa vaginaalisesti, kuten joku sinulle jo sanoikin. Mutta kannattaako 2,5-senttisen takia lähteä niinkin suureen operaatioon testaamatta sitä ennen toista vaihtoehtoa, joka kenties jo yksinään tehoaa. Tai no - kaksistaan - höyläys ja hormonikierukka. Itse varmasti katselisin puolisen vuotta, vuoden. Tosin myoomia voi tulla sinä aikana myös lisää. Onpa hankala kysymys..

Niinpä,hankalaa miettiä.
Se vaan on sellanen juttu et puolikin vuotta on aika pitkä aika jos vuodot jatkuvat tällaisina kuin ne nyt ovat olleet.Tai oikeastaan on tässä on muitakin vaivoja kun vuodot ja niiden runsaus mut niihin ei kohdun poisto taida vaikuttaa.
Maaliskuussa on aika seuraavan kerran gynelle ja silloin tarttis kai jotain osata sanoa.
Höyläys+kierukan laitto ja nukutus tai kohdunpoisto ja nukutus,siinä kai ne vaihtoehdot josta valita.
Se on selvää et jos päädytään vieläkin seuraamaan tilannetta niin vähintään puolenvuoden välein käyn gynellä et tiedän myomien tilanteen,etteivät pääse kovin suuriksi.Viime kesänä olin gynellä ja nyt täs talvella niin pikkasen se myoma oli kasvanut siinä ajassa.Myoma painaa kohdun yläosasta alaspäin ja tekee näin limakalvosta u-mallisen ja vuotavaa pinta-alaa on täten paljon enemmän kuin pitäisi,myomasta johtuen.
Ensi viikolla pitäisi kuukautisten alkaa ja silloin testaan nuo cyklokapron tabletit josko vähentäisivät vuotoa pahimpina kahtena päivänä.Tekeeköhän sitten sen et vuotopäivien määrä lisääntyy jos vuotaa lääkkeen avulla vähemmän? Tietoa/kokemuksia tästä?
Voi elämä.......kun osais päättää =)

 

Ennustaisin, jotta vuodot vain lisääntyvät ja vuotopäiviä tulee aina vain lisää. Lopulta puhtaita päiviä enää vain vikion verran. Niin se minulla meni, vaikka myoomani olivat suhteellisen pieniä. Kun ne avautuvat kohtuunpäin, ne vuotavat. Anemiahan siitä seuraa, vaikka söisit miten terveellisesti.

Oma gynekologini ja leikkaava kirurgikin kertoivat etukäteen, jotta silloin, kun leikkausta puolletaan, siihen on painavat syyt, jotka ovat potilaan parhaaksi.

Ihmettelen, jos valitset tuon jatkuvien hoitojen ja kokeilujen linjan.

 

Sitähän tässä itsekin epäilen et ajat tulevat vaan pahenemaan ellei kohtua poisteta.Olis todella hyvä tuuri ja harvinainen sellainen jos kävisi kuten siskolleni että vuodot loppuvat kuin seinään minua vuotta vanhempana.Miksi se silti tuntuu suurelta operaatiolta,vaikka varmasti kait paras vaihtoehto onkin että kohtu poistettaisiin??Sekin puoltaa kohdun poistoa että äidilläni oli kuukautiset olleet jo yli 10 vuotta pois kun alkoi taas tulla vuotoa ja siellä oli myoma ja kohtu poistettiin.Joten kai mulla on iso riski saada uusiakin myomia tän yhden lisäksi tai sit se mahdollisuus et tämä kasvaa ja kasvaa suuremmaksi ja kohtu jokatapauksessa poistettava...?
Ei mulle niin sanottu et kohtu täytyy poistaa mut sitä pidettiin hyvänä vaihtoehtona.Toisin sanoen sitä kai suositellaan.Pitäisi kai olla tytyväinen kun moni joka haluaisi mokomasta värkistä eroon,ei saa sitä vaihtoehtoa itselleen.
Niin oliko siitä cyklocarponista kokemuksia et venyykö vuoto pidemmälle ajalle kun sitä käyttää?
Se nyt on seuraavana edessä et sitä kokeilen kun sitä mulle gyne kirjoitti.
Maaliskuussa sitten kai päätöksiä edessä.

 

"Ei mulle niin sanottu et kohtu täytyy poistaa mut sitä pidettiin hyvänä vaihtoehtona.Toisin sanoen sitä kai suositellaan."

Kyllä tuo suomennettuna oli juuri sitä, että se on sinulle paras vaihtoehto. Lääkärit eivät voi päättää puolestasi, heidän on sallittua kertoa vain vaihtoehdot.
Hyvin moni pitää kohdun poistamista suurena toimenpiteenä varmaanakin siihen liittyvien mielikuvien vuoksi. Siihen sisällytetään naiseuden merkityksiä. Tosiasia on kuitenkin, jotta se on elin ja jos siä ei enää tarvita tarkoitukseensa, et menetä yhtään mitään muuta kuin vaivoja itseltäsi pois ja saavutat paremman yleiskunnon + bonuksena vuodottoman loppuelämän. Se on ihanaa.

Alakautta tehtynä suurin haava on ommeltu kohdun ja emättimen raja, siis muutama sentti. Leikkaus voidaan tehdä alateitse, jos kasvain ei ole liian suuri . Joten, sinulle se tehtäisiin aika varmasti alakautta. Kokemuksesta tiedän, jotta toipuminenkin on silloin nopeampaa ja helpompaa, kun ei ole kiristäviä ompeleita.

Jututa toki lääkäriäsi ja kysele, jotta et pelkää turhia ja näe mörköjä.

 

Mitäs " Tyytyväinen" ja muut sanotte siihen kun kysyn et mites teillä on sujunut poiston jälkeen pissaamiset ja isolla asialla käynti? Varsinkin lähiviikkojen aikana kohdun poistosta ja kuinka kauan on kestänyt et olette tosiaan palautuneet poiston jälkeen? Mulla on nimittäin ärtynyt paksusuoli ja tuli mieleen et paljonkohan nää tekee kiusaa toisilleen.Kuukautisten aikaan ja usein muutenkin tahtoo maha murista ja lujaa välillä ja sit saattaa heittää mahan kuralle ja välillä sit maha heittää ittensä tosi kovalle.Meinaan vaan et varmaan kivaa koittaa ponnistaa papanoita kun alapää tikattuna.Ei sen puoleen tiedän et lääkitystä siihen saa tarvittaessa avuksi.Yritän vaan mietiskellä vähän kaikkea mahdollista tässä läpi ennen maaliskuuta.Kiitos jos vielä vastaatte tähän suolen ja rakon toimintaan ja kokonais palautumiseen.

 

Vessatoimet sujuivat hyvin alusta alkaen. Ei siis lainkaan samanlaista, kuin esim. synnytyksen jälkeen, koska leikkausalue ja arvet ovat aika etäällä peräsuolesta ja virtsateistä.

Kuten olen kertonut, minulla toipuminen tapahtui todella nopeasti. Lieviä leikkauhaavakolotteluja en osaa pitää minään, niihin tepsi tavallinen reseptivapaa paracaps-pilleri muutamana päivänä, jolloin sellaista tarvittiin.

Kälyni, miehen veljen vaimo, kävi saman läpi muutama vuosi sitten. Hän ei ole yhtä hyväkuntoinen kuin minä, mutta viikon kuluttua hänen operaatiostaan, kun olimme yhtä aikaa mökillä, hän oli varsin hyvässä kunnossa. Meillä kummallakin on mökille matkaa useita satoja kilometrejä, joten ei sitä matkaa kipeällä pepulla istuta!

Sinulla tuntuu olevan todella suuri pelko leikkauksia kohtaan. Ymmärtääkseni sinun tilanteessasi toimenpiteet kuitenkin parantavat elämäsi laatua niin suuresti, että et osaa edes etukäteen sitä ajatella. Muutaman päivän pienet pakotukset ovat hyttysen pieru sen rinnalla.

 

Vastaan vielä palautumis-kysymykseesi.
Kudosten uusiutumisaaika on keskimäärin 3 viikkoa.
Kudokset palautuvat ja arpikudos sisälläsi paranevat kokonaan sen ajan kuluessa, jolloin on jälkitarkastus. Nuorella aika on tietysti lyhyempi kuin vanhemmalla. Tuon jälkeen ei ole enää mitään rajoituksia rajuunkaan työhön tai liikuntaan. Sukupuolielämän saa aloittaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen, vaikka se sujuisikin jo aiemmin, mutta viisainta on odottaa kudosten kunnollista paranemista tulehdusvaaran vuoksi.

Alkuviikkoina ei suositella raskaita nosteluja, mutta omien tuntemusten mukaan saa alkaa liikkua ja jumpata, se on suositeltavaakin. Kävely sujuu heti, kun nukutusaine lakkaa vaikuttamasta eli viimeistään seuraavana päivänä. Arpi alapääleikkausessa on todellakin vatsaontelon sisällä aika korkealla, et sitä näe etkä tunne, siten se on hyvin suojattuna kaikelta ulkopuoliselta.

Toipumista kuvaa ehkä aprhaiten, kun kerron:
- Leikkaus n. klo 14
- kotiin seuraavana päivänä aamupalan jälkeen
- Itäkeskukseen bussilla ja metrolla ostamaan ruokaa ja takkia kolmantena pv:nä
- mökille junalla ja autolla yht. 500 km neljäntenä
- metsään marjakorin kanssa viidennestä päivästä lukien
- mökillä ulkohuussi ja sauna sekä iso, entinen maalaistalo siivottavana

Hyvin sujui, kun kuunteli kehoaan ja teki rauhallisesti. Loppulomasta rajoituksia ei tarvinnut edes ajatella.

Kivaa ja rajoituksetonta kesää sinulle!

 

Kiitos vastauksista tyytyväinen =).
Sinulla ainakin on sitte mennyt toipuminen mallikkaasti ja hyvä niin=).
En muuten enää edes muista että oliko synnytysten jälkeen jotain haastetta vessassa käymisen yhteydessä...tuskin oli kun ei ole jäänyt mieleen.No sen muistan et alapään leikkaushaava haittasi aika kauan pissatessa..kirveli =I.
Se oli pieni hinta niistä ihanista nyyteistä.
Nuoremmaisen jälkeen istuin kyl kaks viikkoa uimarenkaan päällä...auts, siltikin sattui.
Esikoisesta kun to oli pian ok =).
Sen tiedän et missään nimessä myomia ei saa päästää niin isoksi et ei voida poistaa alakautta,kun nyt se leikkaustapa on vielä tällä myoman koolla mahdollinen.Pääsen helpommalla kun ei tarvii vatsaan tehdä haavoja.
En minäkään oikein usko että tässä muuta vaihtoehtoa on pidemmän päälle ajateltuna kuin poisto ja täytyy myöntää että vuodottomuus alkaa kiinnostaa yhä enemmän...on se sen verran rassaavaa määrältään ja ongelmallinen sen takia.Menojaan pitä yrittää miettiä vuotojen mukaan yms...=(
Muutama viikko vähän heikommassa hapessa (ehkä) vai monta vuotta tätä ja ehkä pahenevaa...leikkaus taitaa olla edessä.....
Siinä olet oikeassa et en oikein pidä leikkauksista....aina on riskinsä ja tuppaa tuo huono tuurikin välillä seuraavan asioissa.Esim. lapset 2kpl....kumpikin erityislapsia jne....joten olen lakannut luottamaan hyvään tuuriini vuosia sitten.Eihän se toki kaikissa asioissa minua seuraa mut tuossa nyt esimerkki huonosta tuurista kohdallamme.
Kai se tästä ratkeaa pian ja asioilla on tapana järjestyä.... =)

 

Täällä taas.Kävin muutama päivä siten siellä kontrollikäynnillä ja myooma on taas vähän kasvanut,kuten odottaa saattoikin.Kysyi tietysti omaa mielipidettäni hoitovaihtoehdoista ja totesin etten halua myooman höyläystä,koska siitä voidaan poistaa tässä tapauksessa noin puolet,todennäköisesti kasvaa uudelleen.Hormoonikierukka olisi kanssa laitettu höyläyksen yhteydessä.Höyläyksessä pitää nukuttaa ja en usko etteikö myooma kasvaisi uudelleen,joten todennäköisesti voisin joutua uuteen toimenpiteeseen aika piankin.Joko uuteen höyläykseen tai kohdunpoistoon.Joten,valitsin kohdunpoiston ja jonossa ollaan.Nyt odotellaan aikaa,joka saattaa tulla vielä ennen juhannusta,tai sitten ei....kesällä pojan rippijuhlat..pitää katsoa sen verran,ettei just niihin aikoihin osu tuo leikkaus,etten ihan toipilaana joudu niitä järjestelemään.Nyt toivon et kaikki sujuisi aikanaan hyvin ja että toipuminen olisi nopeaa.Rautaa koitan taas syödä vähän enemmän,kun juuri hetki sitten taas vähensin annostusta.Lisään rautaa siksi et veriarvot pysyis hyvänä kun leikkaus on ajankohtainen.Näin siinä siten tuli leikkaus eteen.....

 

Uskon, jotta teit viisaan ratkaisun. Todennäköisesti lääkärisi oli samaa mieltä, koska kirjoitti lähetteen jatkamatta keskustelua vaihtoehdoista.

Sitten ei muuta kuin jumpalle tai lenkille ja raitista ilmaa keuhkojen täydeltä! Se on parasta toipumislääkettä leikkausta ajatellen. Menin aikoinani toimenpiteeseen seuraavana päivänä parin viikon vaellusmatkan jälkeen. Siksi kai sairaslomajakso oli paremminkin kolmen viikon loma, jolloin sain oikein perustellusti huilata ja nautiskella luonnonläheisestä elämästä maalla.

 

Uskon, jotta teit viisaan ratkaisun. Todennäköisesti lääkärisi oli samaa mieltä, koska kirjoitti lähetteen jatkamatta keskustelua vaihtoehdoista.

Sitten ei muuta kuin jumpalle tai lenkille ja raitista ilmaa keuhkojen täydeltä! Se on parasta toipumislääkettä leikkausta ajatellen. Menin aikoinani toimenpiteeseen seuraavana päivänä parin viikon vaellusmatkan jälkeen. Siksi kai sairaslomajakso oli paremminkin kolmen viikon loma, jolloin sain oikein perustellusti huilata ja nautiskella luonnonläheisestä elämästä maalla.

Täällä oli aikoinaan nimimerkki Maija Meikäläinen, joka kirjoitti samaan tyyliin, tuli suoraan vaellukselta jne... oletko sama ihminen. Sinut muistaa hyvin. Sitä omakehun määrää ei unohda!

 

Valitsisin toisin: tarkoitatko oikeasti,että valitsisit toisin sijassani,vai oliko nimimerkkisi ihan muuten vaan tuollainen?
Noo,joka tapauksessa ei tätä kestä kukaan ainakaan näin,jotain on tehtävä.Syön parin päivän välein siis rautaa,kun arvot nousivat hyvin joka päivä syödessä,joten hiukan vähensin.Kuitenkin viikko ennen kuukautisia syön joka päivä obsidanin,koska vuodan kaksi päivää kuin hanasta valuttaen ja siihen muutama päivä pientä vuotoa päälle.Tänään kävin kahden kuukauden tauon jälkeen pika hemoglobiinin otattamassa ja runsas vuoto juuri päättynyt ja arvo oli VAIN 105 =/ ilmankos yhtenä iltana/yönä taas sydän takoi tuhatta ja sataa kun liikahtikin ja välillä muuten vaan huimasi.Rautaa palaa nyt aamuin-illoin ainakin viikko,et saisin arvoja taas ylemmäs.Milläköhän ihmeellä saisin arvoni ylemmäs ennen kohdunpoistoa,kun siinä varmasti taas arvot putoo roimasti ja heikotus on taattu taas hetkeksi.
Tiedän,et heikottaa leikkauksen jälkeen kyllä ilmankin,vaikka hemppa oliski korkeampi.
On tää naisena olo hanurista...=/ melkeinpä toivon,et olisimpa syntyny mieheksi......

 

Älähän nyt Titiliini. Olet leikkaukseen menossa ja pääset kyllä sen jälkeen kaikista vuodoista eroon. Ei ole mitään vuotoa mikä tuhraisi housut.

Olin leikkauksessa Tammikuun alussa. Myooma oli läpimitaltaan 11cm. Olen nyt tosi onnellinen kun pääsin myoomasta eroon vaikka se ei tuonutkaan minulle ylimääräisiä vuotoja juurikaan. Kipuja jonkin verran oli. Mutta kun myooma kasvoi ja kasvoi vain, eikä vaihtareita ollut näköpiirissä menin leikkausjonoon. Harmitti vain, että miksi en mennyt leikkaukseen aiemmin.

Jonotin tasan puoli vuotta ja kutsu tuli toimenpiteeseen. Tähystyseikkaus kesti 2.5 tuntia koska leikkaus oli myooman suuren koon vuoksi erittäin haastava. Verenvuotoa oli reilusti leikkauksen aikana ja veriarvoni menivät huonoiksi.
Sairaslomani oli 3viikkoa. Ehkä hieman liian vähän koska istuminen oli vaikeaa. Toipuminen on hidasta, mutta silti nautin sairasloma-ajastani täysillä. En todellakaan rehkinyt, tein vain pienen pieniä kävelylenkkejä vointini mukaan. Onneksi olen hyväkuntoinen nainen koska muutoin toipumiseni olisi voinut olla hitaampaa.

Kaikkein hankalinta toipumisessa oli leikkauksessa käytettyjen kaasujen poistuminen. Yli viikon kärsin niistä ja niiden aiheuttamista kiputiloista.

Olen erittäin tyytyväinen elämääni. Turhat pelot leikkauksen vaikutuksista elämääni olivat todellakin turhia, mitään negatiivista ei vielä ole ilmennyt. Aivan vielä en ole täysin toipunut mutta lääkäri sanoikin, että näin suuren leikkauksen oltua kyseessä toipuminen vie monta kuukautta.

Ehdottomasti kannattaa myoomat leikkauttaa pienempinä. Leikkauksesta toipuu varmasti nopeammin kuin suurempien myoomien leikkauksista.

 

Harmi2: Kiitos kannustuksestasi ja kokemuksestasi.Siitä olenkin eniten huolissani että veriarvoni ovat tosi runsaiden vuotojen takia alhaalla ja leikkaus laskee entisestään sitä,joten takuulla heikottaa ja lujaa toimenpiteen jälkeen.Kai ne antaa pussista verta sitten.Eikös se auta aika nopsaan? Mutta onneksi hemppa pitäs sit alkaa nousemaan ku vuodot ovat totaalisesti loppu...IHANAA ajatuksenakin=)
Kai se tästä alkaa sujua.Tässä vaan väsyneenä taas kirjotellaan siiven kärjet vähän maassa.Rautaa rautaa ni kyllä se tästä=)

 

Kylllä vain Titiliini, ja muutenkin terveellistä elämää. Ulkoilua ja terveitä ruokatottumuksia, niin varmasti kuntoudut nopeasti. Jos veriarvot menee liian alhaisiksi niin varmasti saat jo sairaalasta apuja tilanteeseen.
Huonekaverinani oli sinun kanssasi samantyyppisessä tilanteessa oleva nainen jolta poistettiin kohtu alakautta runsaiden vuotojen vuoksi. Endometrioosia oli löydöksissä ja jotain muutakin harmitonta. Vaan kyllä hän oli leikkauksen jälkeen onnellinen ja energinen kun tiesi päässeensä kauan kestäneistä vuodoista eroon. Sanoi, että nyt hänellä alkoi uusi elämä.
Aloitappa jo valmistelut uuden elämän vastaanottamiseen ja huolehdit itsesi kuntoon ja hyville veriarvoille niin toivut leikkauksesta hyvin. Olet varmasti tehnyt oikean päätöksen.

 

Itselläni oli useita myoomia ja vuodin kuukautisten aikana kuin seula. Hb luonnollisesti romahti, mutta sain sen Kräuterblutsaftilla hyviin lukemiin ennen leikkausta (aloin käyttää sitä puoli vuotta aiemmin). Minäkin luulin hb:n putoavan leikkauksen myötä, mutta yllätyksekseni menetin leikkauksessa (suuri avoleikkaus) vain 100 ml verta, NORMAALEIDEN menkkojen aikanahan vuoto on sellaiset 70 ml, paljonko itse kuukautisten aikana vuosin - en käy edes arvaamaan. Mutta - johtuipa sitten etevästä kirurgista tai mistä hyvänsä: menettämäni verimäärä oli todella vähäinen. Mistä voi päätellä, ettei se hb aina leikkauksen myötä tipahda.

 

Oli toidella ihanaa lukea tällaista viestiketjua jossa sydämellisesti ja lämpimästi tsempataan !! Tällaisia ystävättäriä ja ikätovereiden tukea minäkin kaipaisin elämääni.

Otaksun että minullakin saattaa jossain vaiheessa olla joku leikkaus edessä, sillä vudot ovat välillä mahdottomia ja nykyisin tulevat miten sattuu ja kestävät pitkään. No, voihan kyseessä olla keltarauhasen puutostakin, mutta mistäpä sen tietää kun en ole USKALTANUT mennä gynen vastaanotolle vuosiin. Olen saanut niin huonoa kohtelua kun olen viimeksi käynyt tarkastuksessa, että paniikissa ja itkien lähdin pois.
Lisäksi kun itse työskentelen sairaanhoidon parissa, niin näitä ylimielisiä ja itseään täynnä olevia lääkäreitä näkee ihan liikaa ja heidän kanssaan joutuu luovimaan ettäå pystyy työskentelemään asiallisesti, pelkään jos joutuisin heidän käsittelyihinsä.

 

Oli toidella ihanaa lukea tällaista viestiketjua jossa sydämellisesti ja lämpimästi tsempataan !! Tällaisia ystävättäriä ja ikätovereiden tukea minäkin kaipaisin elämääni.

Otaksun että minullakin saattaa jossain vaiheessa olla joku leikkaus edessä, sillä vudot ovat välillä mahdottomia ja nykyisin tulevat miten sattuu ja kestävät pitkään. No, voihan kyseessä olla keltarauhasen puutostakin, mutta mistäpä sen tietää kun en ole USKALTANUT mennä gynen vastaanotolle vuosiin. Olen saanut niin huonoa kohtelua kun olen viimeksi käynyt tarkastuksessa, että paniikissa ja itkien lähdin pois.
Lisäksi kun itse työskentelen sairaanhoidon parissa, niin näitä ylimielisiä ja itseään täynnä olevia lääkäreitä näkee ihan liikaa ja heidän kanssaan joutuu luovimaan ettäå pystyy työskentelemään asiallisesti, pelkään jos joutuisin heidän käsittelyihinsä.

Sama gynepelko täälläkin, paikat alkaa kramppaamaan kun sörkitäään, osaako kukaan suositella jotain hyvää ja ammattitaitoista.