RunkkariPakosta
Vittu.
Avioliittoa kestänyt nyt noin 10 vuotta. Olemme molemmat hyvässä fyysisessä kunnossa, melani on aina toiminut hienosti eikä sen koossa tai kestävyydessä ole suinkaan mitään vikaa. Seksiä ei vain ole.
Vaimoa lakkasi seksi kiinnostamasta 8 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli vielä melko
pirteä ja kokeilunhaluinen asian suhteen. Sen jälkeen on seksiä ollut lähestulkoon vain ne
muutamat kerrat aina silloin kun on halunnut tulla raskaaksi. Vonkaaminen on onnistunut suurin
piirtein kerran sadasta. Koskea en saa, suudella en saa, lähelle en saa tulla ja välillä en saa
olla edes samassa huoneessa.
Nuorena pidin itseäni suht komeana ja haluttavana, mutta nyt olen pikkuhiljaa alkanut tuntea itseni täysin yhteiskunnan ulkopuoliseksi hylkiöksi. En usko, että
kukaan haluaa olla missään tekemisissä kanssani. Pidän itseäni rumana ja vastenmielisenä.
Minkäännäköistä itsetuntoa minulla ei enää ole. Ystäviä minulla ei enää ole. Jos olisi en
sellaisia haluisi viedä kotiini. Pelkäisin, että ne huomaisivat minun ja vaimoni kylmät välit.
Seksi meillä on aina alusta lähtien ollut sellaista, että minä toimin puuha-petenä ja vaimo
esittää kuollutta. Tarjoan joka kerta vaimolle orgasmin joko oraalisesti tai sormin ennen kuin
työnnyn sisään. Vaimo ei halua minuun koskea. Ei penikseeni, ei minnekään. Suudella ei ole
saanut varmaan 9 vuoteen.
Välillä olen kysynyt vaimoltani onko hän tosiaan näin kylmä, onko hän lesbo, miksi ei halua
seksiä jne. Aina sama vastaus, ei ole lesbo ja mistä minä kuulemma tiedän mitä kaikkea hän
oikein haluaakaan ja miten paljon. Niin, mistä sen tietäisin. Ei ainakaan minun kanssani tunnu
haluavan mitään.
Eniten vituttaa kuitenkin se, kun vaimo jaksaa aina kertoa naisystäviensä ihanista miehistä.
Kuinka ahkeria ja osaavia ja hyvätuloisia he ovatkaan. Vittu! Minä en ole ahkera, osaava tai
hyvätuloinen. Etsisi itselleen sellaisen. Ja tasan tarkkaan tiedän, etteivät ne ystävättärien
miehet kauaa viihtyisi vaimojensa kanssa jos vaimot laittaisivat reitensä pysyvästi kiinni.
Päätin kuukausi sitten tehdä sisäisen muutoksen. Hommasin itselleni kuntosalikortin ja
salivermeet. Aion treenata itseni sellaiseen kuntoon, että naapurirouvillakin kostuvat
pimppihuulet joka kerta kun kuljen pihan poikki. Ostin myös uusia vaatteita. Täysin eri
tyylisiä, kuin ennen. Lisäksi joka kerta kun käyn suihkussa vatkaan kaluni puolikovaksi ja
sitten menen kuivaamaan itseni siihen huoneeseen jossa vaimo kulloinkin on ja pidän huolen,
että kaikki näkyy! Mitään en silti anna jos vaikka haluaisikin. En helvetissä. Nyt pihdataan
molemmin puolin niin kauan, että vaimo lähtee tai käy vieraissa. Voi olla, että on käynytkin jo
pitkään. Miksi sitten on vielä kanssani? Siihen en osaisi kyllä vastata.
Vieraisii minä taas en aio mennä. En vaikka naista tekee mieli välillä niin paljon, että
molemmat päät meinaavat räjähtää. En vaikka joku minua haluaisikin. Ei vieraisiin. En
mielestäni ole uskoton mies. Olen luotettava mies. Enkä halua erota, koska lapsetkin
tarvitsevat isää.
Anteeksi vuodatukseni vittu.
Avioliittoa kestänyt nyt noin 10 vuotta. Olemme molemmat hyvässä fyysisessä kunnossa, melani on aina toiminut hienosti eikä sen koossa tai kestävyydessä ole suinkaan mitään vikaa. Seksiä ei vain ole.
Vaimoa lakkasi seksi kiinnostamasta 8 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli vielä melko
pirteä ja kokeilunhaluinen asian suhteen. Sen jälkeen on seksiä ollut lähestulkoon vain ne
muutamat kerrat aina silloin kun on halunnut tulla raskaaksi. Vonkaaminen on onnistunut suurin
piirtein kerran sadasta. Koskea en saa, suudella en saa, lähelle en saa tulla ja välillä en saa
olla edes samassa huoneessa.
Nuorena pidin itseäni suht komeana ja haluttavana, mutta nyt olen pikkuhiljaa alkanut tuntea itseni täysin yhteiskunnan ulkopuoliseksi hylkiöksi. En usko, että
kukaan haluaa olla missään tekemisissä kanssani. Pidän itseäni rumana ja vastenmielisenä.
Minkäännäköistä itsetuntoa minulla ei enää ole. Ystäviä minulla ei enää ole. Jos olisi en
sellaisia haluisi viedä kotiini. Pelkäisin, että ne huomaisivat minun ja vaimoni kylmät välit.
Seksi meillä on aina alusta lähtien ollut sellaista, että minä toimin puuha-petenä ja vaimo
esittää kuollutta. Tarjoan joka kerta vaimolle orgasmin joko oraalisesti tai sormin ennen kuin
työnnyn sisään. Vaimo ei halua minuun koskea. Ei penikseeni, ei minnekään. Suudella ei ole
saanut varmaan 9 vuoteen.
Välillä olen kysynyt vaimoltani onko hän tosiaan näin kylmä, onko hän lesbo, miksi ei halua
seksiä jne. Aina sama vastaus, ei ole lesbo ja mistä minä kuulemma tiedän mitä kaikkea hän
oikein haluaakaan ja miten paljon. Niin, mistä sen tietäisin. Ei ainakaan minun kanssani tunnu
haluavan mitään.
Eniten vituttaa kuitenkin se, kun vaimo jaksaa aina kertoa naisystäviensä ihanista miehistä.
Kuinka ahkeria ja osaavia ja hyvätuloisia he ovatkaan. Vittu! Minä en ole ahkera, osaava tai
hyvätuloinen. Etsisi itselleen sellaisen. Ja tasan tarkkaan tiedän, etteivät ne ystävättärien
miehet kauaa viihtyisi vaimojensa kanssa jos vaimot laittaisivat reitensä pysyvästi kiinni.
Päätin kuukausi sitten tehdä sisäisen muutoksen. Hommasin itselleni kuntosalikortin ja
salivermeet. Aion treenata itseni sellaiseen kuntoon, että naapurirouvillakin kostuvat
pimppihuulet joka kerta kun kuljen pihan poikki. Ostin myös uusia vaatteita. Täysin eri
tyylisiä, kuin ennen. Lisäksi joka kerta kun käyn suihkussa vatkaan kaluni puolikovaksi ja
sitten menen kuivaamaan itseni siihen huoneeseen jossa vaimo kulloinkin on ja pidän huolen,
että kaikki näkyy! Mitään en silti anna jos vaikka haluaisikin. En helvetissä. Nyt pihdataan
molemmin puolin niin kauan, että vaimo lähtee tai käy vieraissa. Voi olla, että on käynytkin jo
pitkään. Miksi sitten on vielä kanssani? Siihen en osaisi kyllä vastata.
Vieraisii minä taas en aio mennä. En vaikka naista tekee mieli välillä niin paljon, että
molemmat päät meinaavat räjähtää. En vaikka joku minua haluaisikin. Ei vieraisiin. En
mielestäni ole uskoton mies. Olen luotettava mies. Enkä halua erota, koska lapsetkin
tarvitsevat isää.
Anteeksi vuodatukseni vittu.