PIKKUKAKKONEN

  • Viestiketjun aloittaja tiiti
  • Ensimmäinen viesti
Reetta
Tulimpa minäkin katsomaan missä täällä mennään. Meillä poitsu 1v3kk, joka sai alkunsa heti ensi yrittämällä. Nyt toukokuun alussa jätettiin ehkäisy pois ja lupa pikkukakkoselle tulla. Jalat oli kyllä tosi maassa koska tiesi ettei lapsia niin vain tehdä vaikka ykkösen kanssa niin helposti kävikin. Mutta kuinkas kävi.. raskaustesti näytti viime viikolla plussaa!!!! Tuntuu niin uskomattomalta ja onnelliselta olo. Toisaalta tuntui pahaltakin niiden puolesta jotka yrittää ja yrittää eikä tärppää. Todella soisin tämän helppouden muillekkin! Kovasti plussaonnea kaikille :)!
 
Milla
Huomasin tuolla, että joku muukin käyttää samaa nimimerkkiä ja mietin, pitäisikö vaihtaa...

Täällä kävi sitten niin, ettei tuhrua seurannutkaan menkkoja vaan PLUSSA! Ja pahoinvointikin alkoi sitten samantien... En tiedä, oliko vitamiinien aloituksella mitään tekemistä tärpin kanssa vai vaikuttiko vaan ihanan lämpöiset ja aurinkoiset päivät ja hyvä mieli:) Niin tai näin, pääasia että tärppäsi, nyt vain toivomaan, että kaikki sujuu hyvin loppuun asti - ihan alkutaipaleellahan tässä vasta mennään.

PLUSSATUULIA!
 
NipsuNekku
Voi juku =o) Oikein isot onnittelut plussanneille ja mukavaa odotusaikaa!

Täällä on menossa 11.kierto 17/31-35 ;-) Aikaisemmin on tosin ollut ihan hirmuisesti stressiä sun muuta, mutta nyt on jo jonkin aikaa ollut paljon helpompaa, joten ehkäpä plussaakin voi odottaa toiveikkaammin...
 
Jazz (ent. ImseVimse)
Heissan kaikille!

Paljon onnea Elin@lle ja Millalle plussista!!

Taidan minäkin varovasti liittyä plussanneiden joukkoon, uskomatonta mutta totta.

Tällä hetkellä eletään kp 42 ja eilen jostain syystä tuli sellainen tunne että testaanpa huvikseni kun niitä testejä tuolla kaapissa lojui. Negat tässä kierrossa testasin kp 28 ja 30, edellinen kierto kesti 50 päivää joten toiveet eivät olleet korkealla. Mutta kuinkas ollakaan tikkuun pärähti kaksi viiva, joista se testiviiva on haalea mutta ihan silmin nähden nähtävissä. Mitään epäselvyyttä viivan olemassa olosta ei siis ole.

Aamulla tein uuden testin ja kyllä siihenkin se viiva ilmaantuu. HUI! Olin bongaavinan oviksen tässä kierrossa jo kp 14, siitä en voi tosin olla täysin varma kun en oikein tunne kroppaani synnytyksen jälkeen, ja tästä syystä tuo viivan hailakkuus hieman mietityttää. Mutta viiva siinä nyt kuitenkin on.

En voi uskoa tätä todeksi, sillä olin henkisesti valmistautunut pitkäänkin yrittämiseen. Imetän vielä esikoistani joka täyttää viikon päästä 10kk. Ja oikeastaan oireita ei kovinkaan paljon ole. Edellisessä raskaudessani oireita oli vaikka muille jakaa, mutta ehkä niitä silloin oikein etsimällä etsi... =) Ja imetyksestä johtuen elän muutenkin koko ajan sellaisessa hormonien vuoristoradassa että tuskin tässä raskaushormonit sen kummemin vaikuttavat.

LA osuu ilmeisesti tammi-helmikuun vaihteeseen, varmuuden saan sitten ultrassa.

Taidan kuitenkin ihan varmuuden vuoksi testata vielä viikonloppuna, jos se viiva siitä vahvistuisi.

Hurjasti plussatuulia teille muille jännääjille!

Ja aurinkoista kesää kaikille!!!

Terkkusin,
Jazz (vaihdoin siis nimimerkkiä kun tuo ImseVimse oli niin hankala)
 
Elin@
Oi, kylläpä nyt plussia ropisee! Onnea Jazz, Milla ja Reetta!!! Kovasti vauvaliimaa ja tarrasukkia!!!

Milla, mulla kävi ihan samoin. Alko tuhru joka on ollu aina ennen menkkoja ku menkat piti alkaa, niin tuhru loppu ja muutaman päivän päästä tuli plussa! Minä oon jo ilmoittautunu tuonne tammimammojen puolelle =)

Onpa hienoa Heaven että saat odottaa siskon kanssa yhtä aikaa. Tosin vauvakamoja ei voi kierrättää... Meillä on nyt menny hyvin vuorotellen miehen siskon kanssa, kun meidän esikoinen on 11kk ja heille synty juuri vauva viime viikolla ja se on sitten noin 8kk kun tämä meidän kakkonen syntyy. Heillä onki meidän kaikki vauvatarvikkeet lainassa.

Plussatuulia niitä tarvitseville!
 
Lovisa
Mahtuuko mukaan? Taitaa olla juuri passeli ketju minulle :) eli kakkosesta haaveillaan ja tänään jätettiin kumit pois. Täytin juuri 29v, esikoispoika on 1,5v ja nyt tuntuu että se toinen mahdollinen lapsi saa tulla jos on tullakseen. Eipä tässä enempiä tällä erää, lueskelen nyt noita teidän lähettämiänne viestejä...
 
Lovisa
Paitsi että eihän täällä ole juuri ketään kenen kanssa haaveilla kun kaikki melkein ovat jo plussanneet :D. Onnea kaikille plussanneille, toivottavasti tuo olisi tarttuvaa laatua.

Mulla alko menkat jo 3kk synnytyksen jälkeen vaikka täysimetin sen 6kk ja vieläkin imetän kerran päivässä. Kierto on ollut melko tarkkaan koko ajan 28-30 päivää. Meillä voi tuo plussaus tosin kestää kun seksiä keretään harrastaa vain viikonloppuna kun lapsonen on päiväunilla. Eli poitsu menee niin myöhään viikolla nukkumaan (22.30) että mies on jo unten mailla (lähtee töihin niin aikaisin) ja miehen tullessa töistä on poika jo herännyt päikkäreiltä. Ei toivoakaan mistään ""joka toinen päivä""-tahdista. Mutta ehkä sitten elokuussa kun mies jää kesälomalle...
 
tiiti
Hello!

Täällä menossa toinen yrityskierros. Oon aina tuntenut oviksen, mutta tässä kierrossa se jäi kyllä ihan väliin...oltiin viikko etelässä koko perhe ja siellä tuli syötyä ja juotua niin että maha oli koko ajan vähän turvoksissa ja ""kipee""...seksiä tuli kyllä harrastettua hyvinkin usein...mutta jos ei ovista, niin ei plussaa... :(

No jussina tämäkin tyttönen jännää.... ;)

Onnea muuten kovasti plussanneille!!Ja meille muille toivon kovasti paljon +++++++++++

:D
 
Lovisa
Juu tässä ketjussa vissiin kaikki ovat jo plussanneet, meilläkin tärppäsi heti ja tiitti on myös siirtynyt odottajiin :) Hyvä tuuri ollut tässä ketjussa kirjoittaneilla!
 
Jazz
Hyvä tuuri on ollut plussaamisen suhteen.

Meillä tosin kävi hieman huonompi tuuri ja meidän toivottu pikkukakkosemme ei pysynyt kyydissä mukana. =(

Elikkäs minä ilmoittaudun takaisin haaveilijoiden joukkoon ja jutskailen mielelläni muiden haaveilijoiden kanssa, jos niitä uusia tähän ketjuun ilmoittautuu.

Meillä uusi yritys alkanee vasta hieman syksymmällä, sillä meistä otetaan nyt kromosomikokeet kun tämä oli 5 keskenmenoni.
 
NipsuNekku
Täällä ollaan ihan haaveilijoiden joukossa pysytty koko ajan...Lomaillaan vain niin ei ehdi paljoa netissä surffailla.

Nyt se on sitten tasan vuosi yritystä takana =o/
 
tiiti
minäkin takaisin täällä, ensimmäinen keskenmeno takana....olo kaikestahuolimatta hyvä.....koska ootte uskaltanut alkaa yrittämään uudestaan?Mulle lääkäri sanoi että pitäisi odottaa jopa 3-4 kuukautiset???!!
 
Lovisa
Alkuperäinen kirjoittaja tiiti:
Mulle lääkäri sanoi että pitäisi odottaa jopa 3-4 kuukautiset???!!
Täh, miksi niin kauan? Kun ei edes kaavintaa todennäköisesti tarvitse tehdä. Minä olen luullut että yhdet menkat olisi hyvä odottaa ennen uutta yritystä jos on vaan henkisesti toipunut km:sta. Onko lääkärillä ollut joku tietty syy miksi pitäisi noin kauan odottaa? Höh, tsemppiä tiitti uuteen yritykseen kun sen aika on, ainakaan teillä ei ole vaikeuksia raskaaksi tulossa niin luulisin että pian odotat taas.

 
tiiti
lääkäri sanoi, että olisi hyvä että kohtu saisi rauhassa "uusiutua" (eikä tulisi toista keskenmenoa perään) ja että henkisestikin hyvä olisi odottaa noin kauan......En tiiä mitä tehdä...toisaalta haluaisi heti tulla raskaaksi, mutta sitten en kyllä tiedä miten jaksan jos tuleekin toinen keskemeno heti perään....ja vain sen takia ettei malttanut oottaa....

Höh....jotenkin hassua, koska esikoinen sai meillä toisiaankin alkunsa samantien pillereitten lopettamisesta....edes luomumenkkoja ei ehtinyt tulla......

Nyt kuitenkin olo on helpottunu ja oon keksiny vaikka mitä kivaa mitä voin tehdä kun en oo raskaana!! :D
 
minni
heips!!!täällä myös pikkukakkosen yritys alkanut.elikkä esikoinen on poika 9kk ja ehkäisy jätetty nyt pois 2 viikkoa sitten.menkat pitäisi ensi viikolla tulla jos on tullakseen.ennen esikoista ilman ehkäisyä 7kk.mulla kyllä menkka oireilua väsyttää ja kiukututtaa:) eli varmaankin sieltä ne tulee..mutta toivotaan että ei:)

harmi kuulla noista keskenmenoista:( toivotaan että ensi kerralla paremmin!!
 
Milla
Minäkin ilmoittaudun uudelleen mukaan... Eli pääsin melkein viikolle 13, kunnes sydänäänien kuulumattomuuden takia jouduin ultraan ja todettiin tuulimuna. Olin tänään kaavinnassa. Kaikkein kurjinta minusta on se, että raskaus pääsi noin pitkälle ja olin jo täysin tuudittautunut uuteen äitiyteen. Yhtään en osannut epäillä mitään epänormaalia, oli kaikki raskausoireet, kohtukin kasvoi ym.

Näyttää lääkärien mielipiteet vaihtelevan myös uusintayrityksestä. Tiitille sanottiin 3-4 kuukautta odotusajaksi ennen uutta yritystä, minulle lääkäri sanoi tänään ennen nukutusta, että samantien voi aloittaa yrityksen, kun vuoto loppuu. Kun kysyin, että onko kohtu valmis uuteen raskauteen, niin totesi että kyllä kohtu on aina valmis. Nyt vähän sekavat mietteet, Tiitin tavoin en minäkään halua aiheuttaa mitään vaaraa uudelle alkiolle. Niinhän sitä kai sanotaan, että kaavinnan jälkeen tulee erittäin helposti uudelleen raskaaksi - sitä en tiedä mihin perustuu.

Polte uuteen plussaan on kova. Jos näin käy, niin ehdottomasti menen heti 6-7-viikon tienoilla ultraan, jotta saa selvyyden, onko mahassa elämää ja oikeassa paikassa. Tietysti siltikin joku voi mennä pieleen. Varmasti sitä seuraavalla kerralla pelkää jonkin verran uutta keskenmenoa.

Oliko sinulla Tiiti tuulimuna ja missä vaiheessa km tuli? En ole lukenut kaikkia viestejä, joten en ole ihan perillä kaikesta, mitä täällä on tapahtunut.
 
Jazz
Heissan!

Voi ei, pahoittelut Tiitille keskenmenosta ja Millalle tuulimunasta! Voimahalit teille kummallekin.

Itselläni on nyt pari viikkoa keskenmenosta ja olo tuntuu jo oikein hyvältä, yllättävää kyllä. Mutta se olikin mun viides km ja niihin tuntuu jotenkin turtuvan. Mietin myös tuota uudelleen yrittämistä. Oma gyne antoi luvan yrittää vaikka heti, Kättärin lääkäri suosittelisi normaalisti yksien menkkojen odottamista. Mutta he ovat sieltä nyt laittamassa meitä tarkempiin kromosomitutkimuksiin, joten pikkukakkosen yrittäminen saattaa siirtyä hamaan tulevaisuuteen... =(

Itselläni oli uuden raskauden alusta asti outo fiilis, höpisin miehelleni koko ajan tuulimunasta tai keskeytyneestä keskenmenosta. Hän yritti psyykata minua ajattelemaan positiivisesti. Yritin haudata negatiiviset ajatukset ja ostin jopa uudet äitiyshousut. Nyt on täysin huijattu fiilis, eihän tässä näin pitänyt käydä!

Voimia teille uuteen yritykseen. On hyvin, hyvin epätodennäköistä, että heti perään tulisi uusi keskenmeno.

Aurinkoa ja tsemppiä kaikille!

Jazz
 
tiiti
Heippa!
Voi ei Milla!!!Tuon takia mä meen aina varhaisultraan...paitsi että nyt menin liian aikaisin....Varasin sen mielestäni viikolle 8 (5-7 viikoilla tulee useimmin se keskenmeno), mutta laskinkin kiertoni väärin. Eli menin viikoilla 7+1, ja lääkäri totesi kaiken olevan hyvin, PAITSI alkio vastasi kokoa 6+2 eli melkein viikon pienempi. Syke siis näkyi!!!!No heti seuraavana aamuna alkoi ruskea vuoto joka loppujen lopuksi muuttui vereksi.

Sain sairaalasta semmosen lapun "Sinulle, jonka raskaus on keskeytynyt" jossa luki että useimmin semmoisissa tapauksissa jossa alkio on lähtenyt kehittymään (eli ei ole tuulimuna) ja sitten menee kesken on kyseessä jokin kromosomi-/kehityshäriö. Lapsi olisi siis voinut olla vaikeasti kehitysvammainen....

...luonto hoiti siis asian näin...ja olen kaikesta huolimatta ihan helpottunut.

Jazz..oletko miettinyt sitä, että koska edelleen imetät (vai muistanko väärin) niin se vaikuttaisi keskenmeno riskiin???Jotkuthan tulevat raskaaksi vaikka imettävät, mutta kaikille se ei välttämättä sovi??!Anteeksi kun arvailen, mutta mietin itsekin syitä omaan keskenmenooni.....

Milla, tulitteko helposti raskaaksi nyt kakkosta yrittäessä?Entä Jazz?Niin ja ootteko te Jazz aina yrittäneet heti uudestaan tulla raskaaksi?

Nyt suihkuun ja sohvalle. Esikoinen nukkuu jo! :D
 
Jazz
Heissan!... taas =)

Tiiti: muistat oikein, että edelleen imetän esikoistani. En kuitenkaan usko, että sillä olisi ollut vaikutusta raskauden keskeytymiselle. Imettäminen saattaa joillekin herkästi supisteleville aiheuttaa supistuksia, mutta vasta raskauden loppuvaiheessa. Mutta oikeassa olet siinä, että rankkaahan se olisi ollut imettää ja odottaa.

Olen kokenut niin monta keskenmenoa, etten enää arvaile tai mieti aiheutinko kenties itse keskenmenon. Suurin syy keskenmenoihin on tosiaan jokin kromosomi-/kehityshäiriö, joihin emme pysty mitenkään itse vaikuttamaan. Mutta kyllä vietin hyvinkin monta unetonta yötä ensimmäisen keskenmenon jälkeen, ja toisen ja kolmannenkin jälkeen. Kuuluu suruprosessiin ja asian käsittelemiseen, ainakin minulla. Neljännen keskenmenon jälkeen olin kerta kaikkiaan niin voimaton etten jaksanut enää miettiä syitä. Ainoa mieltä painava asia oli se että onnistuuko raskaus koskaan. Onneksi onnistui!

Raskaaksi olen joka kerta tullut helposti. Aina ensimmäisestä kierrosta kun olemme antaneet vauvalle luvan tulla. Pidimme yhden kierron verran taukoa keskenmenojen jälkeen, mutta meillä sillä ei ollut vaikutusta lopputuloksen suhteen. Paitsi nyt kun mietin tarkemmin asiaa oli onnistuneen raskauden ja edellisen keskenmenon välillä kahdet normaalit kuukautiset. Olisikohan sillä ollut vaikutusta raskauden onnistumiselle??

Tällä kertaa mulla ehti olla kolmet kuukautiset synnytyksen jälkeen ja sitten tulinkin raskaaksi. Siinä kierrossa mulla oli ensimmäistä kertaa ovulaatiotuntemuksia, eli edelliset kierrot olivat todennäköisesti ilman ovulaatiota. Nyt tässä odottelen sitten seuraavia menkkoja, koskakohan ne tulevat...?

Nyt tosiaan joudutaan miettimään tarkemmin tätä pikku2-projektia. Enää eivät lääkärit laita keskenmenoja vain huonon tsägän piikkiin. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu siltä, ettemme halua ryhtyä mihinkään rankkoihin hoitoihin toisen lapsen saamiseksi. En oikein tiedä mitä hyötyä on selvittää onko meidän kromosomeissa jotain vikaa joka aiheuttaa keskenmenot. Onhan tuo esikoinen elävä todiste siitä, että meidän on mahdollista saada terveitä lapsia. Toisaalta en tiedä kuinka monta mahdollista keskenmenoa enää kestän. Rankkoja juttuja.

Mutta se synkistelystä. Kyllä me kaikki varmasti vielä saamme toivomamme pikkukakkosen.
 
Milla
Kiitos kommenteista!

Meni meillä mielestäni ihan tarpeeksi pitkään, kakkonen olisi saanut tulla aluille aikaisemminkin. Ykkönen oli vähän reilun vuoden, kun tärppäsi. Kuukautiset alkoivat, kun ykkönen oli 5 kuukautinen eikä mitään ehkäisyä välissä siis käytetty. Joka kierrossa en bongannut ovista, mutta en myöskään tikutellut tai mittaillut lämpöjä.

Nyt fiilis yllättävän hyvä. Ajatukset tulevaisuudessa. Varmaan asian käsittelyä auttoi se, ettei masussa ollut elämää ollenkaan. Voin kuvitella, että tilanne olisi ollut paljon rankempi, jos olisin joutunut kanniskelemaan kuollutta sikiötä viikonlopun yli sisälläni... Nyt helpompi ajatella, ettei siellä koskaan ketään ollutkaan. Anteeksi kun kirjoitin näin, jos joku teistä toisista on kokenut tämän toisen vaihtoehdon:(

Samoin kiitollisuutta tunnetaan täällä terveestä ja hyvinkehittyneestä ykkösestä. Hänessä on puuhaa joka hetki niin, ettei ehdi turhia murehtimaan. Toisin olisi ilman esikoista.

Pidetään ketjua yllä:)
 
kalat
Hei!
En olekaan tähän ketjuun pitkiin aikoihin kirjoitellut. Meillä siis tilanne, että esikoinen 2,5-vuotias, pikkukakkosta yritetty 1,5 vuoden ajan. Ja minulla oli jo ennen esikoista ongelmana korkea prolaktiini. Esikoinen sai alkunsa elämäni toisesta clomikierrosta, oli yritystä takana jo reilut 2 vuotta.
Nyt on tilanne se, että neljäs clomikierto meneillään. Edellisessä kierrossa en saanut edes kunnon ovista tikutettua. Nyt menossa kp 13 ja ajattelin huomenna tikuttelun taas aloittaa.
Lomalla ollaan ja esikoisen kanssa kovasti uitu ja muutenkin puuhasteltu. Joten jospa sitä osaisi tässä kierrossa ottaa homman ihan iisisti (epäilempä kyllä, mutta ainahan saa toivoa=)) ja tiedä vaikka tärppäisi;)
Nyt lähden laittamaan esikoisen päiväunille, joten aurinkoisia kesäpäiviä kaikille ja toivottavasti nuo kovat tuulet tuovat plussia mukanaan =)
 

Yhteistyössä