Rohina-, liimakorva- ja refluksiasiaa

  • Viestiketjun aloittaja laitoskammoinen
  • Ensimmäinen viesti
laitoskammoinen
Heissan!

Kaipaisin kokemuksia liimakorvan hoidosta. Millainen toimenpide se putkien asennus on? Onko aina hyötyä? Sairaalakammoni vuoksi en kestä ajatusta lapsestani leikkauspöydällä, en vaan kestä... Lapsi 1v 4 kk.

Luin juuri, että refluksitauti saattaa aiheuttaa liimakorvan, ja hengityksen rohina ilman nuhaa ym. syytä johtuisi samasta syystä. Onko kellään ihan live-lääkärin diagnoosia ja mielipidettä asiasta (ennen kuin alan taas väittää lääkärille vastaan, eivät aina suostu uskomaan tuoreinta tutkimustietoa)?
Poika oli pienempänä oikea pulauttelukone ja nykyään on tuota selittämätöntä rohinaa silloin tällöin. Viittaisi siis refluksiin. Mietin vaan, että jos korvat saisi kuntoon muulla tavoin ja hoidettaisi vatsahappojutut, niin putkia ei ehkä tarvittaisi?

Kurjaa kun on taas mentävä kalliille erikoislääkärille, ehkä turhaan, mutta kun kunnallisella puolella ei ole kuin venäläisiä lääkäreitä ja kommunikointi on todella hankalaa.

Vielä ihmettelen, että jos liimakorvan vuoksi kuulo on heikentynyt, niin miksi hoidolla ei kuitenkaan ole kiire, kun lapsi kuitenkin opettelee juuri puhumaan?!?

Sorry sekava tajunnanvirta, kokemuksia siis kiitos!!
 
sjlig
Omalla lapsellani on ollut paljon toisenlaisia terveysongelmia. Niiden valossa kyllä suosittelen lämpimästi satsaamaan yksityiseen lastenlääkäriin ja hoitamaan asiat kerralla kuntoon (siis ne mitkä voi). Ainakin täällä pk-seudulla (en tiedä oletteko täälät) on useita lastenlääkäriasemia, joissa löytyy mm. Lastenklinikan erikoislääkärit yksityisvastaanottoineen ja sen verran tiedän, että esim. putkituksessa saa olla lapsen vieressä kunnes nukahtaa ja vastaavasti taas lapsen herätessä.

Rahaahan se vaatii, mutta ei kai sitä parempaa aihetta ole käyttää kuin lapsen terveys. Toki tiedän, että monelle hinnat ovat kalliit, mutta tämä siis jos tuo raha löytyy.

Ja omaa kammoasi työstät sitten yksin, lapsellesi olet tukena. Kyllä sä kestät kun lapsikin kestää ja tuo putkitus on kuitenkin aika pientä, eikös niin?! Tai jos todella et pysty niin pyydät lapsen isän sinne tueksi.

Itse olen ollut lapsen mukana kaikissa operaatioissa (siis niissä missä voinut) ja vaikka tiukkaa on ollut niin kyllä ainakin mulla on toteutunut se, että sitä miettii niin sitä lasta ja on hänen tukenaan että omat tuntemukset purkaantuu sitten kun lapsi on muualla.
 
putkikorvan äiti
Kyllä HUSIn korvapolillakin äiti / huoltaja saa olla vielä nukutussalissa läsnä. Samoin heti heräämöön saa mennä, siinä ei kyllä ole eroa yksityseen lääkäriin, jos sitä arvot. Mutta varsinaisestihan kysyit ihan muuta...

Meillä on nyt 2v6kk poika, jolla oli viime talvesta kesäkuuhun korvatulehduskierre, jota koitettiin hoitaa antibiooteilla / ilman / putsaamalla / tutkimalla / odottamalla ja pähkimällä vaikka mitä vaihtoehtoja, mutta lopputulema oli, että korvakäytävät vain ovat niin ahtaat, että putkitus helpottaa meidän kaikkien oloa ja ehkäisee esim. jatkuvista korvatulehduksista viivästyvää puheenkehitystä. Korvilla ei enää tod. kuullut. Korvat siis putkitettiin kesäkuussa ja sen jälkeen ei flunssia ole siis ollut. Jos putkitus askarruttaa, kannattaa siitä keskustella lääkärin kanssa, me ainakin haluttiin tietää syyt ja seuraukset putkitukselle ja muillekin korvajutuille ja saatiin asiallisia vastauksia.

Refluksista en osaa sanoa, mutta sitä(kin) kannattanee kysyä lääkäreiltä, jos et täällä törmää refluksilasten vanhempiin. Toisaalta sama se kai on, miksi se liimakorva sinne on syntynyt, ainakaan meidän tilanteessa liimakorva ei olisi parantunut itsekseen ainakaan missään järkevässä aikataulussa, vaikka korvatulehdukset olisivat jääneet pois ja puhe olisi viivästynyt entisestään.
 
putkikorvan äiti
Niin vielä tuohon kiireeseen, meille aika saatiin kolmessa viikossa ei-kiireellisenä, mutta se kiireellisyys näkyi puheenkehityksen suhteutettuna siinä, että enää ei oikein voitu jatkaa sillä linjalla, että koitettaisiin hoitaa korvia muilla keinoilla. Putkitus on oikeasti pieni operaatio.
 

Yhteistyössä