Olen 40v ukkomies, ollut saman naisen kanssa jo parisenkymmentä vuotta. Alussa seksimme oli oikein kivaa, kummallakaan ei ollut paljon kokemuksia ja jaksoimme innostua useinkin.
Vähitellen into on vähentynyt molemmilta ja välillä saattaa mennä kaksi kuukautta ilman seksiä ja kun sitä sitten harrastamme ei se ole kummallekaan mitenkään erityinen kokemus, lähinnä fyysisen tarpeen purkaminen.
Halusin pitkään laajentaa seksiämme, esim. useammin suuseksiä, olisimme kokeilleet leluja tai vaikka katsoneet jotain viihdykettä samalla. Minusta hän torjui ne kaikki ja vähitellen lakkasin puhumasta niistä. Nyt tuo pimeässä peiton alla nopeasti ei jaksa minua enää kiinnostaa ja olen mieluummin kokonaan ilman. Oikeastaan olen ollut helpottunut huomatessani, etten enää kaipaa seksiä, hän taas haluaisi sitä ehkäpä kerran kuussa.
Ei minua kiinnosta seksi toisenkaan naisen kanssa ilman henkistä yhteyttä. Ehkä tuon henkisen yhteyden katoaminen väliltämme on meilläkin se ongelma. Meillä on lapsia ja tulemme muuten hyvin toimeen, eroamisesta ei ole ollut mitään merkkejä.
Onkohan täällä kohtalotovereita, joko miehiä tai naisia?
Kyllä löytyy lähes samanlaisia kohtalotovereita. Nyt oon kohta 52-v ukkomies. Tosin en oo enää naimisissa sen "ensimmäisen" kanssa.
Olin naimisissa 21-vuotta ja lapsiakin saimme kaksi. Poika ja Tytär tuli luojan suurena lahjana. Kiitos siitä exälle. Olen lasteni kautta saanut voimaa jaksaa. Exän kanssa seksielämä loppui toisen lapsen syntymän jälkeen. Usein olin yksin, tai kolmistaan lasten kanssa, ja sain hoidella kotihommat yksin. Ruuanlaitto ja siivous kuului minulle automaattisesti aina. Jos joskus olimme yhdessä "kotitöissä", minä sain palkaksi huomautukset ja "oikeat" ohjeet, miten ne pitää tehdä. Exä oli hyvä neuvomaan telkkarinkatselun ja suklaansyönnin lomassa. Kieltämättä hänellä oli, ja on edelleenkin todella hyvän-näköiset ja huolitellut kasvot ja kynnet. Saa hakea vertaistaan. Usein ulkonäkö ja kasvot pettää. Mutta vartalon hoito onkin sitten eri asia. Hän lihoi aivan muodottomaksi. Voi hyvin sanoa hänen kroppaansa mieluummin ruhoksi kuin vartaloksi. Tosin seksistä pitävä nainen saa minun mielestä olla vaikka se pullukka, kunhan vain hoitaa miestään sängyssä. Sain olla yksin yöt ja päivät. Usein valvoin aamuyön tunneille, ja lopulta itkin itseni uneen. Yritin puhua asioista, mutta se oli turhaa, koska kuulemma meillä on kaikki hyvin. Minut tyrmättiin aina.
Kun vähitellen en jaksanut olla enää vailla naisen huomiota, kosketusta ja hyväilyjä, aloin miettiä tulevaa elämääni. Kävin privatti stripparilla muutaman kerran. Tietysti salaa. Tyydytin itse itseäni, eli "omin käsin onneen". Hankin seksifilmejä ja pornolehtiä ja tyydytin itseni salaa milloin missäkin. Kesällä autossa parkkipaikalla, seuraten kesämekkoisia naisia, tai uimahallissa salaa altaassa unelmoiden. Ajattelin että pian kaikki muuttuu paremmaksi. Kaikki oli turhaa toiveajattelua.
Lopulta laitoin vuokra-asuntohakemuksen vetämään. Poika oli siinä iässä, että hän oli jo lähdössä "omiin leipiinsä". Kun sain asunnon itselleni, laitoin erohakemuksen vireille. Vielä exän kanssa keskustelin tulevaisuudesta, mutta ei se vaan pelannut mitenkään.
Sitten kun ei mikään enää voinut muuttaa minun päätöstä, alkoi exän viimeiset kortit olla pelissä. Hänen itsetuhoiset ajatukset ja teot sai minut lopulta vakuuttuneeksi, että meidän yhteinen tarina on lopussa. Kun vielä pojan kanssa keskustelimme , niin sain häneltä voimaa kestää tulevaa koitosta. Hänkin oli saanut sellaisen opetuksen seuratessaan niitä yöllisiä kiistelyjä ja huutoja, jotka varmasti kuuluivat seinänaapuriin asti. Hän oli loppujen lopuksi minun tukena. Kun viimeisen kerran olimme saunassa pojan kanssa perheenä, hän kertoi puhuneensa siskolleen, joka oli silloin nuori teini, että vanhempien on parempi erota kuin jatkaa tuota ainaista sotaa keskenään.
Kun exän ja minun tiet erosivat ja olin ollut yksin reilun vuoden, tuli polulleni todellinen "Enkeli". Työkaverini kutsui minut illalliselle ja sanoi puoli leikillään, että nyt sinulle pitää saada elämään vauhtia. Hänen vaimon työkaveri oli kutsuttu myös sinne illalliselle. Hän oli minua pari vuotta nuorempi nainen, joka oli naimisissa ja kahden lapsen äiti. Hänen elämänsä oli muuttunut straagisesti onnettomuuden myötä. Hän oli loppuunpalanut, stressaantunut ja elämänhalun menettämässä oleva nainen. Nainen, joka oli valmis kuitenkin kokeilemaan jotain uutta. Olimme hyvin pitkälle samalla aaltopituudella.
Tutustuimme hänen kanssaan työkaverin ja ystävän kautta. Tutustuimme, ihastuimme ja lopulta rakastuimme. Tiemme ja polkumme yhdistyivät yhä lujemmin. Yhteinen aikamme lisääntyi. Yhteiset harrastuksemme sopivat kuin "isä äidin selkään". Jouduimme elämään valheessa. Yhteiset viikonloput saimme viettää valheeseen perustuen. Hänen entinen mies ei tullut toimeen enää normaalissa kotielämässä, vaan hänet piti järjestää laitoshoitoon.
Kun oli kulunut aikaa, olin tutustunut tämän "Enkelini" sielunelämään todella perusteellisesti. Emme enää voineet olla erillämme toisistamme. Useiden valheellisten viikonloppujen jälkeen hän muutti luokseni pieneen yksiöön. Lopulta asuimme yhdessä. Kuitenkin Enkelini kävi "avustamassa" exäänsä, olihan hän avun tarpeessa. Hyväksyin sen. Hänen exänsä ei hyväksynyt aluksi, mutta kuitenkin teitäen tämän Enkelini elämän vaiheet, hänkin lopulta hyväksyi meidän liittomme ja luopui tästä ihanasta naisesta. Olin, ja olen edelleenkin onnellinen Enkelini kanssa. Hän erosi, mutta kuitenkin oli exänsä apuna ja tukena tämän viimeisillä "tuskallisilla taipaleilla", ennenkuin hän nukkui pois. Hyväksyin sen. Kuten sanotaan, kohtalolla on monet kasvot.
En ikimaailmassa voinut aavistaa, että minua odottaa tällainen onni. Entinen elämä on sumuinen muisto menneisyydestä. Toki omat lapset ovat täyttä todellisuutta menneestä elämästä. Nautin tänäpäivänä niin omista lapsenlapsista, kuin lapsipuolen lapsista täysin sydämin. Tuntuu kuin olisin saanut kaksinkertaisen onnen elämääni. Rakkaus on jokaisen saatavilla, kun vain ohjaa elämät kulkemaan samoille raiteille.
Toivon myös sinulle "ukkomies" onnea ja kaikkea hyvää tulevaan elämääsi. Kestä kaikki vastukset ja epäonnet, sillä loppujen lopuksi sinuakin oikea onni odottaa ja voit nauttia elämästä. Jos ei nykyisen vaimon kanssa, niin toisaalla on varmasti joku nainen sinua varten. Älä elä kulisseissa kuten minä elin "edellisessä elämässä". Elämme vain yhden kerran täällä maan päällä. ÄLÄ LUOVUTA HELPOLLA!