Alkuperäinen kirjoittaja mun tilanne:
Meillä äiti vaihtoi eron tultua sukunimemme (minun ja veljeni) tyttönimekseen. Meni sitten uusiin naimisiin ja sukunimi isäsuoleni mukaan. Koko kouluajan oli aika kurjaa, kun ei ollut sama sukunimi isän eikä äidin kanssa. Isompana sen käsitti, mutta lapsena oli ikävää sanoa isän sekä äidin nimi, oli aina jotenkin ulkopuolinen olo.
Mutta tämä juttu oli ihan OT. Sori.
kurja tilanne kyllä
mua harmittaa kun lapsille annettiin isän sukunimi. luulin silloin pääseväni mieheni kanssa joskus naimisiin. no mies onkin muuttanut mielensä ja nyt olen ainut jolla eri sukunimi meidän perheessä ja se tuntuu pahalta

viimeksi eilen tästä tapeltiin..