Että mua risoo nämä ammattilaisten kommentit huostaanoton syistä!

[salainen]

"Jos ei itsellä ole kokemusta, että mikä on äiti ja mikä isä, yleensä käyttäytyy samoin kun saa oman lapsen" (Pirkko Saartio, IS)

"Masentunut vanhmempi ei jaksa nousta sängystä ylös. Ruokinta jää lasten vastuulle." (Jari Sinkkonen, IS)



Ymmärrän, että nuo ovat yleistyksiä, mutta tässä on yksi syy sille miksi en puhu kenellekään omasta lapsuudestani tai omasta aikuisena läpikäydystä masennuksesta. Minulla diagnosoitiin keskivaikea masennus, ja silti nousin joka päivä ylös sängystä ja hoidin lapset. Lapset eivät olleet missään vaiheessa vastuussa itsestään, eivätkä he joutuneet kärsimään minun masennukseni vuoksi. Ne lapset on mulle sen masennuksen aikana ollut lähes AINOA syy nousta aamulla, ja jaksaa se päivä läpi.

Mun oma äitini oli masentunut, kun olin lapsi. Ja me kärsittiin sen vuoksi. Se ei tiennyt miten olla äiti, ei laittanut ruokaa, ei huolehtinut että me käytäis suihkussa tai pestäis hampaat, se oli joko aggressiivinen tai tunnekylmä, käytti henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Isä oli lähinnä poissa, teki pitkää päivää työtä. Meillä ei ollut aina ruokaa, joskus siksi että äiti ei vaan tehnyt ja myöhemmin siksi että laman aika isältä meni työt ja sai tyhmyyksissään maksaa takaamansa lainankin, kun lainanottajaltakin meni työt. Meiltä meni talo, ja jääkaappi oli usein tyhjä. Ei yksinkertaisesti ollut rahaa ostaa ruokaa. Teininä jouduin käyttämään vessapaperimyttyä terveyssiteenä, kun ei yksinkertaisti ollut rahaa ostaa terveyssiteitä! Itse keräsin hiluja, että sain niitä välillä ostettua.

Mä en puhu lapsuudestani juuri kenellekään. Häpeän sitä jollain tasolla edelleen, ja tiedän että moni ajattelee että lapsi joka on huonon äidin kasvattama on itsekin huono äiti. Mutta mä tiedän että en ole. Mä olen päättänyt sen jo lapsena, että jos musta joskus tulee äiti, mä en ole samanlainen kuin omani, ikinä. Enkä ole ollut. Mulla on paljon ystäviä, joilla on myös huono lapsuus takana, ja jokainen niistä on toiminut samalla tavalla kuin minä. Päättänyt, että omat lapset ansaitsevat parempaa kuin mitä itse on saanut lapsena.

Masennukseeni olen hakenut ja saanut apua, ja päässyt sen yli. Siinä missä ennen musta tuntui että oon koko ajan äärirajoillani jotta selviä normaalista päivästä, nyt tuntuu että se menee kuin leikiten ja on hyvä olla henkisestikin, muistakin syistä kuin omat lapset. Yksikään mun ystävistä ja tuttavapiiristä ei ole nähnyt sitä, kuinka huonosti mä olen henkisesti voinut koska olen kuitenkin aina pärjännyt hyvin. Eikä kukaan ole ollut uskoa kun olen lopulta puhunut lapsuudestani.

Mulla oli paska perhe kun mä olin lapsi. Se on nyt mennyttä. Mä vaan toivon, että siitä voisi puhua avoimesti, ilman että tarvitsisi hävetä.

 

[toinen hyvä äiti]

Olen ihan samaa mieltä! Omaa lapsuuttaan ei kannata tuoda liikaa esille eikä varsinkaan oman mielenterveyden oireita niin kauan kuin tietää itse hoitavansa lapsensa hyvin. Uskomatonta, että ammattilaiset yleistävät asioita tuolla tavalla.

 

[peesi]

Aloittaja puhuu täyttä asiaa! Tosiaan yleinen ilmapiiri on tuollainen, kuin mitä nuo ammattilaisetkin ovat kommentoineet. Vaikka se hölmöltä tuntuukin, niin parempi vain pitää ongelmansa omana tietonaan, tai ne käännetään sinua vastaan, vaikka kuinka hyvin olet asiasi muuten hoitanut.

Hienoa ap, että oma olosi on jo parempi!

 

[Viblsp-]

Eikös tuo ollut vain esimerkki, miten joissain perheissä on käynyt. En todellakaan usko, että asiantuntija yleistää, että kaikki masentuneet vanhemmat laiminlyövät lapsiaan.

 

[toinen hyvä äiti]

Eikös tuo ollut vain esimerkki, miten joissain perheissä on käynyt. En todellakaan usko, että asiantuntija yleistää, että kaikki masentuneet vanhemmat laiminlyövät lapsiaan.

Viittaako tällainen kommentti yksittäistapauksiin?
"Jos ei itsellä ole kokemusta, että mikä on äiti ja mikä isä, yleensä käyttäytyy samoin kun saa oman lapsen" (Pirkko Saartio, IS)

Mielestäni ei.

 

[Viblsp-]

Ilta-Sanomat Ja ei ollut Sinkkonen, joka tuon toisen esimerkin sanoi.

 

["vieras"]

Eikös tuo ollut vain esimerkki, miten joissain perheissä on käynyt. En todellakaan usko, että asiantuntija yleistää, että kaikki masentuneet vanhemmat laiminlyövät lapsiaan.

Ja eikös ap juuri kertonut, että hänen masentunut vanhempansa laiminlöi lapsiaan?

Hienoa, ap että olet omista vaikeuksistasi huolimatta pystynyt olemaan hyvä vanhempi lapsillesi. Mutta tosiaankaaan kaikki eivät omista huonoista lapsuudenkodin malleista pääse eroon, vaan ne ikään kuin periytyvät seuraavillekin polville.

 

[Viblsp-]

Viittaako tällainen kommentti yksittäistapauksiin?
"Jos ei itsellä ole kokemusta, että mikä on äiti ja mikä isä, yleensä käyttäytyy samoin kun saa oman lapsen" (Pirkko Saartio, IS)

Mielestäni ei.

Tämä juu on mielestäni yleistystä. Masennukseen viittaavasta tekstistä itse puhuin nyt, olisi pitänyt tarkemmin ilmaista itteeni, sori.

Ja uskon kyllä, että moni ottaa tahtomattaankin/tietämättään mallia omista vanhemmistaan, niin hyvässä kuin pahassa.

 

[mietteitä]

Uskomatonta, että ammattilaiset yleistävät asioita tuolla tavalla.

Mikä siinä on uskomatonta. Näinhän se menee. Ja tuo Pirkko Saartiokin sanoi, että YLEENSÄ. Ei aina.

Jari Sinkkonenkin psykologina oletettavasti tietää, että masennusta on useaa tasoa. AP:kin kertoo, että hänen omaan äitiinsä tuo kommentti kyllä osuu ja uppoaa ihan oikein. Miksi sitä ei saisi Sinkkonen ääneen sanoa, että masentunut voi toimia juuri kuten ap:n äiti?

Hyssyttely antaisi ongelmille kaiken kasvutilan mitä ne ikinä vaativat. Asioista täytyy voida puhua. Ilmeisesti ap ei ole päässyt yli, kun hermostuu siitä, että asiat sanotaan ääneen.

Ap on onnellinen poikkeus. Mutta valitettava fakta on, että YLEENSÄ ongelmat siirtyvät seuraavaan sukupolveen. On sitten kyse työttömyydestä, toimeentulosta, perhemallista, alkoholismista... moni asia siirtyy ihan tiedostamatta. Mutta jos ongelman osaa tiedostaa, kuten ap, voi siihen puuttua itsekin.

Miksi siitä pitää herneet vetää nokkaan? Olisi ennemmin ylpeä, että on onnistunut katkaisemaan kierteen heti alkuunsa, että on SELVIYTYJÄ lähtökohdistaan huolimatta.

 

["vieras"]

Olen ihan samaa mieltä! Omaa lapsuuttaan ei kannata tuoda liikaa esille eikä varsinkaan oman mielenterveyden oireita niin kauan kuin tietää itse hoitavansa lapsensa hyvin. Uskomatonta, että ammattilaiset yleistävät asioita tuolla tavalla.

Oikeastiko te ajattelette näin? Olkaapa sitten varovaisia tulevaisuudessa. Meillä nimittäin on äiti pimittänyt meiltä lapsilta kaikki tärkeät tiedot. Esim. aina kun täyteltiin vaikka kouluun tai lääkärillä rastiruutuun terveystietoja. Kun tultiin kohtaan onko lähisuvussa ollut mielenterveysongelmia, äiti sanoi: "Laita siihen vaan, että ei. " Ja minä tyhmä en vielä teininäkään tajunnut, että äiti tällä salaa tietoja. Kautta rantain olen kuullut, että ainakin yksi äidin lähisukulainen on sairastanut vakavasti ja luultavasti on perinnöllistä! Ai olisinko halunnut tietää tämän ennen omien lasten hankkimista?

 

[toinen hyvä äiti]

Tämä juu on mielestäni yleistystä. Masennukseen viittaavasta tekstistä itse puhuin nyt, olisi pitänyt tarkemmin ilmaista itteeni, sori.

Ja uskon kyllä, että moni ottaa tahtomattaankin/tietämättään mallia omista vanhemmistaan, niin hyvässä kuin pahassa.

Olen samaa mieltä tuosta mallioppimisesta. Kuitenkin oman kokemukseni perusteella omaa tilannettaan analysoineilla ja hoitaneilla henkilöillä voi käydä myös toisin eli omassa vanhemmuudessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin asioihin, jotka eivät omassa lapsuudessa toimineet. Valistunut ja omat ongelmansa tiedostava (ja niitä käsittelevä) ihminen todellakin pystyy mielestäni hyvään vanhemmuuteen omasta lapsuudestaan riippumatta.

 

[Viblsp-]

Olen samaa mieltä tuosta mallioppimisesta. Kuitenkin oman kokemukseni perusteella omaa tilannettaan analysoineilla ja hoitaneilla henkilöillä voi käydä myös toisin eli omassa vanhemmuudessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin asioihin, jotka eivät omassa lapsuudessa toimineet. Valistunut ja omat ongelmansa tiedostava (ja niitä käsittelevä) ihminen todellakin pystyy mielestäni hyvään vanhemmuuteen omasta lapsuudestaan riippumatta.

Tietysti tietoisesti voi tehdä päätöksen olla erilainen vanhempi kuin omansa ja onnistuakin siinä. Onneksi ihminen ei ole kone, joka toimii tietyllä kaavalla ilman poikkeuksia, tyyliin "äitisi oli huono, niin olet sinäkin", tms.

 

[salainen]

[QUOTE="vieras";22179084]Ja eikös ap juuri kertonut, että hänen masentunut vanhempansa laiminlöi lapsiaan?

Hienoa, ap että olet omista vaikeuksistasi huolimatta pystynyt olemaan hyvä vanhempi lapsillesi. Mutta tosiaankaaan kaikki eivät omista huonoista lapsuudenkodin malleista pääse eroon, vaan ne ikään kuin periytyvät seuraavillekin polville.[/QUOTE]

Niin mutta mä en väittänytkään, että kaikki masentuneet pystyisivät olemaan hyviä vanhempia! Mutta aina yleistetään, että masentunut ei kykene vanhemmuuteen tai huolehtimaan lapsistaan, kun se ei mene niin, osa masentuneista pystyy halutessaan siihen. Kaikki masentuneet eivät ole siinä kunnossa, että maataan vaan sängyssä tekemättä mitään.

Vanhemmilta opitaan se malli miten toimitaan, mutta suurin osa mun tuttavapiirissä olevista on ihan tietoisesti siitä opetellut pois, ja juuri siksi että se oma lapsuus on ollut paska. Mä olen lähes aikuisena joutunut opettelemaan ne asiat, jotka mun vanhempien olisi kuulunut mulle välittää. Ja nimenomaan siksi, että mä en halua tällaista pistää eteenpäin tuleville polville, se jää mun lapsuuteen. Ja mä tiedän, että mä en ole mikään poikkeustapa, tunnen monia muitakin, joten en ymmärrä tuollaista "yleensä eivät osaa itsekään"-asennetta ollenkaan!

 

[toinen hyvä äiti]

[QUOTE="vieras";22179118]Oikeastiko te ajattelette näin? Olkaapa sitten varovaisia tulevaisuudessa. Meillä nimittäin on äiti pimittänyt meiltä lapsilta kaikki tärkeät tiedot. Esim. aina kun täyteltiin vaikka kouluun tai lääkärillä rastiruutuun terveystietoja. Kun tultiin kohtaan onko lähisuvussa ollut mielenterveysongelmia, äiti sanoi: "Laita siihen vaan, että ei. " Ja minä tyhmä en vielä teininäkään tajunnut, että äiti tällä salaa tietoja. Kautta rantain olen kuullut, että ainakin yksi äidin lähisukulainen on sairastanut vakavasti ja luultavasti on perinnöllistä! Ai olisinko halunnut tietää tämän ennen omien lasten hankkimista?[/QUOTE]

En missään nimessä tarkoittanut sitä, että erittäin vakavat ja pysyvät mielenterveyden häiriöt (esim. skitsofrenia) pitäisi mielestäni pitää salassa. Kuten juuri edellisessä viestissänikin sanoin, puhun nyt lähinnä sellaisista aikuisista, joiden aiemmat ongelmat ovat "hoidettu" ja oma nykyinen henkinen tasapaino on riittävä kokonaistilanteen arviointiin (ja sen korjaamiseen tarvittaessa).

 

[Emilyn]

Minunkin käsittääkseni nuo kommentit viittasivat yksittäistapauksiin, mainittiinhan siellä lasten pahoinvointiin syyksi myös "eineskulttuuri" vaikka tuskin pelkkä einesten syönti kenestäkään ls-asiakasta tekee, vaikka itsekin liputan kotiruoan ja yhteisten aterioiden puolesta.

 

[Viblsp-]

Niin mutta mä en väittänytkään, että kaikki masentuneet pystyisivät olemaan hyviä vanhempia! Mutta aina yleistetään, että masentunut ei kykene vanhemmuuteen tai huolehtimaan lapsistaan, kun se ei mene niin, osa masentuneista pystyy halutessaan siihen. Kaikki masentuneet eivät ole siinä kunnossa, että maataan vaan sängyssä tekemättä mitään.

Vanhemmilta opitaan se malli miten toimitaan, mutta suurin osa mun tuttavapiirissä olevista on ihan tietoisesti siitä opetellut pois, ja juuri siksi että se oma lapsuus on ollut paska. Mä olen lähes aikuisena joutunut opettelemaan ne asiat, jotka mun vanhempien olisi kuulunut mulle välittää. Ja nimenomaan siksi, että mä en halua tällaista pistää eteenpäin tuleville polville, se jää mun lapsuuteen. Ja mä tiedän, että mä en ole mikään poikkeustapa, tunnen monia muitakin, joten en ymmärrä tuollaista "yleensä eivät osaa itsekään"-asennetta ollenkaan!

En edelleenkään usko, että tuo masennusta koskeva teksti on yleistystä, vaan siinä kerrotaan jostain tietystä tapauksesta tai muutamasta. Vähän niin kuin teksti yksinhuoltajaäidistä:

"Yksinhuoltajaäiti voi hävitä päiväksi ja jättää yhden lapsen hoitamaan vauvasiskoaan. Ennen kuin tämä paljastuu ja vyyhti purkautuu, tilanne on voinut jatkua vuosia."
- Mirjam Kalland

En siis usko, että tuossa mollataan kaikkia yksinhuoltajaäitejä mahdolliseksi laiminlyöjäksi.

 

[jankuti]

Ja mä tiedän, että mä en ole mikään poikkeustapa, tunnen monia muitakin, joten en ymmärrä tuollaista "yleensä eivät osaa itsekään"-asennetta ollenkaan!

"eivät koskaan osaa itsekään" on eri asia, kuin "yleensä eivät osaa itsekään", vai etkö todella ymmärrä lukemaasi.

On täysin oikein sanoa, että yleensä eivät osaa itsekään. Silloin jätetään se vara, että ehkä joku 5% kuitenkin osaa.

Mutta eipä ole ensimmäinen kerta tällä palstalla, kun ei käsitetä miksi tutkittu tieto perustuu yleistyksiin ja silti on jokunen prosentti aina niitä poikkeuksia.
Tässä teille simppeli esimerkki tutkittua tietoa, joka palstan lukijakunnan perusteella pitäisi olla helppo tajuta: "naisen kuukautiskierto on yleensä välillä 21-32 päivää."
Jokainen ymmärtää (toivottavasti), että suurimmalla osalla ja yleensä se on näin, mutta poikkeuksiakin on.

 

[toinen hyvä äiti]

Minunkin käsittääkseni nuo kommentit viittasivat yksittäistapauksiin, mainittiinhan siellä lasten pahoinvointiin syyksi myös "eineskulttuuri" vaikka tuskin pelkkä einesten syönti kenestäkään ls-asiakasta tekee, vaikka itsekin liputan kotiruoan ja yhteisten aterioiden puolesta.

Tässä puhutaan nyt semanttisista kysymyksistä, parahin Emilyn. Ap:n mainitsemat kommentit OVAT yleistyksiä. Jos niiden kertojat olisivat halunneet viitata yksittäistapauksiin, he olisivat voineet sanoa esimerkiksi näin:

"Jos ei itsellä ole kokemusta, että mikä on äiti ja mikä isä, ON MAHDOLLISTA, että käyttäytyy samoin kun saa oman lapsen"

"Masentunut vanhempi ei VÄLTTÄMÄTTÄ jaksa nousta sängystä ylös. Ruokinta jää TÄLLAISISSA TAPAUKSISSA lasten vastuulle."

 

[salainen]

"eivät koskaan osaa itsekään" on eri asia, kuin "yleensä eivät osaa itsekään", vai etkö todella ymmärrä lukemaasi.

On täysin oikein sanoa, että yleensä eivät osaa itsekään. Silloin jätetään se vara, että ehkä joku 5% kuitenkin osaa.

Mutta eipä ole ensimmäinen kerta tällä palstalla, kun ei käsitetä miksi tutkittu tieto perustuu yleistyksiin ja silti on jokunen prosentti aina niitä poikkeuksia.
Tässä teille simppeli esimerkki tutkittua tietoa, joka palstan lukijakunnan perusteella pitäisi olla helppo tajuta: "naisen kuukautiskierto on yleensä välillä 21-32 päivää."
Jokainen ymmärtää (toivottavasti), että suurimmalla osalla ja yleensä se on näin, mutta poikkeuksiakin on.

Kyllä minä ymmärrän aivan hyvin, mitää tarkoitetaan sanalla yleensä. Oma kokemukseni kuitenkin on, että yleensä tai vähintään puolessa tapauksista huonon lapsuuden kokenut ihminen tietoisesti haluaa kasvaa hyväksi vanhemmaksi itse.

Mä kritisioin sitä, että annetaan ymmärtää niin kuin se olisi yleisempää että on yhtä paska vanhempi kuin omansakin. Oman kokemukseni ja oman tarkkailuni perusteella se ei sitä ole. Niin monta selvityjää tunnen.

 

[toinen hyvä äiti]

"eivät koskaan osaa itsekään" on eri asia, kuin "yleensä eivät osaa itsekään", vai etkö todella ymmärrä lukemaasi.

On täysin oikein sanoa, että yleensä eivät osaa itsekään. Silloin jätetään se vara, että ehkä joku 5% kuitenkin osaa.

Mutta eipä ole ensimmäinen kerta tällä palstalla, kun ei käsitetä miksi tutkittu tieto perustuu yleistyksiin ja silti on jokunen prosentti aina niitä poikkeuksia.
Tässä teille simppeli esimerkki tutkittua tietoa, joka palstan lukijakunnan perusteella pitäisi olla helppo tajuta: "naisen kuukautiskierto on yleensä välillä 21-32 päivää."
Jokainen ymmärtää (toivottavasti), että suurimmalla osalla ja yleensä se on näin, mutta poikkeuksiakin on.

On totta, että oletettavasti ammattilaisilla on käytettävissään paremmat tilastot ko. asioiden yleisyyden arviointiin. Silti olisi mielestäni kohtuutonta sanoa ettei suurin osa masentuneista jaksa huolehtia lapsiensa ruokkimisesta tai että suurin osa huonoa vanhemmuutta nähneistä olisi itse vanhempina samanlaisia kuin omat vanhempansa. En usko, että tätä tarkoitettiinkaan, vaikka se saattaa siltä kuulostaakin.

 

[toinen hyvä äiti]

Kyllä minä ymmärrän aivan hyvin, mitää tarkoitetaan sanalla yleensä. Oma kokemukseni kuitenkin on, että yleensä tai vähintään puolessa tapauksista huonon lapsuuden kokenut ihminen tietoisesti haluaa kasvaa hyväksi vanhemmaksi itse.

Mä kritisioin sitä, että annetaan ymmärtää niin kuin se olisi yleisempää että on yhtä paska vanhempi kuin omansakin. Oman kokemukseni ja oman tarkkailuni perusteella se ei sitä ole. Niin monta selvityjää tunnen.

Tätä minäkin juuri tarkoitin!

 

[salainen]

"Jos ei itsellä ole kokemusta, että mikä on äiti ja mikä isä, ON MAHDOLLISTA, että käyttäytyy samoin kun saa oman lapsen"

"Masentunut vanhempi ei VÄLTTÄMÄTTÄ jaksa nousta sängystä ylös. Ruokinta jää TÄLLAISISSA TAPAUKSISSA lasten vastuulle."

No niin, tätä minä ajan takaa. Että voi olla näin. Ja totta kai on erittäin tärkeää ymmärtää tämä seikka, että masentunut on vaaravyöhykkeellä tai että jos vanhemmuuden mallia ei ole, silloin voi olla vaaravyöhykkeellä. Mutta mun mielestä olisi tärkeää korostaa sitä, että huonosta lapsuudesta voi kasvaa "hyvä" vanhempi ja että masennus ei ole vain sitä, että maataan sängyn pohjalla apaattisena välittämättä paskaakaan mistään.

Erityisesti mä toivon sitä siksi, että huonon perheen lapsi saa kantaa koko ikänsä sitä taakkaa siitä häpeästä, mitä kokee kun ei ole kunnon perhettä.

 

[Emilyn]

Tässä puhutaan nyt semanttisista kysymyksistä, parahin Emilyn. Ap:n mainitsemat kommentit OVAT yleistyksiä. Jos niiden kertojat olisivat halunneet viitata yksittäistapauksiin, he olisivat voineet sanoa esimerkiksi näin:

"Jos ei itsellä ole kokemusta, että mikä on äiti ja mikä isä, ON MAHDOLLISTA, että käyttäytyy samoin kun saa oman lapsen"

"Masentunut vanhempi ei VÄLTTÄMÄTTÄ jaksa nousta sängystä ylös. Ruokinta jää TÄLLAISISSA TAPAUKSISSA lasten vastuulle."

Turha tuosta lienee herneitä nenään vetää, kun kuka tahansa hieman aivotoimintaa omaava tajuaa, että ko. lausuntoja ei ole tarkoitettu siten, että puhuttaisiin esim. jokaisesta masentuneesta. Nuo lauseet kun on voinut toimittajakin poimia kommentoijan pitemmästä kommentista ja näin ollen kokonaisuus ei yhdessä lauseessa ehkä tule ilmi, jos haluaa pilkkua viilata noilla "välttämättä" ja "mahdollisesti" termien puuttumisella.

 

[Emilyn]

Kyllä minä ymmärrän aivan hyvin, mitää tarkoitetaan sanalla yleensä. Oma kokemukseni kuitenkin on, että yleensä tai vähintään puolessa tapauksista huonon lapsuuden kokenut ihminen tietoisesti haluaa kasvaa hyväksi vanhemmaksi itse.

Mä kritisioin sitä, että annetaan ymmärtää niin kuin se olisi yleisempää että on yhtä paska vanhempi kuin omansakin. Oman kokemukseni ja oman tarkkailuni perusteella se ei sitä ole. Niin monta selvityjää tunnen.

Sekin on eri asia, että haluaa olla parempi vanhempi kuin omansa, kaikki eivät siihen kuitenkaan kykene (esim. alitajuisesti ajautuvat uudelleen ja uudelleen itse perheväkivallan kohteeksi vielä aikuisenakin) ja sitten koituu ongelmia, vaikka ihminen teoriassa ihminen itsekin tietäisi, mikä mättää, ei ehkä vaan ne omat voimavarat kuitenkaan riitä kun tilanne on siinä meneillään.

 

[...]

Ja iltapäivälehdissähän tietysti kirjoitetaan tavalla joka herättää eniten keskustelua ja oiotaan mutkat. Eihän se nyt ole kiinnostavaa jos tekstissä lukee voi, ehkä, mahdollisesti, yleensä, mutta... vaan asiat esitetään ehdottomina totuuksina. Ja sopulilauma ottaa sen totuutena kuten tästäkin keskustelusta voi huomata.