AUTTAKAA! 1v1kk ikäisen nukuttamisesta

["nala"]

Mä en jaksa enää! Tuon lapsen nukuttaminen on aivan järjetöntä pelleilyä nykyään! Juttelee, potkii sänkyä ja peittoa, repii tyynyä ja sängynpäätyä, heittelee tuttia, yrittää nousta istumaan väkisin ja saa uskomattoman raivokohtauksen, kun ei anna nousta. Eniten ärsyttää se, että esim. päiväunille nukuttaminen saattaa viedä kauemmin aikaa, kun mitä lapsi lopulta nukkuu! Välillä mulla menee 4 tuntia päivästä noihin kahteen nukuttamiseen. Mulla on muuten pitkä pinna ja en hermostu mistään, mutta tämä asia ärsyttää mua suunnattomasti!

Mitä mä teen? Mikä voi olla vialla?

Lapsi nukkuu vieressäni, miten saisin omaan sänkyyn nukkumaan?

 

[..]

koita nukuttaa yhdet lyhyet päivä unet ja aamulla aikaisin ylös. tämä tepsi ainakin meillä saman tyyliseen tapaukseen ü nykyään nukahtaa pullolle kiltisti ku tarpeeks väsy.

 

["aapee"]

Hän siis nukkuu vain yhdet päikkärit, nekin usein alle tunnin mittaiset. Aamulla herää ysiltä ja illalla menee ysiltä nukkumaan. Ja siis kun välillä hän on niin väsynyt, ettei jaksa pitää silmiä auki, mutta silti jatkaa tuota huitomista ja heilumista ja huutamista.

 

["Katja"]

Meillä autto kun lopetettiin nukuttaminen.

 

[vinkki]

Unikoulua vain kehiin! Laita omaan sänkyyn nukkumaan ja aina kun alkaa huutaa menet rauhottamaan. Lopulta keksit hyvän rauhoituskeinonen, joillekin se on silittäminen, toisille hellä hieronta. Ekalla kerralla saattaa mennä jopa yli puoli tuntia rauhoittamiseen, mutta sitten vähenee. Älä puhu mitään lapselle rauhoittaessa, vaan sano hyvää yötä nuku hyvin kun lähdet huoneesta. Pidä huone täysin pimeänä. Pidä lapsi omassa huoneessa unikoulun aikana, sen jälkeen voitte taas nukkua samassa huoneessa (mutta omissa sängyissä)

Muutamassa yössä lapsen pitäisi oppia ja nukkua yöt itse Meillä mies valvoi 2 yötä, ja meni rauhoittamaan heti kun kuuli itkua. Tämän jälkeen on meiän 1-vuotias nukkunu 12 h joka yö PUTKEEN!

 

[vinkki]

Ainiin, me ei nukuteta ollenkaan. Laitetaan vaan nukkumaan ja sanotaan hyvää yötä. Valot kii ja poistutaan huoneesta. Nyt ei enää koskaan kuulu mitään ääntä kun ollaan laitettu nukkumaan, ihan on jo ihan vieras käsite toi nukuttaminen

 

[2vee]

Sillä että kuinka väsynyt lapsi on ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka reippaasti/nopeasti lapsi käy nukkumaan... Meillä ei auttanut mikään muu kuin aika. Ihan samanlaista oli siis meillä, välillä edelleen. Kuitenkin sitten kun nukahti, niin nukkui yönsä kohtalaisen hyvin, yleensä parilla heräämisellä ja silloin nukahti helposti uudelleen. Rutiinit oli äärimmäisen tarkat, ulkoilut sun muut kunnossa, ei sairauksia tms. Melko lailla kaikkea kokeiltiin ilman mitään mainittavaa hyötyä, joskus saattoi jostain neuvosta olla muutamaksi illaksi apua, kunnes palattiin samaan vanhaan... Se vaan on temperamentista kiinni ilmeisesti... Ja muutenhan temperamentti on hyvä asia lapsella, mutta väsyneenä jokailtaisessa unitaistelussa ei kyllä millän jaksais...

 

[vinkki]

Sillä että kuinka väsynyt lapsi on ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka reippaasti/nopeasti lapsi käy nukkumaan... Meillä ei auttanut mikään muu kuin aika. Ihan samanlaista oli siis meillä, välillä edelleen. Kuitenkin sitten kun nukahti, niin nukkui yönsä kohtalaisen hyvin, yleensä parilla heräämisellä ja silloin nukahti helposti uudelleen. Rutiinit oli äärimmäisen tarkat, ulkoilut sun muut kunnossa, ei sairauksia tms. Melko lailla kaikkea kokeiltiin ilman mitään mainittavaa hyötyä, joskus saattoi jostain neuvosta olla muutamaksi illaksi apua, kunnes palattiin samaan vanhaan... Se vaan on temperamentista kiinni ilmeisesti... Ja muutenhan temperamentti on hyvä asia lapsella, mutta väsyneenä jokailtaisessa unitaistelussa ei kyllä millän jaksais...

Meiän tyttökään ei koskaan näytä väsyneeltä kun laitetaan nukkumaan. Silti nukahtaa heti. Ja meillä on tarkat ajat nukkumiselle, rutiinit on tärkeitä. Päiväunet on 1,5 h klo 12 ja illalla mennään klo 20 nukkumaan ja klo 8 herätään.

 

[miijja]

Parin kerran rauhottelun jälkeen annettu huutaa ja melskata niin kauan et nukahtaa itsestään. On tuntunut kyllä todella pahalle huudattaa, mutta muutaman kerran jälkeen rupee aivan itsestään nukkumaan eikä herää yöllä!!

 

["aapee"]

Kiitos vastauksista! Kyllä tuo lapsonen yönsä sitten nukkuu hyvin, kun nukahtaa, eli tuon n. 12h. Ja samaan aikaan aina lähdetään nukuttamaan, joskus nukahtaa, joskus tappalee 2 tuntiakin.

Eli voin vain laittaa hänet omaan sänkyyn (pinnikseen) ja antaa huudella yksinään jonkun aikaa..? Olen noista unikouluista lukenut, mutta päteekö ne näihin nukuttamis-ongelmiin? Aikaisemmin nukkui siis tosi hyvin ja nukahtikin ongelmitta, nyt noin kuukauden ollut näitä ongelmia. Ja meillä on huone pimeänä enkä puhu lapselle koskaan mitään, olen itse silmät kiinni enkä huomioi noita hänen pelleilyjään. Silti jaksaa temuta.

 

[vrs]

Unikoulua vain kehiin! Laita omaan sänkyyn nukkumaan ja aina kun alkaa huutaa menet rauhottamaan. Lopulta keksit hyvän rauhoituskeinonen, joillekin se on silittäminen, toisille hellä hieronta. Ekalla kerralla saattaa mennä jopa yli puoli tuntia rauhoittamiseen, mutta sitten vähenee. Älä puhu mitään lapselle rauhoittaessa, vaan sano hyvää yötä nuku hyvin kun lähdet huoneesta. Pidä huone täysin pimeänä. Pidä lapsi omassa huoneessa unikoulun aikana, sen jälkeen voitte taas nukkua samassa huoneessa (mutta omissa sängyissä)

Muutamassa yössä lapsen pitäisi oppia ja nukkua yöt itse Meillä mies valvoi 2 yötä, ja meni rauhoittamaan heti kun kuuli itkua. Tämän jälkeen on meiän 1-vuotias nukkunu 12 h joka yö PUTKEEN!

Hienoa! Lapsenne oppi, ettei hän ansaitse läheisyyttänne! Suorastaan loistava neuvo... NOT.

 

[vrs]

[QUOTE="aapee";23052745]Kiitos vastauksista! Kyllä tuo lapsonen yönsä sitten nukkuu hyvin, kun nukahtaa, eli tuon n. 12h. Ja samaan aikaan aina lähdetään nukuttamaan, joskus nukahtaa, joskus tappalee 2 tuntiakin.

Eli voin vain laittaa hänet omaan sänkyyn (pinnikseen) ja antaa huudella yksinään jonkun aikaa..? Olen noista unikouluista lukenut, mutta päteekö ne näihin nukuttamis-ongelmiin? Aikaisemmin nukkui siis tosi hyvin ja nukahtikin ongelmitta, nyt noin kuukauden ollut näitä ongelmia. Ja meillä on huone pimeänä enkä puhu lapselle koskaan mitään, olen itse silmät kiinni enkä huomioi noita hänen pelleilyjään. Silti jaksaa temuta. [/QUOTE]

No et todellakaan laita yksin itkemään! Tuo on vain vaihe ja se menee ohi.

 

[nöppäri]

Hienoa! Lapsenne oppi, ettei hän ansaitse läheisyyttänne! Suorastaan loistava neuvo... NOT.

Tulikohan tämä nyt oikeaan kohtaan ??

 

["aapee"]

No et todellakaan laita yksin itkemään! Tuo on vain vaihe ja se menee ohi.

Mutta kun tahtoisin lapsen oppivan omaan sänkyyn, eikä todella sinne tahdo. Sitäpaitsi tuo huutaa ja raivoaa muutenkin, vaikka olisin kuinka siinä vieressä. Ei sitä lohduttelut kiinnosta, se tahtoo nousta ylös ja olla nukkumatta!

 

[nöppäri]

No en minäkään kyllä jättäisi huutelemaan yksinään.
Entä jos huoneessa olisikin pieni yövalo?
Meillä riitti se että oli pieni hämärä valaistus, ja ovi auki, niin että lapsi näki/kuuli normaaleja ääniä muualta asunnosta. Meillä esim tietokone semmoisessa paikassa, että muksu näkee tähän omasta sängystään ja se selkeästi auttoi siihen, ettei taistelut nukkumisten kanssa.
Toki meilläkin oli parin viikon jakso olloin lapsi selvästi kaipasi aikuista välittömään läheisyyteen kun meni nukkumaan.

 

[nöppäri]

Mitenkäs sängyn vaihto, pinnis pois ja tavallinen sänky tilalle, sekin voisi olla yksi vaihtoehto.

 

[vrs]

[QUOTE="aapee";23052813]Mutta kun tahtoisin lapsen oppivan omaan sänkyyn, eikä todella sinne tahdo. Sitäpaitsi tuo huutaa ja raivoaa muutenkin, vaikka olisin kuinka siinä vieressä. Ei sitä lohduttelut kiinnosta, se tahtoo nousta ylös ja olla nukkumatta![/QUOTE]

Niin, se on vaihe. Se menee ohi. Ole läsnä ja lapsen tukena. Hän oppii omaan sänkyyn sitten aikanaan, varmaan jo ennen 3v syntymäpäivää. Viimeistään ensimmäisen tyttö/poikaystävän yöpyessä luonanne. Miksi sinun tahtosi on lapsen tahtoa tärkeämpi? Sinähän se lapsen halusit, ei hän pyytänyt syntyä.

 

["aapee"]

Mitenkäs sängyn vaihto, pinnis pois ja tavallinen sänky tilalle, sekin voisi olla yksi vaihtoehto.

Hän lähtee välittömästi menemään sängystä, jos en kyttää vieressä.

Ja en mäkään minkään huudattamisen kannalla ole, mutta siis miten muulla tavalla voin opettaa käymään nukkumaan (mielellään omaan sänkyyn) nukuttamatta? Tuo lapsi ei tule ikinä hyväksymään omaa sänkyä ja sitä, etten nukuta, suosiolla. :/

 

[vrs]

[QUOTE="aapee";23052888]Hän lähtee välittömästi menemään sängystä, jos en kyttää vieressä.

Ja en mäkään minkään huudattamisen kannalla ole, mutta siis miten muulla tavalla voin opettaa käymään nukkumaan (mielellään omaan sänkyyn) nukuttamatta? Tuo lapsi ei tule ikinä hyväksymään omaa sänkyä ja sitä, etten nukuta, suosiolla. :/[/QUOTE]

Kyllä tulee, kun sen aika on.

 

["aapee"]

Niin, se on vaihe. Se menee ohi. Ole läsnä ja lapsen tukena. Hän oppii omaan sänkyyn sitten aikanaan, varmaan jo ennen 3v syntymäpäivää. Viimeistään ensimmäisen tyttö/poikaystävän yöpyessä luonanne. Miksi sinun tahtosi on lapsen tahtoa tärkeämpi? Sinähän se lapsen halusit, ei hän pyytänyt syntyä.

Eli voin sanoa hyvästit suhteelleni. Me kolme kun ei samaan sänkyyn mahduta, mies nukkuu olkkarissa sohvalla. Ihan vaan tästä syystä kyselin onko keinoja. Toinen juttu on, että en mä nyt oikeasti aio antaa lapsen nukkua mitään seitsemää vuotta vieressäni. Ja kiva tietää, että lasten kuuluu aina saada mitä tahtovat. Tätä en kyllä tiennyt, kun lapsen sain.

 

["sara"]

Meidän 2v on kans joskus haastava laiittaa nukkumaan, mutta selkeästi helpompi silloin, kun hän on saanut paljon huomiota osakseen.
Jos huomio on jäänyt vähälle, kierrokset nousee nukkumaan mentässä ja alkaa temppuilu.

Sun kannattaa antaa ekstrahuomiota pikkuiselle ja oivaltaa sen ärsytyksen läpi, kuinka ihana pieni lapsi hän on Ja anna nukuttamistilanteissa vapautta olla rauhassa ja yritä rauhoitellä sanoin tai vaikka laulamalla. Älä siis pidä kiinni vaan silitä jostain yhdestä kohdasta. Iltasatua tai muuta kahdenkeskistä juttua voisi myös kokeilla. Tuskin toimii heti ekas iltana, mutta viikossa varmasti

 

[vrs]

[QUOTE="aapee";23052948]Eli voin sanoa hyvästit suhteelleni. Me kolme kun ei samaan sänkyyn mahduta, mies nukkuu olkkarissa sohvalla. Ihan vaan tästä syystä kyselin onko keinoja. Toinen juttu on, että en mä nyt oikeasti aio antaa lapsen nukkua mitään seitsemää vuotta vieressäni. Ja kiva tietää, että lasten kuuluu aina saada mitä tahtovat. Tätä en kyllä tiennyt, kun lapsen sain.[/QUOTE]

Kyllä on heikolla pohjalla suhde, jos yhteen nukkuvaan lapseen kaatuu. Lasten kuuluu saada läheisyyttä aina kun sitä tahtovat. Aikuinen sentään osaa odottaa vuoroaan. Sinunlaistesi ei pitäisi lapsia hankkia...

 

[aurora81]

Etkö pysty nostamaan omaan sänkyyn nukahtamisen jälkeen? Mä ainakin nostan meidän 1veen..

 

["hjkl"]

[QUOTE="aapee";23052948]Eli voin sanoa hyvästit suhteelleni. Me kolme kun ei samaan sänkyyn mahduta, mies nukkuu olkkarissa sohvalla. Ihan vaan tästä syystä kyselin onko keinoja. Toinen juttu on, että en mä nyt oikeasti aio antaa lapsen nukkua mitään seitsemää vuotta vieressäni. Ja kiva tietää, että lasten kuuluu aina saada mitä tahtovat. Tätä en kyllä tiennyt, kun lapsen sain.[/QUOTE]

Kompromisseja on olemassa! Onnistuisko niin, että laitat tytön pinnikseen ihan teidän sängyn viereen ja pinniksestä laita alas? Lapsi ois siinä kyljessä mutta kuitenki omassa sängyssä. Mitä nukuttamiseen tulee niin en usko, että muuta konstia on kuin huudattaminen (jota en kannata) tai sit odotat, että lapsi ei ole niin takertuvainen jolloin yksin jääminen onnistuu helpommin

 

["aapee"]

[QUOTE="sara";23052964]Meidän 2v on kans joskus haastava laiittaa nukkumaan, mutta selkeästi helpompi silloin, kun hän on saanut paljon huomiota osakseen.
Jos huomio on jäänyt vähälle, kierrokset nousee nukkumaan mentässä ja alkaa temppuilu.

Sun kannattaa antaa ekstrahuomiota pikkuiselle ja oivaltaa sen ärsytyksen läpi, kuinka ihana pieni lapsi hän on Ja anna nukuttamistilanteissa vapautta olla rauhassa ja yritä rauhoitellä sanoin tai vaikka laulamalla. Älä siis pidä kiinni vaan silitä jostain yhdestä kohdasta. Iltasatua tai muuta kahdenkeskistä juttua voisi myös kokeilla. Tuskin toimii heti ekas iltana, mutta viikossa varmasti [/QUOTE]

Mä olen kokeillut monia keinoja, joku keino toimii joskus. Välillä juuri tuo silittely, toisinaan korvan hiplaaminen. Ennen toimi hyräily/laulaminen, nyt selkeästi yhdistää laulelut hereillä olemiseen (innostuu kahtakauheammin tanssimaan ja taputtamaan) joten se ei enää toimi. :/ Joskus tahtoo kainaloon, joskus omaan rauhaan. Meillä myös leikitään illalla PALJON, oikeastaan koko ilta puuhaillaan ja tehdään yhdessä. Illalla leikkejen jälkeen on tietyt rutiinit, syödään, käydään pesuilla ja vaihdetaan yökkäri, pestään hampaat. Lapsi on muuten oikeastaan aina hyvän tuulinen, mutta tuo nukkumaan meno on yhtä tappelua ja kärsimystä meille molemmille. Esim. tänään on mennyt tuo 4h nukuttamisiin, siks on niin turhautunut olo.