Jumalasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Sari"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"Sari"

Vieras
Monesti on niin vaikeaa uskoa, että Jumala olisi hyvä ja rakastava. Miksi hän sallii joillekin liikaa kärsimystä ja vastoinkäymisiä, kun taas toiset porskuttaa menestyä elämässään vailla isompia vastoinkäymisiä? Ja usein nuo menestyjät ovat niitä kaikkein röyhkeimpiä ja kusipäisimpiä ihmisiä, jotka nostavat itse itseään muiden yläpuolelle. Miksi toiset ihmiset saavat elämässään kaikki unelmansa toteutumaan tuosta noin vaan, melkein sormia napsauttamalla? Kun taas toiset saavat käydä äärimmäisiä ponnisteluita saadakseen unelmiansa toteutumaan ja siltikään eivät onnistu. Ja sitten Jumala sallii senkin, että ne jotka menestyvät elämässään paremmin, saavat rauhassa ilkkua heikommin elämässä pärjääviä ja kohdella heitä alempiarvoisina.

Ja miksi Jumala syyttää ihmisiä siitä että saatanan pahuus vallitsee maan päällä, vaikka itsehän Jumala on kaikkivaltiaana luonut saatanan ja siksi myös hallitsee sitä. Miksi Jumala ei suojele ihmisiä saatanalta, vaan osan luoduistaan Jumala tuntuu oikein hylkäävän saatanan pahuuden uhriksi ja ottavan heiltä lisäksi kaikki kyvyt puolustautua. Miten Jumala voi kohdella luotujaan noin, jos väittää heitä rakastavansa?

Miksi Jumala kohtelee luotujaan eriarvoisesti ja sallii kaiken pahan, vaikka väittää rakastavansa kaikkia luotujaan ja pitävänsä heitä samanarvoisina?

Tällaiset pohdinnat ja kysymykset ovat varmasti yleisiä ihmisten mielessä, kun ajattelee tätä koko maailmaa ja ihmisen elämää. Kirjoittakaa ajatuksianne ja uskomuksianne näistä asioista, asia herättää varmaan keskustelua.
 
Miksi ihmiset eivät ota vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan ja hyväksy sitä faktaa että ihminen ei ole perusluonteeltaan mikään kiltti ja kaikkia rakastava, kaikkeen alistuva pikku mussukka joka kääntää aina toisen posken?

Miksi joidenkin pitää yrittää etsiä selitystä kaikkeen jostain muualta kuin itsestään tai ihmisluonnosta, jostain "korkeammasta" jolle voi sokeasti luovuttaa vallan elämästään?
 
Miksi ihmiset eivät ota vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan ja hyväksy sitä faktaa että ihminen ei ole perusluonteeltaan mikään kiltti ja kaikkia rakastava, kaikkeen alistuva pikku mussukka joka kääntää aina toisen posken?

Miksi joidenkin pitää yrittää etsiä selitystä kaikkeen jostain muualta kuin itsestään tai ihmisluonnosta, jostain "korkeammasta" jolle voi sokeasti luovuttaa vallan elämästään?
Peesi. Todella lapsellista syyttää pahuudesta jotain myyttistä demonia ja pistää kaikki maailman hyvä kosmisen taivashirviön nimiin. Vastuu omasta elämästä, jättäkää se jumaltenpalvonta sademetsien alkeellisille kansoille.
 
Voi kun vaan voiskin olla uskomatta Jumalan olemassaoloon, ehkä se auttaisi ajattelemaan asioita "kevyemmin". Mutta uskoni on vahva, uskon Jumalaan ja Jeesukseen, mutta valitettavasti Jumalan hyvyyteen on usein vaikeaa uskoa.
 
Ihminen on osa Jumalaa. Osallistuu tämän maailman luomiseen. Ja omien elämien luomiseen. Saa syyttää ihmiskuntaa kaikista negatiivisista asioista. Sitä saa mitä tilaa... Tämä on vapaan valinnan ja vapaan tahdon planeetta.

Ja mieti, miten ihminen vois kasvaa ja kehittyä, jos ei ois mitään haasteita?
Mitä siitä tulis, jos tyhminä elettäis paratiisissa? No...siitä varmaan tulis laiskoja ihmisiä jotka alkaa tappelemaan keskenään...
 
[QUOTE="joku";23454865]Voi kun vaan voiskin olla uskomatta Jumalan olemassaoloon, ehkä se auttaisi ajattelemaan asioita "kevyemmin". Mutta uskoni on vahva, uskon Jumalaan ja Jeesukseen, mutta valitettavasti Jumalan hyvyyteen on usein vaikeaa uskoa.[/QUOTE]
Ylläri? Jos lukaisee raamatun, on loogisesti mahdotonta pitää Jumalaa "hyvänä" olentona. Sellaista kärsimyksen ja kuoleman tuottamista että oksat pois. Mielenkiintoista on, että jos näiden väitettyjen paholaisen ja Jumalan tappotilastoja tarkastelee.. No, raamatussa paholainen tappaa kymmenen ihmistä. Jumala kaks ja puoli miljoonaa. Hyvä ja laupias olento, joo.

Sitten vielä ihmetellään, miksi pidän häiriintyneenä sellaista ihmistä, joka odottaa fiktiivisen joukkomurhaajan ratkaisevan hänen elämänsä pikkuongelmat. Tulisikohan Joseph Fritzl leikkaamaan nurmikkoni jos oikein kauniisti pyydän? Se sentään on todistetusti olemassa, ja hirmutekojen määrää tarkasteltaessa häviää Jumalalle kirkkaasti. Hitto, kristittyjen Jumalaan verraten sarjaraiskaaja-Joseph vaikuttaa suorastaan normaalilta.

Dwindling In Unbelief: Who has killed more, Satan or God?
 
Oma uskoni Jumalaan ei sulje pois sitä, että kannan vastuuni omista teoistani. Siitä huolimatta pyrin elämään Jumalan lain mukaan. Pyrin kunnioittamaan perinteitä niin paljon kuin oma uskoni edellyttää ja se on mahdollista aina muuttuvassa maailmassa.
 
Jumala ei ole aiheuttanut maailman huonoja olosuhteita (Job 34:10).
Saatana esitti Jumalan valehtelijana ja väitti, että tämä pidättää alamaisiltaan jotain hyvää. Näin hän kyseenalaisti Jehovan oikeuden hallita. n on antanut Saatanan näyttää, miten tämä hallitsisi ihmiskuntaa. Jumala on antanut myös ihmisten hallita itseään Saatanan ohjauksessa.
 
Voisitteko uskovaiset kertoa, mikä ihme teidät saa uskomaan raamattuun (ja jumalaan)? Kirja on täynnä epäloogisuuksia ja satuja, mutta silti ihmiset kehtaavat tosissaan pitää sitä totuutena. Ei välitetä mistään mahdottomuuksista ja otetaan sieltä se mikä itselle parhaiten sopii.

Olisiko todellakin niin paha, jos jumalaa ei olisikaan olemassa, eikä saatanaa ja evoluutioteoria olisikin totta? Miksei sitä yhtä elämäänsä voisi silti elää muita ja itseään kunnioittaen, miettimättä, saako esim. kuunnella musiikkia ja joutuuko siitä helvettiin?
 
Mä uskon, että jumala on meissä kaikissa, että me ollaan kaikki jumalallisia. Eihän ne sodat ja ihmisten tekemät vääryydet johdu siitä etteikö jumalaa olisi vaan siitä, että me vain teemme niin, meillä on myös mahdollisuus olla tekemättä niin.
Meille tapahtuu myös huonoja asioita, mutta niillä voi olla hyvä tarkoitus, jos me itse vain ymmärrämme sen tarkoituksen pääsemme myös pois huonojen asioiden oravanpyörästä. Uskon että vedämme puoleemme asioita joita pelkäämme, koska meidän tulisi kohdata pelkomme ja päästä niistä eteenpäin.

Uskon myös että positiivisuus lisää positiivisuutta samallalailla kun aurinko lisää valoa.
 
[QUOTE="jaa-a";23455361]Voisitteko uskovaiset kertoa, mikä ihme teidät saa uskomaan raamattuun (ja jumalaan)? Kirja on täynnä epäloogisuuksia ja satuja, mutta silti ihmiset kehtaavat tosissaan pitää sitä totuutena. Ei välitetä mistään mahdottomuuksista ja otetaan sieltä se mikä itselle parhaiten sopii.

Olisiko todellakin niin paha, jos jumalaa ei olisikaan olemassa, eikä saatanaa ja evoluutioteoria olisikin totta? Miksei sitä yhtä elämäänsä voisi silti elää muita ja itseään kunnioittaen, miettimättä, saako esim. kuunnella musiikkia ja joutuuko siitä helvettiin?[/QUOTE]
Sama kauniin valeen periaate kuin joulupukissa. Kaunis mutta järjetön vale kuultuna lapsuuden auktoriteetilta. Ts. vanhemmat kertovat lapselle, että taivaassa on setä pitämässä huolta just sinusta kullanmurusta.

Tästä syystähän uskonto yleensä siirtyy vanhemmilta lapselle. Suomen kiihkeimmät kristityt olisivat ihan yhtä innoissaan ylistämässä Allahia, jos olisivat sattuneet syntymään Iraniin. Sillä ei sinänsä ole mitään väliä, kuinka höpsö kyseinen uskonto on. Sillä on, mihin sattuu syntymään. Siitä en nyt viitsi sanoa mitään, millainen ihmistyyppi yleensä pysyy jumalanpalvojana läpi ikänsä. Monihan aikuisiällä paranee siitä, mutta silti useimmilla on liian vahvana se lapsuudessa päähän iskostettu ajatus (tai pikemminkin sen puute).
 
[QUOTE="jaa-a";23455361]Voisitteko uskovaiset kertoa, mikä ihme teidät saa uskomaan raamattuun (ja jumalaan)? Kirja on täynnä epäloogisuuksia ja satuja, mutta silti ihmiset kehtaavat tosissaan pitää sitä totuutena. Ei välitetä mistään mahdottomuuksista ja otetaan sieltä se mikä itselle parhaiten sopii.

Olisiko todellakin niin paha, jos jumalaa ei olisikaan olemassa, eikä saatanaa ja evoluutioteoria olisikin totta? Miksei sitä yhtä elämäänsä voisi silti elää muita ja itseään kunnioittaen, miettimättä, saako esim. kuunnella musiikkia ja joutuuko siitä helvettiin?[/QUOTE]

Raamattu on kiehtova teos, ei riitä, että ottaa itselleen sopivat jakeet vaan sitä pitää tarkastella laajemmin. Itse en näe, että Jumalaan uskominen poistaisi evoluutioteoriaa. Luomiskertomus etenee samassa järjestyksessä kuin evoluutioteoria.
Voidaan myös ajatella, ettei nuo luomisajanjaksot ihan ole päiviä vaan tuhansia vuosia ja nythän saattaa olla Jumalan seitsemäs lepopäivä. Eli juuri se sallimuksen aika jolloin kaikki ihmiset voivat toimia niinkuin toimii ja Jumala antaa kaiken pahan tapahtua.
Itse Raamatussa ei ole kaikkia kirjoituksia, onhan se Rooman päättäjien valitsema kokoelma.
 
Raamattu on lahja Jumalalta, ja voimme olla siitä hyvin kiitollisia. Tuosta ainutlaatuisesta kirjasta voimme oppia asioita, joita emme muuten saisi mitenkään selville. Se kertoo esimerkiksi tähtitaivaiden, maapallon sekä ensimmäisen miehen ja naisen luomisesta. Se sisältää luotettavia periaatteita, joiden avulla voimme selviytyä elämän ongelmista ja huolista. Se selittää, miten Jumala tulee toteuttamaan tarkoituksensa ja saamaan aikaan paremmat olosuhteet tänne maan päälle.
 
Raamattu on lahja Jumalalta, ja voimme olla siitä hyvin kiitollisia. Tuosta ainutlaatuisesta kirjasta voimme oppia asioita, joita emme muuten saisi mitenkään selville. Se kertoo esimerkiksi tähtitaivaiden, maapallon sekä ensimmäisen miehen ja naisen luomisesta. Se sisältää luotettavia periaatteita, joiden avulla voimme selviytyä elämän ongelmista ja huolista. Se selittää, miten Jumala tulee toteuttamaan tarkoituksensa ja saamaan aikaan paremmat olosuhteet tänne maan päälle.
0511-1001-2605-2517_Cartoon_of_a_Crazy_Woman_in_a_Straight_Jacket_clipart_image.jpg
 
Kärsimys ei ahdista, jos elää parhaalla tavalla, jonka osaa ja tekee hyvää toisille. Kun kuuluu ryhmään, jossa kukaan ei yritä olla toistaan parempi ylpeilyn vuoksi, ryhmään, jossa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, ryhmään, joka on avoin kaikille ja tarjoaa hyväksyntää ja sisäistä valoa vastalahjaksi - olo on ihana. Ryhmään kuuluneita on ahdisteltu, kidutettu, vangittu jne., mutta työ maailmanrauhan eteen jatkuu. <3
 
Aluksi vaikka kysymys: Mikä/mitä on elämä?

Elämä on tässä ja nyt. Kaikki mitä on ihmisessä itsessään ja hänen ympärillään tällä hetkellä ja tämän maanpäällisen vaelluksen aikana. Joidenkin uskovien ongelma on siinä että he odottavat sitä "tuonpuoleista" jolloin päästään sinne "oikeaan" elämään. Tämä elämä hukataan ja haaskataan paastessa tuomiopäivästä ja taivaasta ja helvetistä. Miksi?

Vaikka uskoisi siihen että kuoleman jälkeen jatkuu jotain muuta, kannattaako tästä yhdestä ainutkertaisesta elämästä jättää ottamatta täysi ilo ja hyöty irti sen takia että mahdollisesti ja erittäin isosti ehkä on jotain sen jälkeen?
 
Raamattu on lahja Jumalalta, ja voimme olla siitä hyvin kiitollisia. Tuosta ainutlaatuisesta kirjasta voimme oppia asioita, joita emme muuten saisi mitenkään selville. Se kertoo esimerkiksi tähtitaivaiden, maapallon sekä ensimmäisen miehen ja naisen luomisesta. Se sisältää luotettavia periaatteita, joiden avulla voimme selviytyä elämän ongelmista ja huolista. Se selittää, miten Jumala tulee toteuttamaan tarkoituksensa ja saamaan aikaan paremmat olosuhteet tänne maan päälle.

muistappa taas ettet lue samaa kristittyjen/uskovien raamattua vaan omaa jehovien lahkon kirjoittamaa.
 
[QUOTE="vierailija";23459166]muistappa taas ettet lue samaa kristittyjen/uskovien raamattua vaan omaa jehovien lahkon kirjoittamaa.[/QUOTE]

Jehovan todistajat ei ole lahko, ja siinä Raamatussa ei ole muuta eroa, kuin että siihen on laitettu Jumalan nimi Jehova,joka on poistettu monista Raamatun käännöksistä.
 
Miksi ihmiset eivät ota vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan ja hyväksy sitä faktaa että ihminen ei ole perusluonteeltaan mikään kiltti ja kaikkia rakastava, kaikkeen alistuva pikku mussukka joka kääntää aina toisen posken?

Miksi joidenkin pitää yrittää etsiä selitystä kaikkeen jostain muualta kuin itsestään tai ihmisluonnosta, jostain "korkeammasta" jolle voi sokeasti luovuttaa vallan elämästään?

Pitkälti peesi, uskon kuitenkin siihen "korkeampaan". Jumala tietää tarkoituksen ja ehkä se aikanaan selviää myös meille, mutta itse keskityn vaikuttamaan niihin asioihin joihin pystyn vaikuttamaan ja ajattelemaan mahdollisimman vähän niitä asioita joille en voi mitään. Elämiseen ei tarvita kärsimyksen tai sen tarkoituksen ymmärtämistä.
 

Yhteistyössä