Mä en ole ollut herran hetkiin isäni kanssa tekemisissä, en kutsunut häihin enkä ilmoittanut että on saanut lapsenlapsen, mummon kanssa taas olen ollut teini-iässä tekemisissä mutta yhteydenpito on aina perustunut siihen että minä olen se joka näkee vaivaa, soittaa ja menee käymään..Nyt en ole jokuseen vuoteen mummonkaan kanssa ollut yhteydessä mitenkään, häihin kutsuin mutta ei tullut enkä sitten ole sinnekkään ilmoittanut lapsen syntymästä tai muutakaan..
Nyt kuitenkin eilen illalla aloin miettii et ei ne päivät oo loputtomia niilläkään ja kuitenkin ovat olleet aina hyviä mulle ja tuumin et kirjoitan hänelle kirjeen johon laitan mukaan muutaman kuvan häistä ja lapsesta sekä uusimmat kuulumiset, ei siinä, se kirje on valmiina tuossa mun vieressä, osoite päällä ja postimerkki kiinni ja silti mä epäröin sen postiin laittamista..
Miksi ihmeessä?Mikäköhän tässä nyt niin pahasti tökkii? Mä en usko et ne ihmiset sen kummemmin muhun yhteyttä ottaa vaikka lähettäisin sata kirjettä vai siinäkö se syy sitten onkin miksi se tuntuu niin hankalalta saada postiin?
Olisko se vaan paras kun sulkis kaikki ne pois mun elämästä ja mielestä..
Nyt kuitenkin eilen illalla aloin miettii et ei ne päivät oo loputtomia niilläkään ja kuitenkin ovat olleet aina hyviä mulle ja tuumin et kirjoitan hänelle kirjeen johon laitan mukaan muutaman kuvan häistä ja lapsesta sekä uusimmat kuulumiset, ei siinä, se kirje on valmiina tuossa mun vieressä, osoite päällä ja postimerkki kiinni ja silti mä epäröin sen postiin laittamista..
Miksi ihmeessä?Mikäköhän tässä nyt niin pahasti tökkii? Mä en usko et ne ihmiset sen kummemmin muhun yhteyttä ottaa vaikka lähettäisin sata kirjettä vai siinäkö se syy sitten onkin miksi se tuntuu niin hankalalta saada postiin?
Olisko se vaan paras kun sulkis kaikki ne pois mun elämästä ja mielestä..
