Adoptio vai abortti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tyyne"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"tyyne"

Vieras
En olisi koskaan uskonut, mutta minulle kävi näin. Tulin raskaaksi tahtomattani. Mies ei tahdo lasta pitää enkä halua kasvattaa lasta perheeseen, jossa se ei ole haluttu. Nyt jääkin sitten valinta, että tehdäkö abortti vai antaako adoptioon? Pelkään vain, että jos lapsen annan adoptioon, mies jättää minut odotusaikana tai vastaavasti kiinnyn lapseen enkä hetken mielijohteesta haluakaan antaa sitä pois ja silloin viimeistään mies lähtee. Mies oli aivan raivoissaan ja soitti jo rfsu:lle valittaakseen kondomien pettämisestä. Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että abortti. Onko kelllään kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta? Kaipaisin neuvoja ja tukea.
 
Jos adoptio vain on mahdollinen, niin mielummin toki se. Lapsettomia pariskuntia kun on niin paljon, niin tuohan olisi mahtava asia!
Itse en varmasti kestäisi henkisesti, kantaa 9kk lasta ja vielä synnyttää ja antaa se sitten pois :/
 
Pelkkää otsikkoa kun katsoo, niin vastaisin että abortti.

Jokaisen elämä on kuitenkin erilainen, että oikeaa vastausta ei tiedä kukaan. Lapsi kuitenkin ansaitsee syntyä haluttuna ja toivottuna, myös isän puolelta. Henkilökohtainen tragedia se isättömyyskin on, samoin kuin se että on adoptiolapsi. Abortti olisi vain sinun tragediasi, vaikkakin varmasti iso sellainen.
 
Mä uskon että kiinnyt lapseen jos päädyt adoptioon.

Itse olin aikanani tekemässä abortin, mutta sitten kun näin pikkuiseni ultrassa. Päätin että tuli mitä tuli, me selvitään ja minä pidän lapsen!
 
Mitä mieltä itse olet? Sopisiko lapsi kuitenkin eläntilanteeseen vai olisiko se katastrofi? Haluatko jossain vaiheessa lapsen?
Milloin sait tietää raskaudesta eli onko sulla aikaa miettiä asiaa? Tuollaista asiaa ei tunnissa kuitenkaan voi päättää. Pääasiat, että olet päätöksestäsi varma, etkä näin tule sitä katumaan. Kannat kuitenkin asiaa mukana lopun elämäsi, oli ratkaisu kumpi tahansa.

Itselläni on kolme lasta ja yksi keskeytys kokemuksena, jota en ole katunut. Parisuhde kariutui ihmisen kanssa, kun mies ei sitten sitä hyväksynytkään, vaikka asiaa puntaroitiin pitkään ja listasimme hyviä sekä huonoja puolia.

Voimia päätöksen tekoon!
 
[QUOTE="Odottaja";24675410]Mä uskon että kiinnyt lapseen jos päädyt adoptioon.

Itse olin aikanani tekemässä abortin, mutta sitten kun näin pikkuiseni ultrassa, päätin että tuli mitä tuli, me selvitään ja minä pidän lapsen![/QUOTE]

Pisteitä ja pilkkuja vaihdan ;)
 
Oletpa sinä joutunut koetukseen. Päätöksen teet lopulta vain sinä. Kun kysyt täällä, niin ehdottaisin minäkin, että mieluummin adoptio. Haluathan puolison, joka rakastaa sinua todella? Sellainen puoliso ei jätä missään tilanteessa eli kestää raskausajan jne. ja jos ei ole tarkoitettu, että lapsi jäisi perheeseenne, niin hän saa adoption kautta varmasti lasta toivovat ja rakastavat vanhemmat. Jos mies lähtee, niin sinua varten on olemassa joku parempi parisuhde. Kuulostaa karulta, mutta niin varmasti on. Ja lapsi, tiedäthän, että äidillä on adoption suhteen 2kk harkinta-aika, kun lapsi syntyy. Sen aikaa lapsi on väliaikaisessa sijaisperheessä.
 
Kun menimme mieheni kanssa naimisiin, olimme yhteisymmärryksessä siitä ettei lapsia koskaan tule. En ole koskaan pohtinut päätöstämme sen tarkemmin, itsestäänselvyys kun oli, mutta nyt tämä uusi tilanne pisti pään aivan sekaisin...
 
[QUOTE="tyyne";24675442]Kun menimme mieheni kanssa naimisiin, olimme yhteisymmärryksessä siitä ettei lapsia koskaan tule. En ole koskaan pohtinut päätöstämme sen tarkemmin, itsestäänselvyys kun oli, mutta nyt tämä uusi tilanne pisti pään aivan sekaisin...[/QUOTE]

Jos jatkatte avioliittoanne niin toivottavasti mies menee lääkäriin katkasemaan piuhat. Ei tarttis enää leikkiä kortsujen kanssa, eikä sinun joutua tuohon hyvin tukalaan tilanteeseen. Täytyy vain sanoa että aika omituinen mies jos ei koskaan, siis KOSKAAN halua ensimmäistäkään lasta?

Saako udella teidän ikiä?
 
No en nyt sen tarkemmin sano, kun että keski-ikä ei ole kaukana. Mies tulee kohta kotiin ja ajatteli varovasti kysellä hänen fiiliksiään nyt. Itse en vieläkään tiedä mitä tehdä. Kaksi viikkoa olisi aikaa päättää ennenkuin abortin tekemisen takaraja menee umpeen.
 
[QUOTE="tyyne";24675442]Kun menimme mieheni kanssa naimisiin, olimme yhteisymmärryksessä siitä ettei lapsia koskaan tule. En ole koskaan pohtinut päätöstämme sen tarkemmin, itsestäänselvyys kun oli, mutta nyt tämä uusi tilanne pisti pään aivan sekaisin...[/QUOTE]

Mikset sitten haluaisi tehdä aborttia, jos et lasta halua?
 
Siis täällä leikitään nyt ihmishengen kanssa jossain KESKUSTELUPALSTALLA? Ota hyvä rouva itseäsi niskasta kiinni, kanna vastuusi ja synnytä lapsi. Anna adoptioon kun selvästikään ei sinusta olisi äidiksi.
 
Ja lapsi, tiedäthän, että äidillä on adoption suhteen 2kk harkinta-aika, kun lapsi syntyy. Sen aikaa lapsi on väliaikaisessa sijaisperheessä.

Tämän takia itse kehottaisin ko. vaihtoehdoista aborttiin, jos raskaus alussa. Pieni lapsi saa todella karun alun elämälleen, kun ensin ei pääse äidin rinnalle ja sitten kun pääsee kiintymään yhteen ihmiseen, niin pienenä laitetaan taas uuteen paikkaan.

Mutta ensisijaisesti tilanteessasi miettisin lapsen pitämistä. Uskon, että lapselle riittää kyllä yksikin vanhempi, joka hänet tähän maailmaan oikeasti haluaa.
 

Yhteistyössä