Liian nuoria ulkoilemaan yksin?

[lakaisukone]

[QUOTE="aikuinen";25859678]Joo niin on. Mutta tarvitseeko joka sukupolven kestää se? Eikö ymmärrys voisi vähän kasvaa sukupolvi sukupolvelta?[/QUOTE]
No johan.... millon vapaa liikkuminen ja leikki ja tila ja luonto on tullut asiaksi jota pitäs karsastaa ja jota pitäs KESTÄÄ?????????????????????

 

["madame"]

miksi niitä lapsia pitää tehä jos niitä ei jakseta vahtia,eikä jakseta olla ulkoilemassa lasten kanssa?

Minusta jokaisesta jonka esim.4vuotias ulkoilee ilman aikuista pitäisi tehdä ls-ilmoitus... se on selvää heitteillejättöä. Vaikka sitä tuntuu harrastavan vähintaan joka toinen laiska äiti

 

["madame"]

No johan.... millon vapaa liikkuminen ja leikki ja tila ja luonto on tullut asiaksi jota pitäs karsastaa ja jota pitäs KESTÄÄ?????????????????????

Vastaaja varmaan tarkoitti sitä että isommalle lapselle langetetaan aikuisen vastuu ja tämä ei saa siten olla lapsi!

Käsittääkseni luonnosta ei puhuttu mitään

 

["vieras"]

Silja.S vaikuttaa "tykkäävän" vain mielipiteistä jotka ovat samat kuin hänellä itsellään. Olivatpa ne muuten kuinka rakentavia tahansa mutta eihän asiaa voi toisesta vinkkelistä katsoa ilmeisestikään...

 

["vieras"]

Meillä ulkoilee 3 ja 5-v keskenään. Ovat ulkoilleet jo vuoden verran kahdestaan ja sitä ennen esikoinen ulkoili yksin. Itse käyn välillä katsomasssa mitä touhuavat. Meillä on vilkaat pojat, mutta tietävät mitä pihalla saa tehdä. Itse olen ajatellut, että on parempi harjoitella yksin oloa omalla pihalla kuin sitten joskus koulun jälkeen kaupungilla. Luulen, että kun pojat menevät kouluun, heillä on jokin käsitys mitä voi tehdä ja mitä ei. Meilläkin pojat vahtivat toisiaan ja tulevat kertomaan jos toinen tekee jotain hölmöä. Pikkuhaavereita on sattunut, mutta niitä on sattunut vaikka olen ollut heidän kanssaan ulkona. Itse olen ajatellut niin, ettei lapsia voi varjella kaikelta pahalta.

 

[no joo taas]

Onpa täällä elämästä vieraantuneita mammoja taas. Voi huhhuh. Luuletteko että äiti voi vieressä seisomalla estää kaikki mahdolliset onnettomuudet ja tapaturmat? Meillä ainakin kaikki hoitoa vaativat loukkaantumiset on sattuneet niin että olen itse ollut metrin päässä. Niille ei vaan voi mitään. Elämässä sattuu ja tapahtuu. AIna ei voi eikä tarvitse varustautua sen pahimman mahdollisen varalle. Elämä jä elämättä jos niin tekee.

 

["aikuinen"]

[QUOTE="madame";25859879]Vastaaja varmaan tarkoitti sitä että isommalle lapselle langetetaan aikuisen vastuu ja tämä ei saa siten olla lapsi!

Käsittääkseni luonnosta ei puhuttu mitään[/QUOTE]

Juu ymmärsit aivan oikein, toisin kuin joku joka ei ilmeisesti jaksanut lukea kuin viimeisen viestin.

Luonto oli hyvä leikkitoveri. Mutta omasta kokemuksestani tiedän, että ylivastuullistaminen lapsena ei välttämättä tuota hyvää mielenterveyttä sille lapselle sitten aikuisena. Vaikka siitähän ei sitten äidin tarvitse välittää - hyvässä lykyssä äiti kasvaa koiranputkea jo siinä vaiheessa kun se oma lapsi romahtaa yli kolmekymppisenä... (mun äiti on kyllä edelleen hengissä, mutta en kertonut koskaan hälle depressioon sairastumisestani)

 

[lakaisukone]

[QUOTE="madame";25859879]Vastaaja varmaan tarkoitti sitä että isommalle lapselle langetetaan aikuisen vastuu ja tämä ei saa siten olla lapsi!

Käsittääkseni luonnosta ei puhuttu mitään[/QUOTE]
Mä olen itse kasvanut myös tollasissa "kirotuissa" oloissa. Kukaan ei mulle mitään langettanut enkä kokenut olevani pienempien vahti. Traumoja ei ole ja kaikki meistä ovat hengissä ja terveitä ja päästävät omat lapsensa keskenään ulkoilemaan. Lopullinen vastuu on AINA aikuisella. Vaikka lapset keskenään oliskin. Itse en edes muista kaivanneeni vanhempia ulos lorvimaan kannoille.

 

["vieras"]

Kyllä tuon ikäisten pitää jo voida päästä omaan pihaan! JA minä kun luulin olevani se tiukkapipoinen äiti...

Sinä itse tiedät pihan mahdolliset vaaranpaikat ja osaat niistä varoittaa. Riippuu tosiaan lapsestakin paljon. Siinä missä naapurin lapsi 4-vuotiaana paineli kadulle ja olis mennyt autotiellekin heti kun silmä vältti, meidän saman ikäinen jäi ihmeissään aidan viereen seisomaan ja katsomaan mihin kaveri oikein menee. Silti ei ulkoillut itsekseen ennen kuin 5-vuotiaana pieniä aikoja ensin. Silloin oli jo eskarissa. Kun aloitti koulun vime syksynä, oli vielä 6v. ja itse piti osata kulkea koulumatka.

Muista ap kuitenkin vähän tunnustella välillä miten hyvin 6v. jaksaa pienempäänsä valvoa. Mitä sivusta olen omassa pihassa sisaruksia seurannut niin osa isommista sisaruksista oppii hyvinkin vastuullisiksi ja välillä tuntuu, että kaipaisivat OMAA aikaa! Osa sit taas on sellaisia, etteivät osaa valvoa pienmpiään yhtään.

 

["Molleri"]

Kyllä voivat ulkoilla keskenään. Jos sisältä näkee pihalle, mitään kaivoja tai muita ei ole niin en nää mitään estettä.

 

[Champion]

Mulla on nyt 7 ja 6 -vuotiaat ja pari-kolme vuotta ne on ulkoilleet tossa niin et ite oon ollut sisällä ja kytännyt ikkunoista ja me ei edes asuta maalla. Viime kesänä oli pakko alkaa antaa vanhemman lapsen mennä pidemmälle et oppis hiukan itsenäistymistä ennen kouluun menoa. Toisten ekaluokkalaisten äidit saattaa vieläkin sitkeesti lapsensa kouluun mut mä en kyl jaksas :headwall:

Kyllä niiden on pakko saada alkaa opetella itsenäistymistä tai ei ne muuten sitä opi. Hyvinpä nuo on pärjänneet tähän asti kun rajat vaan on selvillä

 

[Silja.S]

[QUOTE="madame";25859869]miksi niitä lapsia pitää tehä jos niitä ei jakseta vahtia,eikä jakseta olla ulkoilemassa lasten kanssa?

Minusta jokaisesta jonka esim.4vuotias ulkoilee ilman aikuista pitäisi tehdä ls-ilmoitus... se on selvää heitteillejättöä. Vaikka sitä tuntuu harrastavan vähintaan joka toinen laiska äiti[/QUOTE]

Minä ulkoilen itse lasten kanssa 1,5-3h/pv. Käydään hiihtämässä, luistelemassa, laavulla, leikkikentillä. Mitä nyt milloinkin ja mihin keli parhaiten sopii. Tänään käytiin rattikelkalla mäkeä laskemassa ja pitkällä lenkillä. Lapseni rakastavat ulkoilua, minä myös, mutta en todellakaan aijo seistä tumput suorassa pihassa silloin, kun lapset leikkivät omia leikkejään, koska näen hyvin ikkunoista missä viipeltävät ja osaavat pihassa olla.

Jotenkin tuntuu, että pahimmat soraäänet ovat niitä, joiden lapset ovat juuri näitä pyyhältäjiä. Niitä, joilla ei ole menossa mitään tolkkua. Kateellisina sitten murjottavat, kun muiden lapsille voi jo antaa vähän löysääkin. Monesti ne ongelmat syntyvät juuri silloin, kun lapsia on pidetty liian tiukassa silmukassa koko ajan. Eivät sitten tiedä miten vapaudessa ollaan.

 

[Anatolia]

Jos pienempi on rajojaan kokeileva yksilö, jonka perään isomman pitää katsoa, niin sitten ovat liian nuoria ulkoilemaan keskenään. Mun mielestä myös se, että pienempää ei voi päästää ulos yksikseen, kertoo siitä ettei pienempää voi päästää ulos myöskään kuusivuotiaan kanssa.

Mulla ulkoili kyllä 6½ v ja 4½ v kahdestaan, mutta kumpikaan ei vahtinut toista.

 

[säpäle harmaana]

joo, mutta liialla vahtimisellakaan ei voita mitään.

Ai miten niin ei voita?! No tottakai voittaa, jos ajattelee näitä tässäkin ketjussa mainittuja ikäviä tapauksia. Eikö se ole voitto, että estetään tai ainakin minimoidaan tällaiset tapahtumat?

 

["joo"]

Mun mielestä on ihan ok ikäisiä. Kyllä munkin 4v ulkoilee tuossa omassa pihassa yksikseen. Tietysti jos on selkeitä vaaranpaikkoja kuten vilkas tie, joki, järvi, iso vesioja tai jotain maatilan rakennuksia yms joissa voi loukata itteään niin on eri asia mutta turvallisella pihalla mielestäni voi ulkoilla.

 

[kökköliini]

[QUOTE="madame";25859869]miksi niitä lapsia pitää tehä jos niitä ei jakseta vahtia,eikä jakseta olla ulkoilemassa lasten kanssa?

Minusta jokaisesta jonka esim.4vuotias ulkoilee ilman aikuista pitäisi tehdä ls-ilmoitus... se on selvää heitteillejättöä. Vaikka sitä tuntuu harrastavan vähintaan joka toinen laiska äiti[/QUOTE]tjaa-a... tämä laiska äiti ainakin kävi välillä hoitamassa vauvaa silloin kun esikoinen oli yksin ulkona, tai teki samalla kotitöitä kun kesällä meillä muksut on kaikki mahdollisen ajan ulkona. ei oikein ruoka ja pyykit hyppää itse koneesta ja koneeseen ym valmistu jos äiti seisoo vieressä kokoajan. kohta olisi joku palstamuori tekemässä ilmoitusta kun lapset ei saa ruokaa

 

[kökköliini]

Ai miten niin ei voita?! No tottakai voittaa, jos ajattelee näitä tässäkin ketjussa mainittuja ikäviä tapauksia. Eikö se ole voitto, että estetään tai ainakin minimoidaan tällaiset tapahtumat?

LIIALLA ei voita, menee jo hysterian puolelle jos kokoajan perseen takana vahditaan.

 

[Anatolia]

[QUOTE="joo";25860617]Mun mielestä on ihan ok ikäisiä. Kyllä munkin 4v ulkoilee tuossa omassa pihassa yksikseen. Tietysti jos on selkeitä vaaranpaikkoja kuten vilkas tie, joki, järvi, iso vesioja tai jotain maatilan rakennuksia yms joissa voi loukata itteään niin on eri asia mutta turvallisella pihalla mielestäni voi ulkoilla.[/QUOTE]
Yksikseen, jos kerran pärjää: ihan okei.

6-vuotiaan sisaruksensa kanssa, eikä pärjäisi yksikseen, ja sisaruksen pitää vahtia: ei ole okei.

Ainakin minä näen eroa noissa kahdessa asiassa.

 

[Silja.S]

Jos pienempi on rajojaan kokeileva yksilö, jonka perään isomman pitää katsoa, niin sitten ovat liian nuoria ulkoilemaan keskenään. Mun mielestä myös se, että pienempää ei voi päästää ulos yksikseen, kertoo siitä ettei pienempää voi päästää ulos myöskään kuusivuotiaan kanssa.

Mulla ulkoili kyllä 6½ v ja 4½ v kahdestaan, mutta kumpikaan ei vahtinut toista.

Ei oikeastaan testaa rajojaan siinä mielessä, että olisi aivan vallaton. On kuitenkin rohkeampi ja lähtee pienemmästä ärsykkeestä kokeilemaan, mitä kaikkea voisi tehdä niin, etten tule kieltämään. On kyllä kysynytkin, voisiko jäädä ulos yksin ja olen ollut vähän kahden vaiheilla. Olen ihan varma, että kuopus pysyisi pihassa, mutta ehkä kaikkein suurin huoli yksin jättämisestä on se, etten kuule ääniä. Kun lapset nytkin (yhä edelleen) ovat tuossa pihassa, molemmat kailottavat ja touhottavat niin, että kuulen äänet ikkunan läpi, ja näin on myös helpompi pysyä kärryillä siitä touhusta, mutta yksin kuopuksella ei ole leikkikaveria ja pihalla on aavemaisen hiljaista. Hiljaisuus tekee levottomaksi, vaikka mitään hätää ei olisikaan.

Eli siis ongelma kuopuksen yksin ulkoilussa ei ole itse kuopus vaan minun oma levottomuuteni. Heti, kun tulee hiljaista, tuntuu kuin maailma jäätyisi. Sellainen kurja olo, että jotain on vialla, vaikka lapsi leikkisi ihan siinä ikkunan alla.

 

[säpäle harmaana]

LIIALLA ei voita, menee jo hysterian puolelle jos kokoajan perseen takana vahditaan.

No niin varmaan meneekin hysterian puolelle, mutta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että jos onnettomuuksia halutaan estää, liiallinen vahtiminen on parempi keino, kuin liian vähäinen vahtiminen.

 

["noh"]

Esikoinen 4-v voi leikkiä jonkun aikaa itsekseen pihamaalla. Meillä on suojainen piha, ei muuta autoliikennettä lähimaillakaan. Aina muutaman minuutin välein pitää hiukan katsoa, että kaikki on ok.

Kuopus on 2-vuotias. Silloin en jätä yksinään keskenään ulos. Kuin korkeintaan pariksi minuutiksi, jos jotain pitää käydä äkkiä sisältä hakemassa. Viime kerralla tosin kuopus oli heti lähtenyt kävelemään pois pihasta, esikoinen tuli saman tien kertomaan ja lähdin perään.

Vähän lapsesta riippuvaista on, miten voi luottaa. Ja millainen asuinalue on. Voisin kuvitella, että antaisin 4- ja 6-vuotiaat leikkiä ulkona keskenään sillä edellytyksellä, että ovat näköetäisyydellä ja pystyn muutaman minuutin välein tarkastamaan tilannetta.

 

[kökköliini]

No niin varmaan meneekin hysterian puolelle, mutta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että jos onnettomuuksia halutaan estää, liiallinen vahtiminen on parempi keino, kuin liian vähäinen vahtiminen.

joo, mutta kun se kultamussukka voi jäädä tippuvan meteoriitin alle just sillon kun räpäytät silmiäsi kun seisot sen perseen takana... näin kärjistetysti ajateltuna. ja miksi lapset yleensä pitää yrittää kasvattaa lasipurkissa? enkä just tarkoita sinua vaan noin yleensä. tässä taannoin eräs ystäväni sai hepulin kun oltiin heidän vanhempiensa luona käymässä ja meidän muksu oksensi, en tiedä mistä lie taudin saanut. tää kaveri oli reilun 100km päässä mutta huusi äidilleen että kun sairaana tullaan ja tartutetaan heidän lapsensa!... mietin vaan että miten se hänen mussukkansa sen taudin 100km päästä saa just meiltä.... en viittiny kysyä ku oli aika hiilenäkuulema ei tautisena aikana saisi liikkua missään tarttumassa ja tartuttamassa. oikeasti olin järkyttynyt että joku oikeasti on noin hysteerinen...:headwall:

 

["vieras"]

auta armias jos lapset ulkoilevat viisi minuuttia aidatulla turvallisuusdirektiivit täyttävällä tarhanpihalla kun hoitaja vessattaa tarhakaveria mutta kotipihalla voi kyllä ulkoilla ilman valvontaa

 

[Silja.S]

joo, mutta kun se kultamussukka voi jäädä tippuvan meteoriitin alle just sillon kun räpäytät silmiäsi kun seisot sen perseen takana... näin kärjistetysti ajateltuna. ja miksi lapset yleensä pitää yrittää kasvattaa lasipurkissa? enkä just tarkoita sinua vaan noin yleensä. tässä taannoin eräs ystäväni sai hepulin kun oltiin heidän vanhempiensa luona käymässä ja meidän muksu oksensi, en tiedä mistä lie taudin saanut. tää kaveri oli reilun 100km päässä mutta huusi äidilleen että kun sairaana tullaan ja tartutetaan heidän lapsensa!... mietin vaan että miten se hänen mussukkansa sen taudin 100km päästä saa just meiltä.... en viittiny kysyä ku oli aika hiilenäkuulema ei tautisena aikana saisi liikkua missään tarttumassa ja tartuttamassa. oikeasti olin järkyttynyt että joku oikeasti on noin hysteerinen...:headwall:

Voi järkytys! Onko tuollaisia tyyppejä oikeasti olemassa

 

[säpäle]

joo, mutta kun se kultamussukka voi jäädä tippuvan meteoriitin alle just sillon kun räpäytät silmiäsi kun seisot sen perseen takana... näin kärjistetysti ajateltuna.

Niin mutta siinä on kuitenkin moninkertaisesti parempi mahdollisuus pelastaa lapsi, kuin jos olisi jossain kauempana. Siis todennäköisyyksiä lähinnä tarkoitan. Miksi sitten pidetään turvavöitäkään, kun niitä pitämälläkin voi kuolla tai miksi kodin ovet lukitaan, kun joku voi kuitenkin murtautua sisään? Missä se järkevä raja sitten menee, siitä voi olla montaa mieltä.