Valikoitteko te kauhean tarkkaan että mihin kouluun teidän lapsi menee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Höh sanon mä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kullekin tasonsa mukaan. Toisaalta, kyllä me aloimme käydä yo-tehtäviä läpi maalaiskoulussani vitos-kutosluokalla? Ihan vaan harjoittelun vuoksi. Ja tuo pääsykoekirja ei ole mitenkään vaikeaselkoinen, tiivistää lähinnä sen kertomuksen yhdeksi miten maailman eri alueet ovat linkittyneet toisiinsa vuosituhansien aikana ja vieläpä suomenkielinen.

Lukevat nuo Aku Ankkaakin ;)

Lisään vielä että tarkoitus ei ole oppia asioita samalla tasolla kuin lukiolaiset, mutta jotain siitä tarttuu joka auttaa sitten myöhemmin oppimisessa. Lisäksi lapsen motivaatio voi kasvaa kun oppii jotain jota vanhemmat opiskelevat, vaikka ikätaso ja osaaminen on huomioitu. Itsetunto kasvaa samalla huomion kiinnittyessä erityisosaamiseen, ei heikkouksiin. Jollain tämä vahvuus voi olla esiintyminen ja laulu.

Nuorimmainen tekee niin ylpeänä vanhemman matematiikan kirjan tehtäviä kun onnistuu laskemaan niitä. Eikä asiaa haittaa yhtään että osan joutuu hyppimään kun ei osaa. Hyvä itsetunto on tärkeä voimavara ja näen tärkeänä ylläpitää sitä.
 
me muutettiin jo hyvissä ajoin ennen lapsien kouluja, sellaiselle alueelle, jossa on hyvä koulu, eikä yhtään maahanmuuttajia yms.

Useimmissa paikoissa voi olla vähän vaikeaa löytää paikkaa, missä ei olisi maahanmuuttajia. Asumme aluella, missä ei ole kuin omistusasuntoja ja kyllä täälläkin on joitain maahanmuuttajia, yleensä varakkaita sellaisia. Lasten luokallakin on aina vähintään yksi maahanmuuttajaperheen lapsi ollut, esikoisella yhden tekniikan tohtorin lapsi, toisen lapsen luokalla aasialaisyntyisen perheen lapsi.
 
Me asumme alle 7000 asukkaan kylässä jossa on tässä keskustan alueella asuville tarjolla yksi alakoulu. Kunnassa on ainoastaan yksi yläkoulu. Eli ei paljon valinnanvaraa ja mihinkään emme aio muuttaa.
 
[QUOTE="Inka";27246001]Me asumme alle 7000 asukkaan kylässä jossa on tässä keskustan alueella asuville tarjolla yksi alakoulu. Kunnassa on ainoastaan yksi yläkoulu. Eli ei paljon valinnanvaraa ja mihinkään emme aio muuttaa.[/QUOTE]

Meillä on 3600 asukkaan ydinkunnan (eli sen ennen kuntaliitoksia olleen kunnan, niissä liitsokunnissa sitten omat juttunsa) alueella viisi ala-astetta !
Teillä on ollut saamattomia päättäjiä jossain vaiheessa ja kaikki kyläkoulut ajettu alas?
 
Kyllä mä olen vähän valikoinut. Lapset eivät ole olleet siinä eskarissa tai koulussa, mihin tämän alueen lapset yleensä menevät, vaan keskustassa, lähellä työpaikkaani ja mukavassa koulussa.

Nyt olemme muuttamassa (remontti kovassa tohinassa :D) ja kyllä yksi talon etsintäkriteeri oli 'hyvä' koulu lähellä. Nyt tämä on toteutumassa, kivan pientaloalueen pienehkö koulu on noin puolen kilometrin päässä talostamme :).
 
Myönnän, että lapseni eivät olleet edes päivähoitoa aloittaneet, kun aloitin valitsemaan heille koulua. Kuopus vaan voi paremmin yksityiskoulussa; kokeilimme 2 viikon ajan kunnallista koulua kolmannen luokan alussa, mutta kyllä sitä sitten nopeasti siirto kielikouluun. Eivät painaneet kaverit tai sisarukset samassa koulussa mitään, lapsi vaan vaatii lisää oppitunteja ja tiukemman kurin voidakseen hyvin koulumaailmassa.

Vanhin tytär taas oli erityispainoitteisella luokalla ja siirtyi nyt muuton takia tavalliselle luokalle. Huoleni hälventyivät kuitenkin vanhempainillassa, kun tapasin opettajan ja totesin hänet erinomaiseksi. Lapsi oli luonto ja tiede -luokalla, mutta tämä opettaja tuntuu panostavan niin paljon ekstraa oppilaisiinsa ja kehui luokkaakin yli 20 vuotisen opetuskokemuksensa parhaaksi, joten saumaton yhteistyö tuottanee hyviä tuloksia ilman erityispainotustakin ja seiskalle mahis hakea luonnontiede-/matikkalinjalle, nyt lapsi vitosella. Pojista vanhin hakenee ko. luokalle ensi vuodeksi; haku onkin ihan pian!

Pojista nuorin menisi varmaan urheiluluokalle, jos sellainen olisi mahdollista. Nuorin tytär tahtoisi myös kielipainoitteiseen kouluun, mutta kavereiden takia taitaa tuo oma tuttu koulu voittaa. Sitä myös käy neljä viidestä lapsesta.

Oon kauhea nipo tässä asiassa, mieheni paljon rennompi. Jos ja kun saamme lisää lapsia, olen kouluja miettinyt heidänkin varalleen.

Tietenkin yritämme opettaa lapsia myös kotioloissa, ei se kaikki koulun kontolle jää! Eilen mies kävi kutosluokkalaisen kanssa läpi matikan tän syksyn yo-tehtäviä ja mie kuulustelin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääsykoekirjaa.

Missä yksityiskoulussa lapsenne on?

t. Äiti, joka ei edes tiennyt Suomessa sellaisia olevan
 
Meillä on 3600 asukkaan ydinkunnan (eli sen ennen kuntaliitoksia olleen kunnan, niissä liitsokunnissa sitten omat juttunsa) alueella viisi ala-astetta !
Teillä on ollut saamattomia päättäjiä jossain vaiheessa ja kaikki kyläkoulut ajettu alas?

Kyllä meillä kyläkouluja on, mutta emme todellakaan laita lasta johonkin pieneen kouluun monen kilometrin päähän. Keskustan alakoulu on hyvä koulu joten miksi alkaa tekemään elämästään hankalampaa kuljetusjärjestelyjen takia, tehdä lapselle sen takia pitkiä päiviä ja laittaa lapsi pieneen kouluun minne ei edes halua.
 
Kyllä olemme sitä miettineet. Emme tosin viime muuton aikoihin vielä, mutta nyt kun on käynyt ilmi millaisia muita alueita kuuluu meidän lapsen lähimpään kouluun, niin tuntuu että se on joko eri koulu tai me muutamme muualle.
 
[QUOTE="Inka";27246101]Kyllä meillä kyläkouluja on, mutta emme todellakaan laita lasta johonkin pieneen kouluun monen kilometrin päähän. Keskustan alakoulu on hyvä koulu joten miksi alkaa tekemään elämästään hankalampaa kuljetusjärjestelyjen takia, tehdä lapselle sen takia pitkiä päiviä ja laittaa lapsi pieneen kouluun minne ei edes halua.[/QUOTE]

Anteeksi.
Käsitin viestisi väärin.
Käsitin ettei kouluja ole kuin yksi ja ihmettelin sitä.

:)
 
Huonojen kokemuksien takia olen todella tarkka tarhan ja koulun valinnassa. Esim muuton takia lapsi vaihtoi koulua niin jo varhain keväällä otin yhteyttä niihin tahoihin joista sain lisätietoa mitkä koulut alueella sijaitsevat. Sitten vain paikan päälle katselemaan ja netistä tietoa hakemaan. Puhelimella lisäinfoa ja lopuksi soitto valitun koulun rehtorille... Saman rumban kävin läpi esikoisen kanssa kun vaihtoi yläkouluun. En todella halunnut häntä siihen kouluun johon oppilasvalinta osoitti...

Me saatiin lapset just niihin kouluihin joihin haluttiin ja ollaan oltu todella tyytyväisiä kouluihin. Myös lapset ovat tykänneet. :)

Tarhan suhteen olen vielä kriittisempi...

Voi olla nipoa. Mutta todellakin huonojen kokemuksien myötä sitä on oppinut olemaan kriittinen ja aloiteellinen. En enää ikinä anna kenenkään sijoittaa lastani johonkin minun mielestäni epäsopivaan oppimis- tai kasvuympäristöön. Niillä vaan on oikeasti niin paljon väliä.
 
Myönnän, että lapseni eivät olleet edes päivähoitoa aloittaneet, kun aloitin valitsemaan heille koulua. Kuopus vaan voi paremmin yksityiskoulussa; kokeilimme 2 viikon ajan kunnallista koulua kolmannen luokan alussa, mutta kyllä sitä sitten nopeasti siirto kielikouluun. Eivät painaneet kaverit tai sisarukset samassa koulussa mitään, lapsi vaan vaatii lisää oppitunteja ja tiukemman kurin voidakseen hyvin koulumaailmassa.

Vanhin tytär taas oli erityispainoitteisella luokalla ja siirtyi nyt muuton takia tavalliselle luokalle. Huoleni hälventyivät kuitenkin vanhempainillassa, kun tapasin opettajan ja totesin hänet erinomaiseksi. Lapsi oli luonto ja tiede -luokalla, mutta tämä opettaja tuntuu panostavan niin paljon ekstraa oppilaisiinsa ja kehui luokkaakin yli 20 vuotisen opetuskokemuksensa parhaaksi, joten saumaton yhteistyö tuottanee hyviä tuloksia ilman erityispainotustakin ja seiskalle mahis hakea luonnontiede-/matikkalinjalle, nyt lapsi vitosella. Pojista vanhin hakenee ko. luokalle ensi vuodeksi; haku onkin ihan pian

Pojista nuorin menisi varmaan urheiluluokalle, jos sellainen olisi mahdollista. Nuorin tytär tahtoisi myös kielipainoitteiseen kouluun, mutta kavereiden takia taitaa tuo oma tuttu koulu voittaa. Sitä myös käy neljä viidestä lapsesta.

Oon kauhea nipo tässä asiassa, mieheni paljon rennompi. Jos ja kun saamme lisää lapsia, olen kouluja miettinyt heidänkin varalleen.

Tietenkin yritämme opettaa lapsia myös kotioloissa, ei se kaikki koulun kontolle jää! Eilen mies kävi kutosluokkalaisen kanssa läpi matikan tän syksyn yo-tehtäviä ja mie kuulustelin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääsykoekirjaa.

Minun sai fyssan kokeesta kutosen, kun tämä fiksu unohti kääntää paperin ;) ja mun 6-luokkalainen on onneksi normaali niinkuin hänen isänsäkin:)
 
[QUOTE="Böö";27246204]Meitä noin 2000 ja neljä alakoulua, tosin kaikki ruotsalaisia. Kunta on Korsnäs.,[/QUOTE]

Juuh. Täällä länsirannikolla ollaan taidettu olla keskimäärin tarkempia/taistelutahtoisempia pientenkin koulujemme puolesta.
Vöyrissä ylläpidetään "väkisin"/"mittavalla kylätuella" suomenkielistä ala-astetta vaikka suomenkielisiä lapsia ei oikeasti oman kunnan alueella "tarpeeksi" olekaan.

:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja PunaisenPuutalonÄiti;27246045:
Missä yksityiskoulussa lapsenne on?

t. Äiti, joka ei edes tiennyt Suomessa sellaisia olevan

En ole astrolabe, mutta Suomessa on paljonkin yksityiskouluja, osa ihan "tavallisista" peruskouluista ja lukioista on yksityisiä (ja useimmissa opiskelu ilmaista nykyään), sitten on tietysti yksityisiä "erikoiskouluja", kuten Steiner-koulut, Englantilainen koulu, Suomalais-Ranskalainen-koulu, Saksalainen koulu jne jne :)
 
Alakouluun menee tohon lähikouluun. Sen verran pieni kaupunki kyseessä että se on ihan sama missä sen koulunsa käy. Yläkouluun on sitten hankala matka, mutta kai se on sinne mentävä, kun todennäköisesti kaikki kaveritkin menee.
 
Myönnän, että lapseni eivät olleet edes päivähoitoa aloittaneet, kun aloitin valitsemaan heille koulua. Kuopus vaan voi paremmin yksityiskoulussa; kokeilimme 2 viikon ajan kunnallista koulua kolmannen luokan alussa, mutta kyllä sitä sitten nopeasti siirto kielikouluun. Eivät painaneet kaverit tai sisarukset samassa koulussa mitään, lapsi vaan vaatii lisää oppitunteja ja tiukemman kurin voidakseen hyvin koulumaailmassa.

Vanhin tytär taas oli erityispainoitteisella luokalla ja siirtyi nyt muuton takia tavalliselle luokalle. Huoleni hälventyivät kuitenkin vanhempainillassa, kun tapasin opettajan ja totesin hänet erinomaiseksi. Lapsi oli luonto ja tiede -luokalla, mutta tämä opettaja tuntuu panostavan niin paljon ekstraa oppilaisiinsa ja kehui luokkaakin yli 20 vuotisen opetuskokemuksensa parhaaksi, joten saumaton yhteistyö tuottanee hyviä tuloksia ilman erityispainotustakin ja seiskalle mahis hakea luonnontiede-/matikkalinjalle, nyt lapsi vitosella. Pojista vanhin hakenee ko. luokalle ensi vuodeksi; haku onkin ihan pian!

Pojista nuorin menisi varmaan urheiluluokalle, jos sellainen olisi mahdollista. Nuorin tytär tahtoisi myös kielipainoitteiseen kouluun, mutta kavereiden takia taitaa tuo oma tuttu koulu voittaa. Sitä myös käy neljä viidestä lapsesta.

Oon kauhea nipo tässä asiassa, mieheni paljon rennompi. Jos ja kun saamme lisää lapsia, olen kouluja miettinyt heidänkin varalleen.

Tietenkin yritämme opettaa lapsia myös kotioloissa, ei se kaikki koulun kontolle jää! Eilen mies kävi kutosluokkalaisen kanssa läpi matikan tän syksyn yo-tehtäviä ja mie kuulustelin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääsykoekirjaa.

En voi kun ihmetellä että luettelet myös Datan lapset ominasi, vaikket ole heitä edes tunetnut kuin pari hassua kuukautta.
 
Tässä muutamia yksityiskouluja:

Apollon yhteiskoulu
Arkadian yhteislyseo
Björneborgs svenska samskola
Eiran aikuislukio
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
Helsingin Uusi yhteiskoulu
Helsingin yhteislyseo
Herttoniemen yhteiskoulu
Kalevan lukio
Klaukkalan aikuislukio
Kotka Svenska Samskola
Kulosaaren yhteiskoulu
Lahden yhteiskoulu
Lahden yhteiskoulun aikuislukio
Lauttasaaren yhteiskoulu
Maunulan yht. koulu & Hgin matematiikkalukio
Munkkiniemen yhteiskoulu
Oulunkylän yhteiskoulu
Pohjois-Haagan yhteiskoulu
Svenska Samskolan i Tammerfors
Tampereen yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulun aikuislukio
Ylitornion yhteiskoulun lukio
 
Ehdottomasti haluan lapseni tavalliseen suomalaiseen peruskouluun, johon on turvallinen ja sopivan lyhyt matka. En halua mihinkään erikoiskouluun lastani, joihin esim. anoppi ja äitini väkisin haluaisi lapsemme tunkea. Ranskalaista koulua yrittävät tarjota, samoin kaikkia mahdollisia muita kielikylpyjä ja steiner-koulua. Varmaan ihan hyviä kouluja, mutta haluamme lapsemme lähimpään kouluun, josta voi kulkea turvallisen matkan koulukavereiden kanssa. Mielestäni olisi kiva, että samalta alueelta olisi luokkakavereita, toisin kuin näissä erikoiskouluissa, joihin oppilaat tulee kuka mistäkin suunnasta.
 
En voi kun ihmetellä että luettelet myös Datan lapset ominasi, vaikket ole heitä edes tunetnut kuin pari hassua kuukautta.

Palstalla tuntuukin olevan vallitseva meininki, että lapset pidetään tarkasti "omalla reviirillä" ja oliko se joku Yhteishyvä vai Pirkka tässä taannoin, jossa vuosikausia yhdessä ollut pari kertoi, ettei kumpikaan puutu toisen lasten kasvatukseen tms. Meillä hiukan toisin. Lasten etu varmaan se tärkein pitää mielessä. Voisinhan miekii olla tiukasti sitä mieltä, että mie-ja-min-lapset, mutta ois minusta kohtuutonta. Perhe on minulle yhteistoiminnan yksikkö, ei geenien yhteneväisyyden mittari.

Hoitaisin vain biolasteni synttäritarjoilut ja koulun vanhempaintoimikunnan kokoukset, täihoidot, peittelyt, iltalenkit, leffakarkit, aamuherätykset, läksyjen tarkistamiset?? Perheen merkitys sellaisessa tilanteessa?!

Emmie suoraan sanoen ole lainkaan kiinnostunut siitä mitä palstalaiset sanoo tai ajattelee meitin perheestä. Olen itse kasvanut siten, että minulla on ollut useampikin paikka, jota olen voinut kodiksi kutsua. Se on rikkaus, ei vaje.
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa

Yhteistyössä