Lopetimme työt, myimme talon ja elämme köyhyysrajan alapuolella, mitä haluaisit kysyä?

[Köyhempi ja onnellisempi :)]

Minä 34 v, mies 40 v ja lapsi 3 v. Asuimme osittain jo remontoidussa, mutta vielä keskeneräisessä v 1954 valmistuneessa 120 neliöisessä rintamamiestalossa kohtalaisen hyvällä alueella. Molemmat aikuiset oltiin töissä, tienattiin n 3700 € kuussa puhtaana käteen. Asunto-ja autolainaa sekä remonttilainaa maksettiin kuussa 1400 €, muihin laskuihin ja ruokaan meni n 1600 €/kk. Lopuilla rahoilla laitettiin taloa. Eli kädetä suuhun. Välillä kertyi tilille vähän säästöön, sitten taas laitettiin taloon jotain isompaa ja tili taas tyhjänä. Mutta kaksi autoa, talo, moottoripyörä ja iso tontti oli.

Silti en ollut tyytyväinen, katselin kateellisena tuttujani, jotka elivät työttömyys- ja muilla korvauksilla ihan mukavasti, välillä vähän peeaa, mutta köyhäilemällä pärjäsivät. Lapset saivat kulkea normaalipäiväkodissa 2-3 kertaa viikossa ilmaiseksi. Meillä oli tyttö vuoropäiväkodissa, yötä päivää ja kalliilla hinnalla, lapsi raukka. Vanhemmat siis vuorotöissä, aina kiire ja väsy, rahaa tuli mutta kaikki meni. Pipot ja nutturat kiristyivät ja riidat kotona tulivat tutuiksi. Mieheni sairastui masennukseen. Remontti tyssäsi kuin seinään...

Sitten mulle/meille riitti. Keskusteltiin asioista ja päädyimme yhteiseen ratkaisuun. Lopetimme työt, myimme talon. Neljä kuukautta päätöksen jälkeen eli nyt asumme vuokrakolmiossa, olemme molemmat kotona työttöminä. Talokaupoista tulleella rahalla maksoimme lainat pois ja rahaa jäi n 8000 €. Laitoimme nykyisen kotimme nätiksi ja vähän säästötilille. Käytiin lomalla Irlannissa.

Lapsi on kahtena päivänä viikossa "pikkukoulussa" avoimen varhaiskasvatuksen puolella. Nautimme elämästä, käydään puistossa, uimassa, nukutaan pitkään ja valvotaan myöhään. Nuukasti eletään, syödään edullista mutta terveellistä kotiruokaa, toinen auto ja moottoripyöräkin on myyty.

Elämä on tällä hetkellä ihanaa! Jaksan pitää kodin siistinä, leivon ja leikin tytön kanssa, olen miehelleni taas hyvä vaimo. Olen näin paljon onnellisempi.

Kysyttävää?

 

[Katylina]

En usko.

 

["veera"]

Epäilen, että ap on harkinnut kyseisen tarinan elämänmuotoa mutta totetutus on vielä ajatustasolla. Itse asiassa itsekin tahtoisin hypätä oravanpyörästä pois, mutta kyllä se toinen vaihto on paljon karumpaa kuin mitä mielikuvissa sitä kuvittelee.

 

[....]

Mitä tapahtuisi jos me muutkin työssäkäyvät tekisimme samoin?

 

[Köyhempi ja onnellisempi :)]

Tarina on täysin tosi. Äitini ja isäni saivat hirveät raivarit ja miehen vanhemmat luulivat meijän tehneen vararikon ihan muuten vaan. kylläpä se omaakin päätä vähän palelee, kun ajattelee tätä kaikkea, mutta ihanaa kun ei ole kiirettä, ei kellon kanssa kilpaa juoksua! Voihan se olla, että parin vuoden päästä jo ahistaa, mutta sitten voi mennä taas töihin, sairaanhoitoalalla töitä riittää.

Miksi ette usko? Onko tuo muka niin ihanan kuuloista elämää tuo entinen?

 

[Köyhempi ja onnellisempi :)]

Mitä tapahtuisi jos me muutkin työssäkäyvät tekisimme samoin?

Niin, varmaan menis yhteiskunta sekaisin . Mutta tää oli meille oikea ratkaisu.

 

[....]

Niin, varmaan menis yhteiskunta sekaisin . Mutta tää oli meille oikea ratkaisu.

Ja kukahan sen teidän valinnan oikein maksaa... Voi tätä nykyaikaa ja itsekeskeisyyttä!

 

[Data]

Eikö menisi paremmin jos vain toinen jäisi kotiin tai olisitte vaihtaneet päivätyöhön?

 

[Unelmavaimo]

No jos tuota kestää pari vuotta, niin sitten ihan ok, mutta mielestäni törkeää, jos lusmuilette loppuelämänne.

Yhteiskunta on maksanu koulutuksenne ja tekemällä töitä noin 25 vuotta, maksatte kulut verojen muodossa takaisin. Sitten pitäisis tietysti kartuttaa eläkettä.

Entäpä kun lapsi menee kouluun ja haluaa merkkivaatteita, harrastuksia ym. Mistä sitten rahat revitte?

 

["Kaisa"]

Ihmettelen miten saatte ajan kulumaan ilman työtä. Jonkin aikaa varmaan tuntuu ihan kivalta, mutta kyllä jossain vaiheessa alkaa varmaan tympiä. Aina vaan kotona miehen ja lapsen kanssa, kun muut ihmiset käyvät töissä.

 

["tii-"]

Entinen elämänne ei kuulosta ihanalle, mutta eikö olisi riittänyt pelkkä talon myynti? Sehän se vei kaikki rahat ja tuntui olevan kaiken pahan alku ja juuri. Jos kaikkea rahaa ei olisi tarvittu taloon, niin olisi voinut olla vaikka osa-aikatöissä, jolloin aikaa olisi jäänyt lapselle.

Vaikka tuttusi elävät (sinun näkemäsi mukaan) mukavasti tuilla, niin on se mukavampaa elää palkan kanssa. Kunhan ei ole jotain ajan ja rahat vievää loputonta kaivoa, kuten talonne.

 

[Köyhempi ja onnellisempi :)]

Ja kukahan sen teidän valinnan oikein maksaa... Voi tätä nykyaikaa ja itsekeskeisyyttä!

Olen tehnyt 15 v töitä kuin hullu, enkä kertaakaan saanut mitään tukia. Mä olen elättänyt muita, ehkä jo aika nauttia niistä maksetuista verorahoista?


Data: sitäkin harkittiin. Mies oli kuitenkin niin sippi ja masennuksensa kanssa jo niin done, ettei halunnut. Minä puolestani burn outin partaalla.

 

[Data]

Saatteko ansiosidonnaista tai toimeentulotukea?

 

[Katylina]

Miten ajattelitte muuten vältellä työtä, jos työkkäri jotakin määrää?

 

["vieras"]

Mitä sitten teette kun joudutte Kelan peruspäivärahalle? Aiotteko elää sossun rahoilla?

 

["..."]

Olen tehnyt 15 v töitä kuin hullu, enkä kertaakaan saanut mitään tukia. Mä olen elättänyt muita, ehkä jo aika nauttia niistä maksetuista verorahoista? .

Voi kuinka naiivi olet. Väitätkö oikeasti ettet ole nauttinut maksetuilla verorahoillasi mitään. Et siis ole käyttänyt teitä, hyötynyt katuvaloista, käynyt lääkärissä, synnyttänyt lapsiasi, lapsesi eivät olleet päivähoidossa? (sekin meinaan maksaa kunnalla vielä sen lisäksi, että itse maksatte siitä) ja sinua ei ole koulutettu. Voin meinaan kertoa, että 15 vuoden työllä et ole maksanut sitä, mitä olet saanut.

 

["niin"]

niin millä rahoilla te elätte? Eikös sh saa aika nopeasti työhön osoituksia jos työttömyystukea nostat??

Että mua tympii, että sä käytät tuolla tavalla mun maksamia rahoja, vain sen takia, että haluat itsellesi mukavan elämän. Kyllä pitäisi tätä suomen sosiaalisysteemiä muuttaa!!!

 

["vieras"]

Onnisttelut hyvästä päätöksestä, mikäli kirjoittamasi on totta! Moni tuosta haaveilee, mutta ei uskalla ottaa sitä ratkaisevinta askelta. Osa joutuu/pääsee pois oravanpyörästä vasta kun fysiikka tai henkinen kantti pettää. Meillä ratkaisu mielekkään elämän saavuttamiseen on ollut se, että itse olen jättäytynyt pois töistä ja olen ollut kohta 7v kotiäitinä, mies edelleen ansiotyössä, mutta tekee hyvin kohtuullisesti töitä. Lapset saavat olla kotona pitkään, ehdin tehdä kotityöt päivällä, joten illat ja viikonloput voimme viettää kaikenlaista kivaa tehden yhdessä perheenä, on aikaa harrastaa eikä tarvitse potea siitä huonoa omatuntoa.

 

["vieras"]

Olen tehnyt 15 v töitä kuin hullu, enkä kertaakaan saanut mitään tukia. Mä olen elättänyt muita, ehkä jo aika nauttia niistä maksetuista verorahoista?

Et ole saanut MITÄÄN tukia? Vau, en ole koskaan aiemmin tavannut tuollaista ihmistä. Olet siis jättänyt nostamatta opintotuen, äitiyspäivärahan, lapsilisän, maksoitte lapsenne todelliset päivähoitomaksun, ette saa yhteiskunnalta apua terveydenhuoltoon jne jne mihin kaikki muut ihmiset saa. Ja toisekseen, tuilla eläminen ei todellakaan ole mikään subjektiivinen oikeus sitten kun "on maksanut tarpeeksi veroja" Downshiftatkaa mutta tehkää se omalla rahalla!

 

[Köyhempi ja onnellisempi :)]

Saatteko ansiosidonnaista tai toimeentulotukea?

Mulle tuli 3 kk karenssia, nyt pyörii jo ansiosidonnainen. Miehen (taas kerran yksi) määräaikaisuus päättyi, joten hänelle ei tullut karenssia.

Niin että ei ainakaan vielä täysin alle köyhyysrajan...sen verran korjausta otsikkoon .

 

["Vieras"]

Pidättekö itseänne enemmän downshiftaajina vai pahojen mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttöminä?

 

[jantunen]

No ei minusta pidä ajatella pelkkää rahaa. Olen kuitenkin myös sitä mieltä että aikuisen terveen ihmisen tulee elättää itsensä. Työtä pitää arvostaa. Meidän sosiaaliturvajärjestelmä ei ole tehty sitä varten että jos ei huvita tehdä töitä niin ei tarvitse. Sinänsä rohkea ratkaisu.

 

[ei]

ei vaan pysty ymmärtämään miten joku voi olla noin itsekäs!!!

En näe tuossa ratkaisussa mitään hyvää!!! käytätte täysin väärin suomen hyvinvointivaltiota!!! Ei vittu!

 

[Köyhempi ja onnellisempi :)]

[QUOTE="Vieras";27489329]Pidättekö itseänne enemmän downshiftaajina vai pahojen mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttöminä?[/QUOTE]


En katsoisi meillä olevan pahoja mielenterveysongelmia. Mieskin on masennuksestaan jo hiukan toipunut, kylläkin lääkityksen avulla. Minä puolestani vain syntymähumalassa tietääkseni .

Kyllä minä ymmärrän, että joillakin ottaa kupoliin tämä meidän ratkaisu. Itsekin kironnut usein "oloneuvoksia". Tuskin tämä lopullista on, tosiaan, työhönkutsuja ootellessa. Mutta toistaiseksi on saatu hengittää rauhassa.

Ja aika kyllä kuluu kuin siivillä! Olen kehittänyt tämmöisen päiväohjelman:

Herätys klo 8, aamukahvit ja lapsi pikkukouluun tai itse muuten vaan lenkille

klo 9.30
puuroa ja päivän nettilehdet/palstat

n klo 10.30-12.30
kotitöitä

n klo 13
lounaskahvit

13-15 päikkärit tai muuten vaan oleilua, lukemista

klo 15 alan laittamaan ruokaa(mies leikkii muksun kans yleensä ulkona tai sit ulkoillaan yhessä)

klo 16 syödään

klo 17-18
lähdetään usein kylään, uimaan tai sitten kokoonnutaan sohvalle köllimään, pelaamaan, katselemaan lastenohjelmia.

klo18-19 usein ulkoillaan tai sit siellä kylässä vielä

19.30 iltatoimet lapsen kans,

klo 20.30 lapsi nukkumaan, me katotaan leffaa/telkkaa muuten vaan, surffaillaan netissä, mies menee käymään tallilla tai minä lenkillä.

Puolilta öin nukkumaan .

 

[dimina]

Ja minä maksan teidän oleilua, kivaa