Ikäiseni alkavat vasta nyt vimmalla lisääntymään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Minun ikäluokka on näköjään odotellut yli 3-kymppisiksi, ennen lisääntymistä. Nyt kun seuraan ikätoverien fb-päivityksiä, niin jo on vaipparallia, väsymystä, nuhaa ja vauvakuvia. Meillä nuorinkin on jo koululainen, joten omaa aikaa löytyy.
Silloin, kun itsellä oli vaipprumba, muut ikäiseni bailasivat ja tuntuivat minusta kovin lapsellisilta.
Nyt osat on toisin päin, koska nyt minulla itsellä on paljon vapaa-aikaa, mutta käytän sen harrastuksiin, en bileisiin ja alkoholin juomiseen.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
Minun ikäluokka on näköjään odotellut yli 3-kymppisiksi, ennen lisääntymistä. Nyt kun seuraan ikätoverien fb-päivityksiä, niin jo on vaipparallia, väsymystä, nuhaa ja vauvakuvia. Meillä nuorinkin on jo koululainen, joten omaa aikaa löytyy.
Silloin, kun itsellä oli vaipprumba, muut ikäiseni bailasivat ja tuntuivat minusta kovin lapsellisilta.
Nyt osat on toisin päin, koska nyt minulla itsellä on paljon vapaa-aikaa, mutta käytän sen harrastuksiin, en bileisiin ja alkoholin juomiseen.

Kiinnostaa Penaa. Mitä sitten?
 
Salaa taitaa vähän ketuttaa ja kadehdittaa jokin... ;)

Vitun turha aloitus, hemmetin turhan tyypin sormista jolla ei oikeasti ole enää kavereita ja kokee sen vihoissaan "vapaudeksi"

Onnea ystävillesi jotka malttoivat odottaa kun sinä tulit raskaaksi siellä kotipileiden sohvalla umpitunnelissa (y)

Kavereidesi oisi pitänyt ehdottomasti lopettaa juhliminen kun SINÄ tulit raskaaksi.

Mutta eivät kun olivat niin lapsellisia :(
 
Kuulun ilokseni noihin ap:n mollaamiin ihmisiin :) ja lisäksi voin halutessani bilettää vieläkin vaikka minulla on lapsi. Elämä ei loppunut lapseen ja nuoruuskin tuli elettyä...
 
En tiedä mikä oli ap:n aloituksen tarkoitus vai oliko mikään... onko kovin monella muullakaan täällä koskaan... enpä olisi varma.

Mutta joo, minulla sama. Itse olen vaipparallin loppusuoralla, täytin juuri 30 v., toiset vasta aloittelemassa :) Ja hyvältä tuntuu että se kaikki on itsellä jo takanapäin, vaikka omalla tavallaan ihana ja raskas aikakausi olikin.

Heillä taas varmaan toinen ajatus, että ihanaa kun tulee perheenlisäystä just nyt. Jokainen meistä kun elää sitä omaa elämäänsä, omassa tahdissaan ja omine vaiheineen. :)
 
En tiedä mikä oli ap:n aloituksen tarkoitus vai oliko mikään... onko kovin monella muullakaan täällä koskaan... enpä olisi varma.

Mutta joo, minulla sama. Itse olen vaipparallin loppusuoralla, täytin juuri 30 v., toiset vasta aloittelemassa :) Ja hyvältä tuntuu että se kaikki on itsellä jo takanapäin, vaikka omalla tavallaan ihana ja raskas aikakausi olikin.

Heillä taas varmaan toinen ajatus, että ihanaa kun tulee perheenlisäystä just nyt. Jokainen meistä kun elää sitä omaa elämäänsä, omassa tahdissaan ja omine vaiheineen. :)

(y)
 
Salaa taitaa vähän ketuttaa ja kadehdittaa jokin... ;)

Vitun turha aloitus, hemmetin turhan tyypin sormista jolla ei oikeasti ole enää kavereita ja kokee sen vihoissaan "vapaudeksi"

Onnea ystävillesi jotka malttoivat odottaa kun sinä tulit raskaaksi siellä kotipileiden sohvalla umpitunnelissa (y)

Kavereidesi oisi pitänyt ehdottomasti lopettaa juhliminen kun SINÄ tulit raskaaksi.

Mutta eivät kun olivat niin lapsellisia :(

Mikäs noin kolahti? :D En mä ainakaan kilahtanu aloituksesta mitenkään. Ihan sama, tulkoot muut raskaaksi millon itse parhaaksi näkee. Tuollainen raivokas vastareaktio vaikuttaa enemmän omalta katkeruudelta...
 
Kuulun ilokseni noihin ap:n mollaamiin ihmisiin :) ja lisäksi voin halutessani bilettää vieläkin vaikka minulla on lapsi. Elämä ei loppunut lapseen ja nuoruuskin tuli elettyä...

Minäkin elin nuoruuden, ei lapsi sitä nuoruutta poistanut, eikä edelleenkään elämä ole loppu??? En oikein ymmärrä miten te aina jaksatte mollailla muita? :D Muut elävät aina jotenkin väärän elämän. :D
 
Mä olen viettänyt vaipparallia 10 vuotta, esikoisen sain 22 vuotiaana, ja ehkäpä viimeinen taapero pyörii nyt jaloissa. Joillakin kavereilla oli vauvoja silloin kymmenen vuotta sitten, heillä nyt koululaisia, jotkut saavat nyt esikoisiaan =)
Ihanaa kun on vauvoja ympärillä.
Mä vietän aikaa ilman lapsia sellaisten kanssa joilla jo isoja ja vauvaaikaa omien pienten kanssa sellaisten kavereiden kanssa joilla myös nyt pieniä.
Mun mielestä vaipparalliaika on ihanaa, en koe menettäneeni mitään. Haikeaa, että se joskus loppuu..
 
Mä teinkin sitten ihan hullusti varmaan :D Ensin kaksi lasta ennen kuin täytin 21v. Ja nyt vielä saatiin miehen kanssa pieni ihme elämäämme kun molemmilla ikää pitkälle 30+
Siis nuorena elettiin vauva-arkea, sitten pitkään elettiin isojen lasten arkea ja nyt eletään vauva + teini-ikäisten lasten arkea.
Tunnen oloni tällä hetkellä onnellisemmaksi kuin koskaan. Nyt tuntuu että perheemme on "kokonainen" :)
 
Onnea ikäisillesi lisääntyville. Minun ajoitukseni oli aikalailla sama ja hyvin toimi.

Reilu parikymppisenä opiskelin, bailasin ja hankin harrastuksessani kannukseni. Sain vakityöpaikan ja talouden hyvälle mallille. Yli kolmekymppisenä perustettiin perhe, hankittiin lemmikkejä, ostettiin talo ja autot. Nyt yli neljäkymppisenä elämä on taas rentoa, kun saa pyöriä mukana lasten harratuksissa ja itsellekin jää silti mukavasti aikaa harrastaa, bilettää tai ihan vaan vaikkapa laiskotella.
 
Ne jotka tehneet lapset nuorena pääsevätkin kohta hoitamaan lapsenlapsia... Että se siitä vaipparallista?

No tuskin ihan vielä, kun alakouluikäisistä puhutaan... Mutta joo, olis kiva joku päivä olla mummu. Se hyvä puoli nuorena lisääntymisessä onkin että saa paremmat mahdollisuudet viettää enemmän vuosia omien lasten ja lastenlasten, jopa lastenlastenlasten kanssa :)
 
Se mikä näissä ketjuissa on outoa, on se että lapsenteko ja hoitaminen vaikuttaa olevan kuin joku suorite joka pitää hoitaa alta pois jossain elämänvaiheessa.
Ikävuodet 1-7; täyttä paskaa mutta huhuhuh onneksi jo ohi ja saa elää omaa elämää.
Joo, onhan se raskasta, todella. Mutta samalla sanoinkuvaamattoman ihanaa aikaa, vauva-pulleroispallerois- kasvuikä on mahtavaa. Koululaisten kanssa on sitten muut jutut.
 
Se mikä näissä ketjuissa on outoa, on se että lapsenteko ja hoitaminen vaikuttaa olevan kuin joku suorite joka pitää hoitaa alta pois jossain elämänvaiheessa.
Ikävuodet 1-7; täyttä paskaa mutta huhuhuh onneksi jo ohi ja saa elää omaa elämää.
Joo, onhan se raskasta, todella. Mutta samalla sanoinkuvaamattoman ihanaa aikaa, vauva-pulleroispallerois- kasvuikä on mahtavaa. Koululaisten kanssa on sitten muut jutut.

No itsehän sä sanoit että se on suorite, mutta myös ihanaa aikaa. Niinkuin mielestäni muutkin tässä ketjussa ;)
 
Olen 40+, ja elän vaipparalli aikaa nyt. "Enää" 1 vaipoissa tosin, mutta kumpikin lapsi on alle 4 vielä, ja vähän henkeä pidätellen odotan että saa edes tuon toisenkin vaipoista pois.

Nautin ja en nauti. Nytkin lapset on kipeitä, ja noin pienten kanssa se on välillä yhtä tuskaa kun yöllä valvotaan jne.

Onhan lasten kanssa paljon helpompaa kun ovat isompia. Pienet on suloisia kyllä, mutta työläitä.

Minulle olisi ollut hankalampaa jos olisin tehnyt lapset kun olin nuorempi. Silloin käsittelin lapsuuden traumojani, pitkään, eikä minusta olisi ollut hyväksi äidiksi.

Meillä kaikilla on niin eri historiat, näkemykset ja kokemukset. Mahtavaa useimmille että niitä lapsia ylipäätään saa, meillekään se ei ollut itsestään selvyys. Yli 5v yritystä takana ennen kuin saatiin ensimmäinen. Siitäkin syystä sain lapset näin vanhana.

Välillä pelottaa että oma terveys riittää edes sinne asti että lapset ovat reilusti aikuisia. Vaikka siis olen terve ja hoikka (ylipainohan mm. lisää kaikenlaista sairastumisriskiä), en juo, en polta. Mutta huoli on aina läsnä.

Lisään vielä vaikkei varmaan pitäisi, että esim. mummeliisa halusi lisää ja lisää lapsia, ja yritti lähes viimeiseen asti niitä saada. Aika vanhana sai viimeisimmät, jotka nyt sitten jäivät äitinsä puolelta orvoiksi jo tosi tosi nuorena. Onneksi heillä on iso suku ja paljon huolehtijoita, mutta ei se silti äitiä korvaa.

Ainahan voi sattua jotain, oli sitten vanha tai nuori, mutta toki ikä lisää joitain riskejä. Ja huonot elintavat.

Tällaisia asioita joskus pyörii mielessä kun on vähän vanhempi äiti pienille.
 
Onnea ikäisillesi lisääntyville. Minun ajoitukseni oli aikalailla sama ja hyvin toimi.

Reilu parikymppisenä opiskelin, bailasin ja hankin harrastuksessani kannukseni. Sain vakityöpaikan ja talouden hyvälle mallille. Yli kolmekymppisenä perustettiin perhe, hankittiin lemmikkejä, ostettiin talo ja autot. Nyt yli neljäkymppisenä elämä on taas rentoa, kun saa pyöriä mukana lasten harratuksissa ja itsellekin jää silti mukavasti aikaa harrastaa, bilettää tai ihan vaan vaikkapa laiskotella.

Minä en ole bailannut koskaan. Aina ollut vastuuta muista vaikkei lapsia ikinä, koska niin itse valitsin. Nyt nelikymppisenä taloudellisesti tosi tiukilla. Silti tulevaisuudenuskoa riittää. Elämät ovat erilaisia.
 
Onnea heille :)! Ihanaa, että ovat tuossa elämänvaiheessa - varmasti osaavat hekin nauttia siitä.

Ja onnea sullekin :) - kaikki aikanaan.

Se on hyvä juttu, että jokaista on siunattu sillä oman polkunsa kulkemisella . Kun vain ymmärrettäs olla onnellisia toisenkin puolesta :)...
 
Ite seurannu noita iäkkäämpiä äitejä pikkuvauvojensa ja taaperoidensa kanssa niin ovat aika friikkiä porukkaa. Jotenkin koomista, kun ovat lukeneet kaikki mahdolliset uusimmat tutkimukset ja suositukset ja yrittävät sitten elää niiden mukaan ja hössötys on sitten sen mukaista. On perhepetii, on luomuruokaa, on sormiruokailuu, on tassuttelua ja mitä kaikkea vessaviittomia nyt onkin. Aika luonnotonta musta 4-kymppiselle.

Itse nautin nyt koululaisten ja teinien elämästä ja siitä, että lapsista on jo oikeasti seuraa ja heidän kanssaan voi tehdä sellaista, mistä sekä aikuinen että lapsi/nuori nauttii. Ei enää pelkkiä titi-nallevideoita ja muovailuvaha.
 
Ite seurannu noita iäkkäämpiä äitejä pikkuvauvojensa ja taaperoidensa kanssa niin ovat aika friikkiä porukkaa. Jotenkin koomista, kun ovat lukeneet kaikki mahdolliset uusimmat tutkimukset ja suositukset ja yrittävät sitten elää niiden mukaan ja hössötys on sitten sen mukaista. On perhepetii, on luomuruokaa, on sormiruokailuu, on tassuttelua ja mitä kaikkea vessaviittomia nyt onkin. Aika luonnotonta musta 4-kymppiselle.

Itse nautin nyt koululaisten ja teinien elämästä ja siitä, että lapsista on jo oikeasti seuraa ja heidän kanssaan voi tehdä sellaista, mistä sekä aikuinen että lapsi/nuori nauttii. Ei enää pelkkiä titi-nallevideoita ja muovailuvaha.
Mistäs nautit kymmenen vuoden päästä kun elämää puolet jäljellä, suorituksia siinä listalla nolla ja koti huutaa tyhjyyttä. :)
 

Uusimmat

Yhteistyössä