Suomalainen koulu tympäännyttää nuoret

[.....]

Liki puolet kuudesluokkalaisista on tympääntynyt kouluun – etenkin maahanmuuttajat uupuvat

Uupumus ja koulua kohtaan tunnettu kyynisyys ovat yleistyneet, kertovat useat eri tutkimukset.
Psykologian professori Katariina Salmela-Aro pitää tuloksia huolestuttavina. Hän nostaa esiin erityisesti kolme ryhmää: lukiolaistytöt, peruskoulun kuudesluokkalaiset pojat sekä maahanmuuttajalapset.

Tulokset ovat hälyttäviä. Lukiolaistyttöjen uupumus on lisääntynyt, ja toisaalta jo pienet alakoululaiset osoittavat merkkejä uupumisesta ja kyynistymisestä.”

Salmela-Aron mukaan koulussa uupuvat muun muassa maahanmuuttajaoppilaat. He ovat yliedustettuina uupuneiden ryhmässä ja heistä moni kokee itsensä ulkopuoliseksi koulussa, kertoo Suomen Akatemian rahoittama Mind the Gap -tutkimus.

”On huono uutinen, että niin moni kokee, ettei kuulu joukkoon eikä pysty integroitumaan. Heillä on myös kokemuksia siitä, että opettajalla on suosikkioppilaita, eivätkä maahanmuuttajat kuulu siihen joukkoon.”

Uupumisen taustalla on Salmela-Aron mukaan monia eri syitä.

”Ulkopuolisuuden tunne on varmasti yksi. Toinen voi olla se, että omien taitojen ja tehtävien vaativuuden välillä voi olla kuilu. On kuitenkin muistettava, että maahanmuuttajaoppilaat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Heidän taidoissaan on isoja eroja myös ryhmän sisällä.”

Salmela-Aron mielestä suomalainen koulu ei ole onnistunut kovin hyvin maahanmuuttajalasten opetuksessa.

OECD:n vertailun mukaan Suomessa oppimistulosten erot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat EU-maiden suurimpia.

”Oppimistulosten tasaamisessa suomalainen koulu on epäonnistunut totaalisesti. Monessa muussa maassa on onnistuttu tässä huomattavasti paremmin.”

Toinen ryhmä, josta Salmela-Aro on huolissaan, on kuudesluokkalaiset pojat. Liki puolet kuudesluokkalaisista suhtautuu kouluun ainakin jonkin verran kyynisesti ja kielteisesti, kertoo helsinkiläiskouluissa tehty tutkimus. Asenne on yleinen erityisesti pojilla. ”Tämä on huolestuttavaa, sillä aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kyyninen suhtautuminen kouluun ennustaa koulupudokkuutta myöhemmin. On pelottavaa, jos koulupolut alkavat eriytyä vahvasti jo tässä vaiheessa.”

Salmela-Aron mukaan tässä ryhmässä on paljon aktiivisia diginatiiveja, jotka kokevat, että koulu on vanhanaikainen eikä anna heille sitä, mitä he tarvitsisivat. ”Heidät saataisiin ehkä innostumaan uudelleen, jos koulu käyttäisi monipuolisemmin digitaalista opetusta.”

Tyttöjen stressi alkaa näkyä jo alakoulussa ja kasvaa lukioikään tultaessa. Lukiolaistyttöjen uupumus on ollut tiedossa vuosia, mutta parin viime vuoden aikana se on kouluterveyskyselyn mukaan selvästi yleistynyt.

”Nämä oppilaat kokevat väsymystä ja riittämättömyyttä. Vaatimukset tuntuvat kovilta, ja se ohjaa keskittymään enemmän suorituksiin kuin oppimiseen ja sen tuottamaan iloon.”

”Suomalainen koulu on aika raskas ja puurtamiseen keskittyvä, lukio varsinkin. Koulu tarvitsisi enemmän iloa, luovuutta ja sosiaalisten taitojen opetusta”, Salmela-Aro sanoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/a145913604...utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage

 

[vierailija]

Somalit ovat kehitysvammaisen tasolla, ei ihme että uupuvat normalissa koulussa.

 

[.....]

"Oppimistulosten tasaamisessa Suomi on epäonnistunut"

Olisi mielenkiintoista kuulla, onko kyse siitä, että muissa maissa on onnistuttu paremmin maahanmuuttajien kouluttamisessa vai onko kyse siiitä, että opetuksen yleinen taso on laskenut.
Suomessakin on kohtuullisen vahvasti alkanut lisääntyä ilmiö, jossa koko kouluryhmä kärsii huonompien oppilaiden vaikutuksesta. Samoin edistyneemmille oppilaille ei tarjota haasteita, vaan junnaavat samoja tehtäviä muiden kanssa.

Kaikkiaan paremmin pitäisi huomioida oppilaiden yksilölliset vahvuudet, mutta sen sijaan pyritään vain tasapäistämään lapset ja nuoret.

 

[AivanSama]

Itseäni kiinnostaa lähinnä se, että miksi asia on juuri niin päin, että Suomi on epäonnistunut?
Eikö suomessa ole maailman fiksuimpia lapsia ja Suomen koulutusjärjestelmä on todettu yhdeksi maailman parhaimmista?
Mitä jos, maahanmuuttajalapset ovatkin epäonnistuneet hyödyntämään hyvää koulutusta?

Sori vaan, mutta en oikein ymmärrä, miten yhden vähemmistön epäonnistuminen voi tarkoittaa sitä, että koko Suomen koulutusjärjestelmä on epäonnistunut?
- Eihän se ole? Suomalaiset näyttää pärjäävään hyvin suomlaisessa koulussa, eikö?

Miksi koulun pitää opettaa luovuutta, iloisuutta tai sosiaalisia taitoja? En siis sano, ettäkö kaikki luovuus, iloisuus tai sosiaaliset taidot pitää unohtaa koulunkäynnistä, vaan että ei tällaisiin asioihin tarvitse keskittyä koulussa vain siksi, että typeryksetkin pärjäisi siellä edes jossain.
Eiköhän se ole ensisijaisesti kodin ja vanhempien vastuulla luoda lapselleen sosiaalisia taitoja, iloja ja luovuutta elämään?

 

[vierailija]

Somalit ovat kehitysvammaisen tasolla, ei ihme että uupuvat normalissa koulussa.

Sun kommenttisi kertoo oman pääsi viallisuudesta..

 

[AivanSama]

Sun kommenttisi kertoo oman pääsi viallisuudesta..

Tai sitten paikkansa pitätävä kommentti oli vaan kärkevästi ilmaistu.

Se on kai yksiselitteisesti totta, että esim. somalit eivät keskimäärin pärjää äo testeissä ja saavat keskimäärin pisteiksi alle 70. Ja kyllä, suomessa katsotaan, että alle 70 pistemäärän saavat ovat älyllisiltä lahjoiltaan rajoittuneita.
Harmillista tässä on se, että kun koulujärjestelmä nojaa tietynlaiseen älykkyyteen, sen kehittymiseen ja mittaamiseen on näiden oppilaiden varmasti keskimäärin vaikeampi menestyä koulussa.

Se, pitäänkö Suomen muuttaa koulutusjärjestelmänsä sopivaksi niille kaikkein heikoimmille on se ongelmallinen kysymys, sillä se, että kaikki pärjäisivät kouluissa, tarkoittaisi sitä, että taso olisi niin alhainen, että suurin osa porukasta tylsistyisi kuoliaaksi ja turhautuisi.

Olisikohan parempi ratkaista ongelma siten, että ne, joilla on vaikeuksia pysyä muun porukan tahdissa, voisivat opiskella omissa luokissaan?

 

[vierailija]

Suomessa on korkeatasoinen ja ilmainen peruskoulutus, toisen ja kolmannen asteen opinnot ovat myös korkeatasoisia ja kustannuksiltaan minimaalisia. Jos ei kykene hyödyntämään a) koulutuksen ilmaisuutta tai halpuutta tai b) koulutuksen korkeatasoisuuttaa, niin pitää voida sanoa, että ongelma on silloin oppilasaineksessa.

 

[vierailija]

Mamujen ÄO ei riitä edes ala-asteen läpikäymiseen - siinä meidän tulevaisuuden työvoima...

 

[vierailija]

Itseäni kiinnostaa lähinnä se, että miksi asia on juuri niin päin, että Suomi on epäonnistunut?
Eikö suomessa ole maailman fiksuimpia lapsia ja Suomen koulutusjärjestelmä on todettu yhdeksi maailman parhaimmista?
Mitä jos, maahanmuuttajalapset ovatkin epäonnistuneet hyödyntämään hyvää koulutusta?

Sori vaan, mutta en oikein ymmärrä, miten yhden vähemmistön epäonnistuminen voi tarkoittaa sitä, että koko Suomen koulutusjärjestelmä on epäonnistunut?
- Eihän se ole? Suomalaiset näyttää pärjäävään hyvin suomlaisessa koulussa, eikö?

Miksi koulun pitää opettaa luovuutta, iloisuutta tai sosiaalisia taitoja? En siis sano, ettäkö kaikki luovuus, iloisuus tai sosiaaliset taidot pitää unohtaa koulunkäynnistä, vaan että ei tällaisiin asioihin tarvitse keskittyä koulussa vain siksi, että typeryksetkin pärjäisi siellä edes jossain.
Eiköhän se ole ensisijaisesti kodin ja vanhempien vastuulla luoda lapselleen sosiaalisia taitoja, iloja ja luovuutta elämään?

Ensinnäkin tuossa puhutaan kolmesta ryhmästä, enkä nyt ihan yleisenä totuutena menis sanomaan, että Suomessa on maailman fiksuimpia lapsia.. yleistää ei katsos oikein voi.

Ja muuten eivät ne muutkaan maat kovin hyvin onnistu maahanmuuttajalasten ingtegroimisessa, olivatpa he ns. kolmansista maista tai Euroopasta.

Ja miksi koulussa ei pitäisi opetella sosiaalisia taitoja?? Kyllä niitä opetellaan ihan kaikkialla ja syytä onkin. Luovat aineet ovat kyllä tärkeitä, miksi koulunkäynnin pitäisi olla vain kovaa puurtamista? Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja koulu antaa pohjan, jonka kautta voi sitten hakea sitä omaa tietä.

 

[AivanSama]

Ensinnäkin tuossa puhutaan kolmesta ryhmästä, enkä nyt ihan yleisenä totuutena menis sanomaan, että Suomessa on maailman fiksuimpia lapsia.. yleistää ei katsos oikein voi.

Ja muuten eivät ne muutkaan maat kovin hyvin onnistu maahanmuuttajalasten ingtegroimisessa, olivatpa he ns. kolmansista maista tai Euroopasta.

Ja miksi koulussa ei pitäisi opetella sosiaalisia taitoja?? Kyllä niitä opetellaan ihan kaikkialla ja syytä onkin. Luovat aineet ovat kyllä tärkeitä, miksi koulunkäynnin pitäisi olla vain kovaa puurtamista? Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja koulu antaa pohjan, jonka kautta voi sitten hakea sitä omaa tietä.

Keskimäärin suomessa lapset on top kolmosessa älykkyytensä kanssa. Ymmärrät varmaan, että tällaisessa yleiskuvassa ei voida ottaa jokaista erillistä yksilöä huomioon. Varmasti jokaista tosi tosi tosi tymää kohtaan on yksi tosi tosi tosi nero ja näinollen ne kumoavat toisensa ja se, miten keskiarvo määräytyy kertoo pitkälle sen, millaista on keskiverto porukka vaikka yksilöllisiä vaihteluita onkin. Että yleistää kyllä voi, ja se on vähän pakko silloin kun käsitellään suuria ihmismassoja.

En sanonut, etteikö koulussa voisi opettaa sosiaalisia taitoja - Miksi väität niin?
Sanoin, ettei esim. sosiaalisiin taitoihin tarvitse keskittyä turhan paljoa, sillä sitä oppia pitäisi saada kotoakin, koulun lisäksi. Luovat aineet on ihan jees. mukavaa vastapainoa sille puurtamiselle, mutta edelleenkään en sanonut, ettäkö luovissa aineissa olisi jotain vikaa, vaan totesin, ettei pääpainon pidäkkään olla niissä.
Olis kauheen kiva, jos keskustellessa vaikka lukisit sen, mitä on sanottu, sensijaan, että oletat toisen sanoneen jotain, mikä ei pidä paikkaansa.

 

[vierailija]

Olisikohan parempi ratkaista ongelma siten, että ne, joilla on vaikeuksia pysyä muun porukan tahdissa, voisivat opiskella omissa luokissaan?

Näinhän oli ennen, oli oppikoulut, kansakoulut ja tarkkikset, mutta sitten vasurit keksivät peruskoulut.

 

[AivanSama]

Näinhän oli ennen, oli oppikoulut, kansakoulut ja tarkkikset, mutta sitten vasurit keksivät peruskoulut.

Olen ymmärtänyt, että on tosi trendikästä nykyään laittaa kaikki erityistä tukea tai apua oppimissessa tarvitsevat normiluokkiin, jolloin voidaan mukavasti häiritä kaikkien lasten oppimista.
Mun on vaan vaikea nähdä, että tällainen olisi hyväksi kenellekkään. Se erityistä tukea tarvitseva ei pahemmin pääse nauttimaan onnistumisen kokemuksissa, joka eittämättä vaikuttaa itsetuntoon.

 

[vierailija]

Tai sitten paikkansa pitätävä kommentti oli vaan kärkevästi ilmaistu.

/QUOTE]

Kärkevästi ilmaistu.. se oli loukkaava niin heikompilahjaisia kuin itse kehitysvammaisia kohtaan.

Menee Kiemungin kommenttien sarjaan. Joskus voisi opetella ilmaisemaan asiat fiksummin, etenkin kun kommentti kohdistui lapsiin.

 

[vierailija]

Keskimäärin suomessa lapset on top kolmosessa älykkyytensä kanssa. Ymmärrät varmaan, että tällaisessa yleiskuvassa ei voida ottaa jokaista erillistä yksilöä huomioon. Varmasti jokaista tosi tosi tosi tymää kohtaan on yksi tosi tosi tosi nero ja näinollen ne kumoavat toisensa ja se, miten keskiarvo määräytyy kertoo pitkälle sen, millaista on keskiverto porukka vaikka yksilöllisiä vaihteluita onkin. Että yleistää kyllä voi, ja se on vähän pakko silloin kun käsitellään suuria ihmismassoja.

En sanonut, etteikö koulussa voisi opettaa sosiaalisia taitoja - Miksi väität niin?
Sanoin, ettei esim. sosiaalisiin taitoihin tarvitse keskittyä turhan paljoa, sillä sitä oppia pitäisi saada kotoakin, koulun lisäksi. Luovat aineet on ihan jees. mukavaa vastapainoa sille puurtamiselle, mutta edelleenkään en sanonut, ettäkö luovissa aineissa olisi jotain vikaa, vaan totesin, ettei pääpainon pidäkkään olla niissä.
Olis kauheen kiva, jos keskustellessa vaikka lukisit sen, mitä on sanottu, sensijaan, että oletat toisen sanoneen jotain, mikä ei pidä paikkaansa.

Aika usein sä itse oletat toisen sanoneen jotakin, mikä ei pidä paikkaansa. Et vain taida huomata sitä.

 

[AivanSama]

Aika usein sä itse oletat toisen sanoneen jotakin, mikä ei pidä paikkaansa. Et vain taida huomata sitä.

Kyllä niinkin on käynyt ja parhaani mukaan olen pahoitellut asiaa. En siltikään tiedä tapahtuuko sitä usein.

 

[Mörköäiti]

En sanonut, etteikö koulussa voisi opettaa sosiaalisia taitoja - Miksi väität niin?
Sanoin, ettei esim. sosiaalisiin taitoihin tarvitse keskittyä turhan paljoa, sillä sitä oppia pitäisi saada kotoakin, koulun lisäksi. Luovat aineet on ihan jees. mukavaa vastapainoa sille puurtamiselle, mutta edelleenkään en sanonut, ettäkö luovissa aineissa olisi jotain vikaa, vaan totesin, ettei pääpainon pidäkkään olla niissä.
Olis kauheen kiva, jos keskustellessa vaikka lukisit sen, mitä on sanottu, sensijaan, että oletat toisen sanoneen jotain, mikä ei pidä paikkaansa.

Luovuus ei tarkoita vain luovia aineita, kuten kuvista ja musiikkia, vaan luovuus on yleensä luovaa ajattelua, luovaa ongelmien ratkaisua, sitä että osaa yhdistellä esimerkiksi eri oppiaineissa oppimaansa, soveltaa niitä uudella tavalla, kehittää uutta... Ja sitä kyllä tarvitaan nykyisessä työelämässä hyvinkin paljon ja nykyisessä maailmassa. Joten kyllä, olisi todellakin paikallaan, että kouluissa painotettaisiin tätäkin puolta. Tosin kyllä nykykouluissa enemmän luovuutta onkin kuin esim. omana kouluaikanani. Oma lapseni on nyt koulussa ja olen ollut positiivisesti yllättynyt.

Voi olla koulukohtaistakin, tuossahan toivottiin luovutta ja iloa nimenomaan lukioihin. Voi olla, että lukio-opetuksessa sitä voisi sitten hyödyttää vielä enemmän. Mutta en kyllä näe, että se tukisi nimenomaan "huonompia" oppilaita, vaan kyllä se hyödyttää yhtä lailla niitä hyviäkin oppilaita.

Myös sosiaaliset taidot on paikallaan olla mukana koulun opetussuunnitelmassa - ihan vain sen takia, että ne ovat vähimmäisvaatimus tässä yhteiskunnassa toimimiselle. Ei se tarkoita, että pitää aina olla kauhean sosiaalinen, mutta pitää pystyä toimimaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Sitä tarvitaan työelämässä, mutta ihan myös työmaailman ulkopuolella. Ja ei voida luottaa siihen, että kodit hoitavat tämän puolen - eivät todellakaan hoida. Tehokkainta on, että koulu kiinnittää asiaan myös huomiota. Mutta en mä tätäkään näe vain heikoimmin pärjäävien tukemisena, vaan kyllähän se tukee myös hyvien oppilaiden oppimista, kehittymistä ja myös luo heille miellyttävää oppimisilmapiiriä sitäkin kautta, että potentiaaliset häiriköt ohjaillaan vaivihkaa toimimaan fiksummin.

 

[AivanSama]

Luovuus ei tarkoita vain luovia aineita, kuten kuvista ja musiikkia, vaan luovuus on yleensä luovaa ajattelua, luovaa ongelmien ratkaisua, sitä että osaa yhdistellä esimerkiksi eri oppiaineissa oppimaansa, soveltaa niitä uudella tavalla, kehittää uutta... Ja sitä kyllä tarvitaan nykyisessä työelämässä hyvinkin paljon ja nykyisessä maailmassa. Joten kyllä, olisi todellakin paikallaan, että kouluissa painotettaisiin tätäkin puolta. Tosin kyllä nykykouluissa enemmän luovuutta onkin kuin esim. omana kouluaikanani. Oma lapseni on nyt koulussa ja olen ollut positiivisesti yllättynyt.

Voi olla koulukohtaistakin, tuossahan toivottiin luovutta ja iloa nimenomaan lukioihin. Voi olla, että lukio-opetuksessa sitä voisi sitten hyödyttää vielä enemmän. Mutta en kyllä näe, että se tukisi nimenomaan "huonompia" oppilaita, vaan kyllä se hyödyttää yhtä lailla niitä hyviäkin oppilaita.

Myös sosiaaliset taidot on paikallaan olla mukana koulun opetussuunnitelmassa - ihan vain sen takia, että ne ovat vähimmäisvaatimus tässä yhteiskunnassa toimimiselle. Ei se tarkoita, että pitää aina olla kauhean sosiaalinen, mutta pitää pystyä toimimaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Sitä tarvitaan työelämässä, mutta ihan myös työmaailman ulkopuolella. Ja ei voida luottaa siihen, että kodit hoitavat tämän puolen - eivät todellakaan hoida. Tehokkainta on, että koulu kiinnittää asiaan myös huomiota. Mutta en mä tätäkään näe vain heikoimmin pärjäävien tukemisena, vaan kyllähän se tukee myös hyvien oppilaiden oppimista, kehittymistä ja myös luo heille miellyttävää oppimisilmapiiriä sitäkin kautta, että potentiaaliset häiriköt ohjaillaan vaivihkaa toimimaan fiksummin.

Luova ajattelu on suoraan verrannollinen älykkyyteen ja sille toki voidaan antaa alkusysäys koulussa, mutta se on asia, jota on vaikea opettaa. Mutta kyllä, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tällainen luovuus on tarpeellista. Kuitenkin kommentti johon vastasi, käsitteli luovia aineita, ei luovuutta esilletuomassasi asiassa.

Kuten aiemmin jo sanoin, mielestäni koulun pääpainon ei tule olla iloisuuden opetuksessa, vaikka varmasti kaikki hyötyvätkin positiivisesta elämänasenteesta tai sosiaalisista taidoista. En siis sanonut, etteikö niillä saisi olla painoarvoa lainkaan.

 

[vierailija]

Olen ymmärtänyt, että on tosi trendikästä nykyään laittaa kaikki erityistä tukea tai apua oppimissessa tarvitsevat normiluokkiin, jolloin voidaan mukavasti häiritä kaikkien lasten oppimista.
Mun on vaan vaikea nähdä, että tällainen olisi hyväksi kenellekkään. Se erityistä tukea tarvitseva ei pahemmin pääse nauttimaan onnistumisen kokemuksissa, joka eittämättä vaikuttaa itsetuntoon.

Varsinaisesti ei trendistä ole kyse vaan säästöistä. Ja toisaalta erityisluokat ovat täynnä kielitaidottomia maahanmuuttajalapsia, joten ne kantasuomalaiset lapset jotka sitä tukea tarvitsisivat päätyvät mieluummin normaaliluokalle, koska erityisluokalla meno on aivan järjetöntä. Ja tietenkin jos ei pysy tahdissa, koska avustajia ei saa, tietysti voi olla että häiriköinti alkaa. Nyt ollaan lakkauttamassa vaikeasti vammaisten koulua, jossa oppilaat viettävät viikot ja menevät viikonlopuiksi koteihinsa eri puolelle Suomea. Nämä oppilaat tullaan sijoittamaan tavallisiin kouluihin ja arvata saattaa miten avustajatilanteessa käy...

En oikein ymmärrä tuota väitettä että mamut tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Esim lasteni koulussa he liikkuvat isoissa häiritsevistä ryhmissä, eivätkä edes yritä sopeutua. He ovat muutenkin erityisasemassa mitä tulee esim kiusaamiseen. (Siihen ei puututa samalla tavalla kuin suomalainen kiusaa).

 

[AivanSama]

Varsinaisesti ei trendistä ole kyse vaan säästöistä. Ja toisaalta erityisluokat ovat täynnä kielitaidottomia maahanmuuttajalapsia, joten ne kantasuomalaiset lapset jotka sitä tukea tarvitsisivat päätyvät mieluummin normaaliluokalle, koska erityisluokalla meno on aivan järjetöntä. Ja tietenkin jos ei pysy tahdissa, koska avustajia ei saa, tietysti voi olla että häiriköinti alkaa. Nyt ollaan lakkauttamassa vaikeasti vammaisten koulua, jossa oppilaat viettävät viikot ja menevät viikonlopuiksi koteihinsa eri puolelle Suomea. Nämä oppilaat tullaan sijoittamaan tavallisiin kouluihin ja arvata saattaa miten avustajatilanteessa käy...

En oikein ymmärrä tuota väitettä että mamut tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Esim lasteni koulussa he liikkuvat isoissa häiritsevistä ryhmissä, eivätkä edes yritä sopeutua. He ovat muutenkin erityisasemassa mitä tulee esim kiusaamiseen. (Siihen ei puututa samalla tavalla kuin suomalainen kiusaa).

Olen kuullut näistä matujen aiheuttamasta kiusaamisesta ym. ja kyvyttömyydestä puuttua siihen.

 

[Mörköäiti]

Luova ajattelu on suoraan verrannollinen älykkyyteen ja sille toki voidaan antaa alkusysäys koulussa, mutta se on asia, jota on vaikea opettaa. Mutta kyllä, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tällainen luovuus on tarpeellista. Kuitenkin kommentti johon vastasi, käsitteli luovia aineita, ei luovuutta esilletuomassasi asiassa.

Joo, toki. Itse luulen, että alkuperäisessä jutussa luovuus oli tarkoitettu silti laajemmin, siksi otin tuon puolen esiin. Olet oikeassa, että luovuutta ei sinänsä voi opettaa, mutta voi opettaa uudenlaisia ajattelutapoja. Esimerkiksi totuttujen kaavojen kyseenalaistaminen, ennakkoluulottomuus (esim. juuri asioiden yhdistely), kokeilunhalu ja se, että uskaltaa uskoa hassuihin ja outoihin ideoihin eikä ajattele vaan, miten "kuuluu" tehdä tai mitähän muut ajattelevat - tällaista voi kyllä rohkaista koulussa. Ja siinä mielessä koulussa voidaan myös tukea ja opettaakin luovaa ajattelua. Mutta olet oikeassa, että usein luovat ihmiset ovat älykkäitä. Tosin kaikki älykkäät ihmiset eivät ole luovia. Vaikka voi olla, että heillä, kuten monella muullakin, voisi se potentiaali olla olemassa. Joskus se täytyy saada houkuteltua esiin.

Kuten aiemmin jo sanoin, mielestäni koulun pääpainon ei tule olla iloisuuden opetuksessa, vaikka varmasti kaikki hyötyvätkin positiivisesta elämänasenteesta tai sosiaalisista taidoista. En siis sanonut, etteikö niillä saisi olla painoarvoa lainkaan.

Tuo iloisuus oli jännä juttu - ei sitä tosiaan oikein voi opettaa, enkä oikein tiedä pitäisikö. Kai sitä saa olla melankolinen ja introverttikin jos tahtoo. Luulen, että alkuperäisessä jutussa enemmänkin tarkoitettiin sitä, että opetus olisi sävyltään iloisempaa, eikä niin että pitäisi opettaa iloisuutta. Mutta kuten kirjoitin, minusta koulu on mennytkin iloisempaan suuntaan, siis verrattuna oman aikani peruskouluun.

 

[.....]

Itseäni kiinnostaa lähinnä se, että miksi asia on juuri niin päin, että Suomi on epäonnistunut?
Eikö suomessa ole maailman fiksuimpia lapsia ja Suomen koulutusjärjestelmä on todettu yhdeksi maailman parhaimmista?
Mitä jos, maahanmuuttajalapset ovatkin epäonnistuneet hyödyntämään hyvää koulutusta?

Sori vaan, mutta en oikein ymmärrä, miten yhden vähemmistön epäonnistuminen voi tarkoittaa sitä, että koko Suomen koulutusjärjestelmä on epäonnistunut?
- Eihän se ole? Suomalaiset näyttää pärjäävään hyvin suomlaisessa koulussa, eikö?

Miksi koulun pitää opettaa luovuutta, iloisuutta tai sosiaalisia taitoja? En siis sano, ettäkö kaikki luovuus, iloisuus tai sosiaaliset taidot pitää unohtaa koulunkäynnistä, vaan että ei tällaisiin asioihin tarvitse keskittyä koulussa vain siksi, että typeryksetkin pärjäisi siellä edes jossain.
Eiköhän se ole ensisijaisesti kodin ja vanhempien vastuulla luoda lapselleen sosiaalisia taitoja, iloja ja luovuutta elämään?

Samaa mietin itsekin. Suomalainen koulutus on pärjännyt vertailuissa hyvin, joten ihan hyvällä tiellä on oltu. Oudosti kuitenkin tämäkin saadaan käännettyä haitaksi, niin että suomalaisen koulutuksen tasoa ja laatua pitää muuttaa, jotta maahanmuuttajat sopeutuisivat siihen paremmin.

 

[.....]

Ensinnäkin tuossa puhutaan kolmesta ryhmästä, enkä nyt ihan yleisenä totuutena menis sanomaan, että Suomessa on maailman fiksuimpia lapsia.. yleistää ei katsos oikein voi.

Ja muuten eivät ne muutkaan maat kovin hyvin onnistu maahanmuuttajalasten ingtegroimisessa, olivatpa he ns. kolmansista maista tai Euroopasta.

Ja miksi koulussa ei pitäisi opetella sosiaalisia taitoja?? Kyllä niitä opetellaan ihan kaikkialla ja syytä onkin. Luovat aineet ovat kyllä tärkeitä, miksi koulunkäynnin pitäisi olla vain kovaa puurtamista? Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja koulu antaa pohjan, jonka kautta voi sitten hakea sitä omaa tietä.

Eihän tuossa viestissä sanottu, että sosiaalisia taitoja ei pitäisi opettaa. Tottakai pitää, mutta ei voi selättää vain koulun vastuulle sosiaalisten taitojen opetusta, eikä se voi olla koulun päätehtävä. Ihannetilahan on, että kaikilla olisi ne sosiaaliset taidot sen verran hyvin hanskassa, että koulussa pystyttäisiin keskittymään uusien, terpeellisten taitojen ja tietojen opiskeluun, eikä sosiaalisten taitojen alkeiden jankkaamiseen.

 

[Asiankannattaja]

Omista kouluvuosista alkaa olla jo aikaa mut...

Yks mitä mä muistan oli pjumppatunnit. Ei ne siis mulle ollu mikään ongelma, mut tiedän useammallekin jääneen ikuisen "trauman". Jos ei ollu kauheen "hyvä". Olla se joka viimeksi valittiin joukkueeseen ja onks meidän ihan pakko ottaa toi. Vaik jumppatunnit oli useimmille hauskoja, niin ei totisesti kaikille.

Samoin kun ainoa "tasokurssi" oli lukioon mennessä valinta pitkän ja lyhyen matikan välillä. Ja siinä missä peruskoulumatikkaa mun ei koskaan tarttenu lukea, niin pitkän matikan kirja sit joskus täytyi avatakin, että se oli sit aikamoinen harppaus. Et esim. mulle peruskoulumatikka olis saanu olla haastavampaa. Niille joita matikka ei kiinnostanut se olis voinut olla enemmän "perus" ja käytännönläheisempää.
Nytkin eduskunnassakin istuu henkilöitä joille perus prosenttilasku, sekä miljoonan ja miljardin ero tuottaa vaikeuksia, vaikka kaikilla on se peruskoulun oppimäärä käytynä.

Samoin maailma on muuttunut. Mun kouluaikana oli ihan helvetisti ulkolukupänttäämistä, enkä mä sitä silloinkaan ymmärtänyt. Että miksi pitää ulkoa tankata jotain joka on sekunnissa katsottavissa kirjasta? Nykyään kun jokaisella on älyvehje taskussa ja jumalaton määrä tietoa saatavilla, niin tietoa on liikaakin, mutta sen soveltamistaito ja ymmärtäminen ei sit olekaan niin helppoa. Karrikoiden vois sanoa, et ei ole järkeä opetella ulkoa, et haukionkalahaukionkala ja sit kun kaislikossa molskahtaa niin ihmettelee, et mikä helvetti se oli?

Jotenkin toivoisin, et koulu pystyis muuttumaan sitä mukaa kuin maailmakin.

Toinen mitä toivois olis se, että älytön ylikoulutus saatais kitkettyä. Jos joku tahtoo putkimieheksi, niin peruskoulu ja ammattikoulu pitäis riittää. Ei kaikkia tarttis kouluttaa putkitieteen tohtoreiksi.

Vanhasa byrååssani meit oli hommissa ekonomi, insinööri, diplomi- insinööri, maa/metsätaloustieteilijä, kielenkääntäjä jne kaikki tekemässä samaa hommaa. Yhtä hyvin olis voinu olla pappi, arkkitehti tai sotakorkean käynyt. Tutkinto kuin tutkinto.
Vanha koulukaverini luki diplomi- insinööriksi, mutta on viimeiset kakskytä vuotta työskennellyt henkilöstöpäällikkönä. Se on tietty toisaalta hyvä, että koulupohjasta huolimatta voi hakeutua ihan erilaisiinkin hommiin, mut toisaalta siinä menee hirvee määrä hyvää koulutusta ihan hukkaan.

 

[Mörköäiti]

Samaa mietin itsekin. Suomalainen koulutus on pärjännyt vertailuissa hyvin, joten ihan hyvällä tiellä on oltu. Oudosti kuitenkin tämäkin saadaan käännettyä haitaksi, niin että suomalaisen koulutuksen tasoa ja laatua pitää muuttaa, jotta maahanmuuttajat sopeutuisivat siihen paremmin.

Jutussa puhuttiin myös lukiolaistyttöjen uupumisesta ja kuudesluokkalaisten poikien negatiivisesta asenteesta koulua kohtaan. Aiemminhan on keskusteltu mm. siitä, miksi poikien koulumenestys on laskenut. Minusta on ihan fiksua huomioida tällaiset asiat ja miettiä, mitä niille voisi tehdä. Ei se sitä tarkoita, että lasketaan tasoa, vaan se tarkoittaa sitä, että yritetään kehittää koulua vielä entistäkin paremmaksi.

Mutta totta kai tästä tuli heti joku maahanmuuttokeskustelu. Kukaan ei varmaan huomannutkaan jutussa mainittuja muita oppilasryhmiä, kun tuli kiire loukkaantua suomalaisen koulun puolesta. On kuitenkin yhteiskunnan etu, että oppilaita ei putoa kelkasta eikä syrjäänny, joten jos huomataan, että tietyillä oppilasryhmillä on koulussa ongelmia, on ihan fiksua puuttua asiaan ja miettiä, mitä sille voisi tehdä. Koulun tehtävä ei ole karsia jyviä akanoista eli tiputtaa heikompia oppilaita matkan varrelle - se ei siis ole pärjäämisen kilpajuoksu - vaan koulun tehtävä on valmistaa oppilaita jatko-opintoja ja elämää varten, tarjota yleissivistystä ja tärkeitä (kansalais- ja muita) taitoja.

 

[Mörköäiti]

Eihän tuossa viestissä sanottu, että sosiaalisia taitoja ei pitäisi opettaa. Tottakai pitää, mutta ei voi selättää vain koulun vastuulle sosiaalisten taitojen opetusta, eikä se voi olla koulun päätehtävä. Ihannetilahan on, että kaikilla olisi ne sosiaaliset taidot sen verran hyvin hanskassa, että koulussa pystyttäisiin keskittymään uusien, terpeellisten taitojen ja tietojen opiskeluun, eikä sosiaalisten taitojen alkeiden jankkaamiseen.

Ei tässä nyt varmaan kuule olekaan kyse mistään alkeista, tyyliin sanotaan kiitos ja katsotaan silmiin. Enemmänkin tiimityötaidoista yms.