Yllätysraskaus

[vierailija]

Olen ollut tosi kipeänä muutaman päivän. Eilisestä asti muun kuumeilun ja flunssan lisäksi alkoi tosi etova olo. Tänään olo jatkui ja rupesin miettimään kuukautisiani joista on jo aikaa. Minulla on tosi Epäsäännölliset kuukautiset joten ei ole mitenkään epänormaalia jos ei niitä tule muutamaan kuukauteen. Syön minipillereitä.

No. Kotitestin tuloksena tuli selkeä plussa, jonka jälkeen olen järkyttyneenä maannut kotona vuoroin lattialla ja sängyssä yrittäen käsitellä uutista.

Mies tulee illalla kotiin ja hänelle pitäisi jotenkin pystyä kertomaan uutiset.

Pelkään miehen reaktiota paljon. Pelkään että hän suuttuu, mutta näin järjellä ajateltuna en usko että niin käy. Toisaalta pelkään että hän on ilosta ja onnesta soikeena (kuulostaa kamalalta että ajattelen näin). Lähinnä sen vuoksi että en itse tiedä mitä ajatella. Jos hän on taas kovin järkyttynyt, pelkään että keskusteluyhteys katoaa ja en saa mitään selkeää reaktiota.

Ilmeisesti pitäisi myös mennä nyt sitten lääkärille, mutta en halua edes ajatella koko asiaa ennenkuin olen jutellut miehen kanssa yhteisen päätöksen.

Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä tosi pitkään, mutta aika ei ole mitenkään otollinen lapsen saamiselle ja minun on vaikea suhtautua koko asiaan kun en tiedä olenko halukas ikinä edes saamaan lapsia.

Onko kellään ollut vastavaa tilannetta? Miten mies on reagoinut yllätysuutisiin?

 

[öhmmm]

Ei raskaus voi olla yllätys naiselle joka harrastaa seksiä.
Jos esim minä tulisin raskaaksi, SE se olisi yllätys, koska en ole sekstaillut vuosiin.

 

[vierailija]

Seksissä on aina raskauden mahdollisuus. Ja ilmeisesti kuitenkin tiedät, miten lapset saavat alkunsa?

 

[vierailija]

Tiedän kyllä miten lapset saavat alkunsa, koska tässä sitä ollaan. Tämä oli kuitenkin yllätys minulle siinä mielessä että ei ollut toivottu/yritetty.

Jos haluatte takertua siihen yllätys -sanaan niin eipä se minulta pois ole.

-ap

 

[Kissmett]

Kuinka vanhoja olette? Miten kauan olette olleet kimpassa?

 

[vierailija]

27 ja mies 32. Olemme olleet 6 vuotta yhdessä

-Ap

 

[vierailija]

27 ja mies 32. Olemme olleet 6 vuotta yhdessä

-Ap

Jos ajattelit kauheasti tuosta lykätä lasten tekoa niin melko vanhana meinasit tehdä lapset.....

 

[vierailija]

Meillä toivottiin ja kun toivomus täytettiin, järkytyin. Tunteet meni laidasta laitaan, silloinen tilanne oli todella huono vauvan saamiseen työttömyyteni vuoksi. Miehellä pysyi positiivinen asenne, mutta minulla ensimmäiset viikot meni toipuessa shokista.

Olimme olleet yhdessä jo 8 vuotta ja en ollut edes varma haluanko lasta. Abortti sekä adoptio kävi mielessä ja ilman miehen tukea olisin päätynyt jompaan kumpaan vaihtoehtoon. Kaikki kääntyi hyväksi raskauden myötä.

Toinen lapsi oli yhtälailla toivottu, mutta taas jouduin tunteiden sekamelskaan.
Nyt 9 vuotta lapsiarkea ja en kadu.

Voin kuvitella tunteesi ja pelkosi tulevasta. Lopullinen päätös on sinun. Ennen sitä on sinun kuitenkin keskusteltava miehesi kanssa ja otettava huomioon hänen mielipiteensä. Päätöstä ei yhdessä yössä kannata tehdä.

Vaihtoehtoja löytyy ja myös vaikeassa solmutilanteessa ammattiapu voi olla paikallaan.

Rauhoitu ja puhuvmiehesi kanssa. Anna hänellekin aikaa sulatella uutista. Älä pakota tekemään päätöstä heti. Mieli ottaa hetken rauhoittuakseen ja ensin päälle puskee helposti kaikki negatiiviset ajatukset. Iskee pakokauhu ja järki katoaa.

Lähde happihyppelylle metsään ennen uutisten kertomista

 

[vierailija]

Tiedän kyllä miten lapset saavat alkunsa, koska tässä sitä ollaan. Tämä oli kuitenkin yllätys minulle siinä mielessä että ei ollut toivottu/yritetty.

Jos haluatte takertua siihen yllätys -sanaan niin eipä se minulta pois ole.

-ap

Ei kannata elää parisuhteessa jos ei halua tulla raskaaksi, miehet elävät seksistä, joten parisuhteessa naisen oletetaan toimivan panopatjana, spermaimurina, se taas tarkoittaa sitä että ennenpitkää tulet raskaaksi.
Jos et halua raskautta, älä harrasta seksiä. Älä myrkytä kehoasi syömällä sen vuoksi hormonipillereitä ja muuta törkyä, jolla tuhoat itsesi.
Onko se mies ja sen kalu todellakaan sen väärti? Tärkeämpi kuin oma kehosi?

 

[vierailija]

Jos ajattelit kauheasti tuosta lykätä lasten tekoa niin melko vanhana meinasit tehdä lapset.....

? Kuka sanoi että minun suunnitelmissa oli välttämättä hommata lapsia koskaan? Ja yli kolmekymppisenä lasten hommaaminen ei ole tietääkseni mitenkään epänormaalia..?

Ihme perseilyä tää foorumikeskustelu nykyään kun täällä on pelkkää lynkkausta?

-ap

 

[vierailija]

Voisiko raskaus olla jo niin pitkällä ettei aborttia enää saa...Ota kaikki huomioon ja mieti tarkasti.
Eikä minusta 27v ole mitenkään vanha lasten tekoon, ei ole yli kolmekymppinenkään...

 

[vierailija]

Meillä toivottiin ja kun toivomus täytettiin, järkytyin. Tunteet meni laidasta laitaan, silloinen tilanne oli todella huono vauvan saamiseen työttömyyteni vuoksi. Miehellä pysyi positiivinen asenne, mutta minulla ensimmäiset viikot meni toipuessa shokista.

Olimme olleet yhdessä jo 8 vuotta ja en ollut edes varma haluanko lasta. Abortti sekä adoptio kävi mielessä ja ilman miehen tukea olisin päätynyt jompaan kumpaan vaihtoehtoon. Kaikki kääntyi hyväksi raskauden myötä.

Toinen lapsi oli yhtälailla toivottu, mutta taas jouduin tunteiden sekamelskaan.
Nyt 9 vuotta lapsiarkea ja en kadu.

Voin kuvitella tunteesi ja pelkosi tulevasta. Lopullinen päätös on sinun. Ennen sitä on sinun kuitenkin keskusteltava miehesi kanssa ja otettava huomioon hänen mielipiteensä. Päätöstä ei yhdessä yössä kannata tehdä.

Vaihtoehtoja löytyy ja myös vaikeassa solmutilanteessa ammattiapu voi olla paikallaan.

Rauhoitu ja puhuvmiehesi kanssa. Anna hänellekin aikaa sulatella uutista. Älä pakota tekemään päätöstä heti. Mieli ottaa hetken rauhoittuakseen ja ensin päälle puskee helposti kaikki negatiiviset ajatukset. Iskee pakokauhu ja järki katoaa.

Lähde happihyppelylle metsään ennen uutisten kertomista

Kiitos vastauksestasi! Pakokauhu tuntuu iskevän itsellä pintaan myös ja happihyppely voi olla paikoillaan ennen miehelle puhumista etten vaan itse tee hätäisiä tulkintoja tai selitä asiaa hysteerisenä.

Ehkä vaikeinta mulle on tällä hetkellä se että en tiedä ilmaisisinko asian positiivisesti vai ”negatiivisesti” kun kerran en itse oikeen tiedä mitä mieltä olen tilanteesta. En myöskään halua loukata miehen tunteita jos hän sattuisikin olemaan vaikka todella iloinen uutisesta.

Mielessäni pyörii kauheasti ajatuksia myös siitä mitä töissä, perheessä, kaverit ym. Ajattelisi, mutta toisaalta tiedän että asia on mun ja miehen välinen. Silti on vaikea olla ajattelematta kaikkia elämän osa alueita mihin tämä vaikuttaisi

-ap

 

[vierailija]

Ei kannata elää parisuhteessa jos ei halua tulla raskaaksi, miehet elävät seksistä, joten parisuhteessa naisen oletetaan toimivan panopatjana, spermaimurina, se taas tarkoittaa sitä että ennenpitkää tulet raskaaksi.
Jos et halua raskautta, älä harrasta seksiä. Älä myrkytä kehoasi syömällä sen vuoksi hormonipillereitä ja muuta törkyä, jolla tuhoat itsesi.
Onko se mies ja sen kalu todellakaan sen väärti? Tärkeämpi kuin oma kehosi?

En tiedä mitä tähän edes vastaisi. Mun mies on mun paras ystävä ja kumppani, jota mä rakastan ja haluan rakastella. Sillä ei ole mitään tekemistä panopatjana olemiseen, vaan siihen että meillä on hyvä olla yhdessä.

Tekstisi kuulosti melko katkeralta. Toivottavasti sinulla on parempiakin kokemuksia miehistä.

-ap

 

[vierailija]

Kiitos vastauksestasi! Pakokauhu tuntuu iskevän itsellä pintaan myös ja happihyppely voi olla paikoillaan ennen miehelle puhumista etten vaan itse tee hätäisiä tulkintoja tai selitä asiaa hysteerisenä.

Ehkä vaikeinta mulle on tällä hetkellä se että en tiedä ilmaisisinko asian positiivisesti vai ”negatiivisesti” kun kerran en itse oikeen tiedä mitä mieltä olen tilanteesta. En myöskään halua loukata miehen tunteita jos hän sattuisikin olemaan vaikka todella iloinen uutisesta.

Mielessäni pyörii kauheasti ajatuksia myös siitä mitä töissä, perheessä, kaverit ym. Ajattelisi, mutta toisaalta tiedän että asia on mun ja miehen välinen. Silti on vaikea olla ajattelematta kaikkia elämän osa alueita mihin tämä vaikuttaisi

-ap

Olette olleet jo tovin yhdessä. Moni on jo tottunut ajatukseen lapsettomasta parista. Asia varmasti aiheuttaa työelämässä ja ystävien keskuudessa negatiivisia kommentteja "voi, luulin ettet halua lapsia" tai ikään viittavia sivalluksia.
Heidän järkytyksellänsä ei kannata päätänsä vaivata.

Osa taas on odottanut uutisia, mutta eivät ole kohteliaisuudesta viitsineet tiedustella haikaran lentoreittiä. Saattavat mykistyä ja iloita hiljaa tai hyökätä niiltä sijoilta vauvatarvikekaupoille hihkuessaan samalla onnen toivotukset.

Miehelle pyri kertomaan positiivisella tai neutraalilla asenteella. Jos olet valmiiksi naama rutussa, hän saattaa tukahduttaa omat tunteensa ja myötäillä tunteitasi. Myöhemmin hänen voi olla vaikeaa kertoa oikeita tuntemuksiaan.

Voit kertoa uutiset ja reaktiosta riippuen jäädä tai poistua hetkeksi antaen rauhoittua ajatuksen kanssa.

Jos oikein menet solmuun, voit kirjoittaa kirjeen odottamaan. Ojennat luettavaksi ja lähdet hetkeksi toiseen huoneeseen.

Mutta sinulla on ollut monta vuotta hyväksi toteamasi puolisko, ystävä ja sielunkumppani, tämä ei ole maailman loppu teille eikä viimeinen koettelemus.
Tämä nyt on vain tällainen SURPRISE!!

 

[vierailija]

Olette olleet jo tovin yhdessä. Moni on jo tottunut ajatukseen lapsettomasta parista. Asia varmasti aiheuttaa työelämässä ja ystävien keskuudessa negatiivisia kommentteja "voi, luulin ettet halua lapsia" tai ikään viittavia sivalluksia.
Heidän järkytyksellänsä ei kannata päätänsä vaivata.

Osa taas on odottanut uutisia, mutta eivät ole kohteliaisuudesta viitsineet tiedustella haikaran lentoreittiä. Saattavat mykistyä ja iloita hiljaa tai hyökätä niiltä sijoilta vauvatarvikekaupoille hihkuessaan samalla onnen toivotukset.

Miehelle pyri kertomaan positiivisella tai neutraalilla asenteella. Jos olet valmiiksi naama rutussa, hän saattaa tukahduttaa omat tunteensa ja myötäillä tunteitasi. Myöhemmin hänen voi olla vaikeaa kertoa oikeita tuntemuksiaan.

Voit kertoa uutiset ja reaktiosta riippuen jäädä tai poistua hetkeksi antaen rauhoittua ajatuksen kanssa.

Jos oikein menet solmuun, voit kirjoittaa kirjeen odottamaan. Ojennat luettavaksi ja lähdet hetkeksi toiseen huoneeseen.

Mutta sinulla on ollut monta vuotta hyväksi toteamasi puolisko, ystävä ja sielunkumppani, tämä ei ole maailman loppu teille eikä viimeinen koettelemus.
Tämä nyt on vain tällainen SURPRISE!!

Kiitos sulle, ja olet aivan oikeassa tuossa viimeisessä lauseessa.

Purskahdin itkuun kun luin tän sun kommenttis. Tilanne tuntuu vaan niin vieraalta ja pelottavalta että en osaa muodostaa mitään omaa mielipidettä asiaan. Niin sekaiselta tuntuu.

Vaikea uskoa että asia on totta, mutta kyllä se vaan nyt siltä näyttää. Katsotaan miten neutraalina pystyn asian ilmaisemaan, onneksi mies yleensä aistii ja lukee mua tosi hyvin sillon kun tunteet tulee pintaan.

Tulis nyt vaan kotiin reissusta, niin en joutus tuskailemaan yksin.

-ap

 

[vierailija]

eipä taida miehes lapsi olla, jaat muille. Siksi pelottaa kertoa miehellesi.

 

[vierailija]

hei,
oon ite just samas tilanteessa tällä hetkellä. huimausta, pahoinvointia ja selkäkipuja ollut pari viikkoa. luulin koko ajan, että se on vaan ne mun selkäkivut jotka iskee nyt päälle pahempina (pelkäsin koko ajan että mulla on välilevyn pullistuma). aiemmat testit oli kanssa negaa parilta viikolta, mutta nyt lauantaina tuli positiivinen.

olin shokissa sen koko illan enkä nukkunut oikeen. itkin ja panikoin ja stressasin. kävin kaikki kauhuskenaariot läpi. me ollaan miehen kaa oltu yhdessä n. 9 vuotta (ollaan molemmat 26), eikä se lapsen saaminen ole ollut ekana mielessä.

mies kyllä sitä kovasti on halunnut, mutta minä olen jarrutellut koko ajan ihan vaan koska pelottanut hirveästi vanhemmaksi tuleminen, taloudelliset asiat, synnytys itsessään yms. yksinkertaisesti se ajatus tuntui ihan mahdottomalta.

uskouduin yhdelle vanhemmalle naispuoliselle ystävälle ja hän sanoi, että ei sitä miehen reaktiota kannata pelätä. kerrot vaan asian niin kuin se on. jos hän ylireagoi jotenkin, se on ikävä kyllä hänen oma ongelmansa. tärkeämpää on tulla sinuiksi ajatuksen kanssa ja miettiä mitä vaihtoehtoja on.

mulle on vasta nyt 3 päivän jälkeen alkanut selkiytyä, että mitä haluan.
vklp meni ihan sumussa.

 

[vierailija]

Mulla ihan lukee minipillerien pakkausselosteessa, että raskausluku on hieman suurempi kuin yhdistelmäpillerien kanssa.

Sitä en nyt ymmärrä, että miten oikeastaan kk-kierto voi olla epäsäännöllinen pillerien kanssa.. tyhjennysvuotohan pitäisi aina tulla siinä taukoviikolla jos pillerit tauottaa.
Jo siinä vaiheessa pitäisi häläreiden soida jos sitä vuotoa ei tule

 

[vierailija]

hei,
oon ite just samas tilanteessa tällä hetkellä. huimausta, pahoinvointia ja selkäkipuja ollut pari viikkoa. luulin koko ajan, että se on vaan ne mun selkäkivut jotka iskee nyt päälle pahempina (pelkäsin koko ajan että mulla on välilevyn pullistuma). aiemmat testit oli kanssa negaa parilta viikolta, mutta nyt lauantaina tuli positiivinen.

olin shokissa sen koko illan enkä nukkunut oikeen. itkin ja panikoin ja stressasin. kävin kaikki kauhuskenaariot läpi. me ollaan miehen kaa oltu yhdessä n. 9 vuotta (ollaan molemmat 26), eikä se lapsen saaminen ole ollut ekana mielessä.

mies kyllä sitä kovasti on halunnut, mutta minä olen jarrutellut koko ajan ihan vaan koska pelottanut hirveästi vanhemmaksi tuleminen, taloudelliset asiat, synnytys itsessään yms. yksinkertaisesti se ajatus tuntui ihan mahdottomalta.

uskouduin yhdelle vanhemmalle naispuoliselle ystävälle ja hän sanoi, että ei sitä miehen reaktiota kannata pelätä. kerrot vaan asian niin kuin se on. jos hän ylireagoi jotenkin, se on ikävä kyllä hänen oma ongelmansa. tärkeämpää on tulla sinuiksi ajatuksen kanssa ja miettiä mitä vaihtoehtoja on.

mulle on vasta nyt 3 päivän jälkeen alkanut selkiytyä, että mitä haluan.
vklp meni ihan sumussa.

Hei,

Kiitos viestistäsi. Hienoa jos asiat alkavat selkiytyä sinulla ja olet päässyt pahimman shokin ylitse.

Kiteytit hyvin että on ”tärkeämpää tulla sinuiksi ajatuksen kanssa ja miettiä mitä vaihtoehtoja on”. Se upposi nyt mun tajuntaan, koska oot siinä tosi oikeessa.
Ehkä mun stressaaminen helpottaa kun pääsen kertomaan miehelle tilanteen ja voidaan sit työstää ratkaisua sen jälkeen.

Miten sun mies otti asian? Vai siis oletko vielä puhunut hänen kanssaan? Mä veikkaan että toi ukko tulee oleen aika puulla päähän lyöty... tekee jo pahaa valmiiks kun sillä on ollut aika stressaava kesä ja syksy monen asian suhteen

 

[vierailija]

Mulla ihan lukee minipillerien pakkausselosteessa, että raskausluku on hieman suurempi kuin yhdistelmäpillerien kanssa.

Sitä en nyt ymmärrä, että miten oikeastaan kk-kierto voi olla epäsäännöllinen pillerien kanssa.. tyhjennysvuotohan pitäisi aina tulla siinä taukoviikolla jos pillerit tauottaa.
Jo siinä vaiheessa pitäisi häläreiden soida jos sitä vuotoa ei tule

Oon syönyt myös aiemmin yhdistelmäpillereitä ja niiden kanssa oli ihan yhtälailla epäsäännölliset kuukautiset, eli saattoi olla että. 3 kk ei tullut menkkoja ja sit yhtäkkiä tulee. Samaa minipillereillä. Vielä senkin huomannut että jos vuotoa ei kuulu ajallaan ja rupean oikein stressaamaan niin ne ei ainakaan tule. Sitten kun teen testin ja se on ollut nega niin voi olla että tunnin sisään kuukautiset alkoivat kun rentouduin. Kukaan lääkäri ei ole sanonut että olisi ”mahdollista” ja pahoitelleet yleensä sitä että mahtaa olla melko stressaavaa. Ja niinhän se on. Yleensäkkin kuukautiset ovat olleet todella pienet.

Vaihdoin yhdistelmästä minipillereihin koska tunsin että minulla oli niiden vuoksi paljon mielialan vaihteluita, ja kun vaihdoin niin huomasin kyllä eron siinä että oloni kohentui huomattavasti/mieliala ei heitellyt.

-ap

 

[vierailija]

Moi taas!

Kyllä se itseä vähän helpottaa kun on yksi kivi vähemmän kannettavana kaulalla. Siinä jo pelkästään uutisen kuulemisessa on niin monta asiaa, jotka pistää mietityttää.

Mun miehellä oli kanssa aika stressaava syksy kun sukulaiselle ollut syöpä ja joutunut vaihtamaan työpaikkaa yrityksen myynnin mukana.
Kerroin itse kyllä heti uutisesta kun oli sopiva hetki.

Se miten reagoi riippuu niin paljon persoonasta. Mun mies otti asian ihan hyvin, hän on yleensä aika huono lukemaan tunteita. Hän on kyllä sellainen hyvin rauhallinen tyyppi ylipäänsä. Joskus tulee tapeltua ja tiuskittua ties mistä tyhmästä asiasta.

Kun kerroin raskaudesta, hän oli hetken häkeltynyt ja sanoi, että odota hetki. Hän kävi wc:ssä, tuli takaisin, halasi ja istuttiin pari tuntia sohvalla hiljaa katsomassa tv:tä.

En muista muuta oikeestaan. Itkin jonkun verran ja nukahdin jossain välissä.

 

[vierailija]

Tämä juttu oli provo. Trollit kirjoittelee.

 

[vierailija]

Moi taas!

Kyllä se itseä vähän helpottaa kun on yksi kivi vähemmän kannettavana kaulalla. Siinä jo pelkästään uutisen kuulemisessa on niin monta asiaa, jotka pistää mietityttää.

Mun miehellä oli kanssa aika stressaava syksy kun sukulaiselle ollut syöpä ja joutunut vaihtamaan työpaikkaa yrityksen myynnin mukana.
Kerroin itse kyllä heti uutisesta kun oli sopiva hetki.

Se miten reagoi riippuu niin paljon persoonasta. Mun mies otti asian ihan hyvin, hän on yleensä aika huono lukemaan tunteita. Hän on kyllä sellainen hyvin rauhallinen tyyppi ylipäänsä. Joskus tulee tapeltua ja tiuskittua ties mistä tyhmästä asiasta.

Kun kerroin raskaudesta, hän oli hetken häkeltynyt ja sanoi, että odota hetki. Hän kävi wc:ssä, tuli takaisin, halasi ja istuttiin pari tuntia sohvalla hiljaa katsomassa tv:tä.

En muista muuta oikeestaan. Itkin jonkun verran ja nukahdin jossain välissä.

Eli oliko hyvillään vai pahoillaan vauva uutisesta.

 

[0oo0]

Yhden kerran mulle tuli raskaus yllärinä. Ei epätoivottuna varsinaisesti mutta suunnilleen vuoden aiemmin mitä oli suunniteltu.

Aluksi toki oltiin järkyttyneitä. Kiukutti ja ärsytti. Mieskään ei ollut kovin tyytyväinen kun kaksi vaippaikäistä on aika paljon vaippaikäisiä. Mutta sit ajatukseen tottui. Ja Kuukauden päästä -siinä vaiheessa jo tervetulleeksi toivotettu- meni kesken.

Ihan rauhassa vaan siis. Miettikää, sulatelkaa...

 

[Echo]

Plussautuminen on suunnitelluissakin raskauksissa välillä tunteiden sekamelskaa. Meidän muksut on tehty suunnitellusti, mut raskaustestin jälkeen laskeutui hartioille 10 tonnin vastuu ja paniikki.

Mutta kyllä sieltä se ilo vauvasta alkaa puskea pintaan. Olet oikeastaan just hyvässä lapsentekoiässäkin. Olet kerinnyt olemaan työelämässäkin, pieni paussi vauvan takia ei varmasti vaaranna työjuttujasi.