Kiukutteleva mies

[Arka-Mailis]

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, kun mies on kiukuttelevaa sorttia? Olemme olleet yhdessä jo useamman vuoden ja viimeaikoina hän on alkanut käydä aivan mahdottomaksi. Jokainen pikkuasia, joka ei suju hänen mielensä mukaan, aiheuttaa ärhentelyä, mykkäkoulua (vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä kanssani) ja yleistä kireyttä. Puhelinten sovellukset, navigaattorit, tietokoneohjelmat… mikä tahansa kelpaa ja kaikille neuvoille ärähdetään, vaikka pikkulapsikin tajuaisi vinkin oikeaksi (Esimerkiksi: ongelma pankin tiliotteen kanssa, mutta hän ei suostu soittamaan pankin palvelunumeroon kun "Se nyt on taas sellasta p**kaa!" jne.) Olin pitkään siinä uskossa, että mies on luonteeltaan rauhallinen ja niin hän itsekin sanoi olevansa , mutta todellinen luonne on alkanut kuitenkin vaikuttaa aivan muulta.

Olen yrittänyt puhua, mutta ilman tulosta. Mies yrittää laittaa lekkeriksi ja samalla kettuilla sanomalla olevansa vain tyhmä ja yksinkertainen olento, ja että minun pitäisi täydellisenä yli-ihmisenä häntä ymmärtää. Vaikuttaa siltä, että hän ei halua muuttaa käytöstään eikä ole pahoillaan pätkääkään. Varmasti olen itsekin virheellinen, mutta en enää jaksa päivittäisiä kiukunpurkauksia. Yritän olla näkymätön, hiljainen, olla vaatimatta mitään ja aina hyväntuulinen kun hän ”toimii normaalisti” etten ärsyttäisi, mutta voimat ovat lopussa. Hän on kotoisin kodista, jossa rähjätään ja hänen äitiään puhutellaan mielestäni todella rumasti. En voisi kuvitella puhuvani vastaavalla tavalla omalleni. Onko mitään tehtävissä? Olenko ajautunut yhteen rähjääjän kanssa, joka ei muutu eikä haluakaan?

 

[muuttuminen]

Ketään ei voi muuttaa. Voi muuttaa vain itseään.
Sikaa ei kannata ostaa säkissä. Ehkä menit liian hätäisesti yhteiseen talouteen.

Lapsuuskodin tavat seuraavat pitkälle elämässä. Jos kotona kohdellaan äitiä ala-arvoisesti niin
pelkään pahoin ettet sinäkään ap. tule saamaan prisessan kohtelua.

Tyhmyydelleen ei tietenkään mitään voi, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitää osata hoitaa käytännön asioita. Jos ei osaa toimittaa asioitaan puhelimella niin kylläpä olet "vakka kantensa valitsee" sananlaskusta poikkeus säännöstä.

Istun ihanan rauhallisessa huoneessa avoimen ikkunan äärellä. Olen nyt muutaman kuukauden keplotellut tässä työhuoneessa. En ole vieläkään päässyt perille huonekaverini luonteesta.
Olin aiemmin saanut hänestä paljon paremman käsityksen.

Otan tapauksen haasteena vaikka tuota sanaa kovasti inhotaan ellien kahvitunnit palstalla.
En minäkään siitä sanasta pidä. Tulee mieleen ikävä avioeroni haasteineen. Kyllähän se oli täydellistä komiikkaa, mutta haastemiehillä riitti töitä. Tuskinpä hekään illalla väsyneenä kaipaavat uusia haasteita yksityiselämäänsä.

 

[höh]

Yritän olla näkymätön, hiljainen, olla vaatimatta mitään ja aina hyväntuulinen kun hän ”toimii normaalisti” etten ärsyttäisi, mutta voimat ovat lopussa.

Huonolla tiellä olet. Ole oma itsesi, jos sinua ärsyttää ja vituttaa miehesi kiukuttelu, niin sano sille jotta turpa kiinni! Jos ei usko, niin lähde koko suhteesta.

 

[Tietyömaa]

Olisiko miehellä alkava dementia vai käyttääkö jotain aineita.

 

[Ehdotuksia syyksi]

Onko miehen luonne muuttunut tuollaiseksi vasta viimeaikoina? Eli siihen asti on useamman vuoden ollut ihan normaali ja rauhallinen oma itsensä?

Millainen elämäntilanne hänellä on? Työstressiä? Perhehuolia?
Onko riittävästi vapaa-aikaa vai pitääkö kotonakin töiden jälkeen joka päivä suorittaa jotain (remonttia, lastenhoitoa, kotitöitä ym.)

Onko sairaudet poissuljettu? Vitamiiniarvot kohdillaan? Esim. B12 vitamiinin puute voi iskeä nuoremmallekin ja sen aiheuttamat oireet ovat mitä ihmeellisimpiä, mm. masennusta, muistin heikkenemistä, neurologisia oireta ja ties mitä.

Ehkä mies on kyllästynyt elämään sinun kanssasi? Ehkä hän kokee, että hänellä ei ole mitään omaa elämässään? Kokee, että kaikki tehdään sinun tahtosi mukaan?

 

[Joox]

Edellä oli hyviä yleispäteviä ohjeita. Kannattaa myös jutella miehen kavereiden kanssa hienovaraisesti tiedustellen, ovatko nämä huomanneet jotain muutosta miehen käyttäytymisessä.

 

[Jaana etv-valmennus]

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, kun mies on kiukuttelevaa sorttia? Olemme olleet yhdessä jo useamman vuoden ja viimeaikoina hän on alkanut käydä aivan mahdottomaksi. Jokainen pikkuasia, joka ei suju hänen mielensä mukaan, aiheuttaa ärhentelyä, mykkäkoulua (vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä kanssani) ja yleistä kireyttä. Puhelinten sovellukset, navigaattorit, tietokoneohjelmat… mikä tahansa kelpaa ja kaikille neuvoille ärähdetään, vaikka pikkulapsikin tajuaisi vinkin oikeaksi (Esimerkiksi: ongelma pankin tiliotteen kanssa, mutta hän ei suostu soittamaan pankin palvelunumeroon kun "Se nyt on taas sellasta p**kaa!" jne.) Olin pitkään siinä uskossa, että mies on luonteeltaan rauhallinen ja niin hän itsekin sanoi olevansa , mutta todellinen luonne on alkanut kuitenkin vaikuttaa aivan muulta.

Olen yrittänyt puhua, mutta ilman tulosta. Mies yrittää laittaa lekkeriksi ja samalla kettuilla sanomalla olevansa vain tyhmä ja yksinkertainen olento, ja että minun pitäisi täydellisenä yli-ihmisenä häntä ymmärtää. Vaikuttaa siltä, että hän ei halua muuttaa käytöstään eikä ole pahoillaan pätkääkään. Varmasti olen itsekin virheellinen, mutta en enää jaksa päivittäisiä kiukunpurkauksia. Yritän olla näkymätön, hiljainen, olla vaatimatta mitään ja aina hyväntuulinen kun hän ”toimii normaalisti” etten ärsyttäisi, mutta voimat ovat lopussa. Hän on kotoisin kodista, jossa rähjätään ja hänen äitiään puhutellaan mielestäni todella rumasti. En voisi kuvitella puhuvani vastaavalla tavalla omalleni. Onko mitään tehtävissä? Olenko ajautunut yhteen rähjääjän kanssa, joka ei muutu eikä haluakaan?

Hei, Arka-Mailis!

Viestistäsi nousee silmiini tuo, mitä kuvaat omasta toiminnastai tässä parisuhdetilaneessasi. Näyttää siltä, että olet alkanut ikäänkuin `kieltää` itseäsi ja hyväksyä epäasiallisen kohtelun. Se, että pyrit räjähdyksiä välttääksesi pysymään näkymättömänä ja hiljaa, ei pitkällä aikavälillä palvele sinua - eikä lopulta puolisoasikaan. Kerrot jo nyt olevasi väsynyt ja voimaton tilanteeseen.

Oletkin varmasti voimaton vaikuttamaan miehesi käytökseen, mutta omaan toimintaasi voit vaikuttaa (vaikka ei sekään niin helppoa välttämättä ole). Sinun olisi hyvä vaikka visoida tulevaisuuttasi viiden vuoden päähän ja katsoa "sisäisillä silmillä", minkälaisena itsesi näet, jos olet kaikki nuo vuodet pysytellyt tässä suhteessa. Sitten visioit kuvaa siitä, minkälaisena näet tulevaisuutesi viiden vuoden kuluttua, jos eläsit ilman kyseistä ihmissuhdetta.

Valitsetpa kuinka vaan, kannustan sinua joka tapauksessa hakemaan ITSELLESI tukea ja apua ennen kuin itsetuntosi pääsee kutistumaan mitättömäksi...

Jaana, ero- ja elämäntaidon valmentaja

 

[Taritaa vain]

Jätä se sika!

 

[kysymyksiäpiisaa]

Onko miehen luonne muuttunut tuollaiseksi vasta viimeaikoina? Eli siihen asti on useamman vuoden ollut ihan normaali ja rauhallinen oma itsensä?

Millainen elämäntilanne hänellä on? Työstressiä? Perhehuolia?
Onko riittävästi vapaa-aikaa vai pitääkö kotonakin töiden jälkeen joka päivä suorittaa jotain (remonttia, lastenhoitoa, kotitöitä ym.)

Onko sairaudet poissuljettu? Vitamiiniarvot kohdillaan? Esim. B12 vitamiinin puute voi iskeä nuoremmallekin ja sen aiheuttamat oireet ovat mitä ihmeellisimpiä, mm. masennusta, muistin heikkenemistä, neurologisia oireta ja ties mitä.

Ehkä mies on kyllästynyt elämään sinun kanssasi? Ehkä hän kokee, että hänellä ei ole mitään omaa elämässään? Kokee, että kaikki tehdään sinun tahtosi mukaan?

Oletatko että näihin 9:ään kysymykseesi saat vastauksen ??

 

[olin rähjääjä ja raivoaja]

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, kun mies on kiukuttelevaa sorttia? Olemme olleet yhdessä jo useamman vuoden ja viimeaikoina hän on alkanut käydä aivan mahdottomaksi. Jokainen pikkuasia, joka ei suju hänen mielensä mukaan, aiheuttaa ärhentelyä, mykkäkoulua (vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä kanssani) ja yleistä kireyttä. Puhelinten sovellukset, navigaattorit, tietokoneohjelmat… mikä tahansa kelpaa ja kaikille neuvoille ärähdetään, vaikka pikkulapsikin tajuaisi vinkin oikeaksi (Esimerkiksi: ongelma pankin tiliotteen kanssa, mutta hän ei suostu soittamaan pankin palvelunumeroon kun "Se nyt on taas sellasta p**kaa!" jne.) Olin pitkään siinä uskossa, että mies on luonteeltaan rauhallinen ja niin hän itsekin sanoi olevansa , mutta todellinen luonne on alkanut kuitenkin vaikuttaa aivan muulta.

Olen yrittänyt puhua, mutta ilman tulosta. Mies yrittää laittaa lekkeriksi ja samalla kettuilla sanomalla olevansa vain tyhmä ja yksinkertainen olento, ja että minun pitäisi täydellisenä yli-ihmisenä häntä ymmärtää. Vaikuttaa siltä, että hän ei halua muuttaa käytöstään eikä ole pahoillaan pätkääkään. Varmasti olen itsekin virheellinen, mutta en enää jaksa päivittäisiä kiukunpurkauksia. Yritän olla näkymätön, hiljainen, olla vaatimatta mitään ja aina hyväntuulinen kun hän ”toimii normaalisti” etten ärsyttäisi, mutta voimat ovat lopussa. Hän on kotoisin kodista, jossa rähjätään ja hänen äitiään puhutellaan mielestäni todella rumasti. En voisi kuvitella puhuvani vastaavalla tavalla omalleni. Onko mitään tehtävissä? Olenko ajautunut yhteen rähjääjän kanssa, joka ei muutu eikä haluakaan?

Tuota ei voi jatkaa noin, asialle pitää tehdä jotakin. Ei kenenkään pidä jäädä kärsimään.
Jos haluat jatkaa suhdetta keskustelkaa että asia pitää käsitellä asiantuntian kanssa tai muuten
homma loppuu.

Oma rähjäykseni ja raivoaminen loppui kun hoito löytyi, myös sinun miehellä saattaa olla jokin
sairaus mikä saattaa aihettaa asian. minulla todettiin hyvin alhainen testosteroni taso, nyt kun olen saannut hoitoa n.8 kuukautta olen kuin eri ihminen, olen saannut mielenrauhan ja raivoaminen on loppu. Olen myös itse saanut uuden elämän, en ole enään siinä helvetissä missä vaimonikin joutui olemaan. Pelkään negatiivisia tunteita ja pelkään että se tulee takaisin, silloin vetäydyn omiin olihin ja rauhoitun heti, vaimoni on tyytyväinen, mutta valitettavasti hänkin joutui kärsimään kohtuuttomasti. Syyllisyys vaivaa mutta onneksi en ole koskaan ollut väkivaltainen. Hoito on aiheuttanut tunneheilahduksia ja olen välillä melko alakuloinen, sekin varmaan tasottuu ajallaan.

 

[Arka-Mailis]

Hei ja kiitos vinkkejä antaneille!

Täytynee tosiaan syventyä keskustelemaan miehen kanssa. Ryhdyin miettimään, kuten nimimerkki Jaana kehoitti, haluanko tällaista elämää vielä vuosienkin päästä? En tottavie. Hänellä ei pitäisi olla sairauksia ja lyhyen työttömyyskauden jälkeen hän on päässyt ihan mukavaan pestiin. Miesten vaihdevuodet, ehkä? Ex-raivoaja toi tämän vaihtoehdon mieleen. Käytöksen muutos ei ole täysin uutta, pientä dramaattisuutta hänen malttinsa menettämiseen on aina liittynyt, mutta sitä tapahtui niin harvoin ja niin ymmärrettävissä tilanteissa, etten sitä kummemmin ajatellut. Kiukkuaminen johtuu nykyään ongelmista, joihin on ratkaisut olemassa, ne eivät vain kelpaa. Useat pulmat ovat myös niin odotettavissa olevia, ettei niihin luulisi kenenkään tuhlaavan energiaa. Aivan kuin mies ei kestäisi enää minkäänlaisia epäonnistumisia.

Itse olen parhaani mukaan tukenut miestä harrastuksissaan, enkä ole mustasukkaisena vahtinut hänen menemisiään. Toisaalta tunnustan olevani herkkä muiden mielialoille ja olemme siitä puhuneetkin. Mutta missä kulkee raja oman yliherkkyyden ja toisaalta toisen ruman käytöksen välillä? Todellisuus näyttää jotenkin aivan hämärtyneen. Kyllähän toisen täytyy kyetä ilmaisemaan tunteitaan ilman että kumppani muuttu hysteeriseksi? Joskus tuntuu epäreilulta, sillä joudunhan minäkin säilyttämään toimintakykyni, vaikka joskus suutunkin, olen peloissani tai muutoin tolaltani. Miksi sitten miehen tietä pitäisi jatkuvasti olla siloittelemassa?

Taitaa olla kohta aika soittaa jollekin terapeutille.

 

[Nopeampi apu]

Hei ja kiitos vinkkejä antaneille!

Taitaa olla kohta aika soittaa jollekin terapeutille.

Urologi olisi varmasti nyt se oikeampi tohtori, jota tarvitaan. Miehille on apua testosteronivajaukseen, josta nuo kiukuttelut todennäköisimmin johtuvat. Se on tavallista, vaikka siitä ei puhuta. Homma hoituu testosteronipillerillä, aivan kuin meillä naisilla estrogeenipilleri vaihdevuosioireissa. Tasoittuu mieli ja pysyy paikat kunnossa. Miehille kyvyn heikentyminen on kova paikka ja monen monta selittämätöntä kiukkuamista, syytöstä ja meteliä vaimolle, joka on lähinnä kohteeksi ja syntipukiksi. Miehet itse eivät suinkaan tiedosta ongelmansa syytä oikein.

Etsipä hyvä tohtori, kotielämä rauhoittuu kummasti.

 

[raivotautinen]

Mitä jos suuttuisit takaisin, kun mies alkaa kiukuttelun ja rähjäämisen. Älä yritä olla liian kiltti ja näkymätön, vaan anna samalla mitalla takaisin tyyliin "hyökkäys on paras puolustus". Muutaman vanhan käyttökelvottoman kahvikupin voi höysteeksi heittää tuhannen sirpaleiksi lattille eikä muutama voimasanakaan ole pahitteeksi .Katso mitä tapahtuu.
Minä olen kokeillut ja hyväksi havainnut.

 

[Nopeampi apu]

Saattaa tuo neuvosi joillakin toimia hyvin. Meillä se johtaisi todennäköisesti siihen, jotta joutuisin katselemaan uuden kämpän. Mies ei nimittäin lainkaan ymmärrä tuommoista käytöstä, eikä toimi niin itsekään. Kannattaa siis harkita, ennenkuin tekee!

 

[raivotautinen]

Saattaa tuo neuvosi joillakin toimia hyvin. Meillä se johtaisi todennäköisesti siihen, jotta joutuisin katselemaan uuden kämpän. Mies ei nimittäin lainkaan ymmärrä tuommoista käytöstä, eikä toimi niin itsekään. Kannattaa siis harkita, ennenkuin tekee!

Tietenkin kannattaa harkita, miten käyttäytyy. Tämä olikin tarkoitettu kärttyisten ja kiukuttelevien miesten vaimolle. Ei pidä ottaa vastaan epäkunnioittavaa ja epäasiallista käytöstä. Moni tekee niin, olen ymmärtänyt että ap:kin mieluummin nielee pahan mielen kuin osoittaa tulleensa väärinkohdelluksi. Joskus on oikeutettua osoittaa pyhää vihaa, se on ihan tervettä, jatkuva pahantuulisuus ei ole tervettä.

 

[Arka-Mailis]

Tietenkin kannattaa harkita, miten käyttäytyy. Tämä olikin tarkoitettu kärttyisten ja kiukuttelevien miesten vaimolle. Ei pidä ottaa vastaan epäkunnioittavaa ja epäasiallista käytöstä. Moni tekee niin, olen ymmärtänyt että ap:kin mieluummin nielee pahan mielen kuin osoittaa tulleensa väärinkohdelluksi. Joskus on oikeutettua osoittaa pyhää vihaa, se on ihan tervettä, jatkuva pahantuulisuus ei ole tervettä.

Hehe, pyhää vihaa
Luulen asioiden nytkähtävän johonkin suuntaan, selviteltyämme hieman tilannetta. Reilu peli kun ei tarkoita sitä, että minua kohdellaan aikuisena, joka ottaa vastuun teoistaan, huomioi toista ja kykenee huolehtimaan itsestään, mutta miestä nuo edellä mainitut eivät sitten koskisikaan. Asiat kun tuppasivat menemään niinpäin, että mikäli minua ei kuunneltu tai kohdeltiin epäkunnioittavasti, syy oli aina minun, koska minä en "pitänyt puoliani". Se että mies itse muuttui mykäksi tai jyräsi ylitseni ei taas ollut miehen omaa syytä alkuunkaan. Mies siis käyttäytyi lapsentavoin, jota vanhemman tulisi hallita ja ohjata. Paitsi ettei minun tehtäväni voi olla äidin roolissa, vaan kumppanin.

Lopputulema on siis joko se, että minä saan kumppanin roolin ja jään, tai annan miehen mennä etsimään itselleen äitihahmoa.

 

[Niin ja kannattaa]

Että piparia ei tipu ellei ukko ala olla ihmisiksi...

 

[Mies 50]

Minulle elämä on niin rakas ja lyhyt taival tällä pallolla etten katsoisi kiukuttelevaa aikuista ystävänäkään. Puhumattakaan että Tuppervaaramme olis samoissa kaapeissa.

 

[Minäkin]

Minulle elämä on niin rakas ja lyhyt taival tällä pallolla etten katsoisi kiukuttelevaa aikuista ystävänäkään. Puhumattakaan että Tuppervaaramme olis samoissa kaapeissa.

Muumimukini omassa kaapissa, majoitustiloissa joihin vain minulla olisi avain...

 

[Justiina]

Vihaa oikein

1) Viha on luonnollinen tunne eikä sitä tarvitse häpeillä. Oikein käytettynä viha suojelee ja antaa energiaa.

2) Mieti, oletko vihainen pirskottaja vai roskakori, joka ottaa kantaakseen muiden vihan.

3) Hae rohkeasti apua, jos tarvitset keinoja vihan tunteen löytämiseksi.

4) Jos olet äkkipikainen, kanavoi aggressiosi vaikka liikuntaan tai ota aikalisä ja etsi ammattiapua rakentavaan vihan ilmaisuun.

5) Kun alat pitää puoliasi, varaudu siihen, että tuloksena voi olla kriisi parisuhteessa, työpaikalla tai ystävyyssuhteessa.

Asiantuntijana Jari Koponen

Yhteisöpedagogi Jari Koponen opastaa työkseen ihmisiä kohtaamaan vihansa.

Lähde: Anna-lehti 32-33 s. 74-75 (2012)

 

[Wiltsu]

Mitä ihmettä pitäisi tehdä, kun mies on kiukuttelevaa sorttia?Jokainen pikkuasia, joka ei suju hänen mielensä mukaan, aiheuttaa ärhentelyä, mykkäkoulua (vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä kanssani) ja yleistä kireyttä. Olen yrittänyt puhua, mutta ilman tulosta. Mies yrittää laittaa lekkeriksi ja samalla kettuilla sanomalla olevansa vain tyhmä ja yksinkertainen olento, ja että minun pitäisi täydellisenä yli-ihmisenä häntä ymmärtää. Vaikuttaa siltä, että hän ei halua muuttaa käytöstään eikä ole pahoillaan pätkääkään.

Nyt tulee taas lyhyt ja ytimekäs elämäntaidonvalmentajan á la Wiltsu-vinkki. Kukaan aikuinen ihminen ei ole "kiukuttelevaa sorttia". Älä yritä puhua, ei aikuista ihmistä enää opeteta.

Ja nyt se helpoin vinkki: Jätä se! Aikuisia ja fiksuja miehiä on maailma pullollaan. Ja taas tulee helppo vinkki: Usko minua!

 

[Astiat kaapissa]

Luulisi, että minun ja miesystäväni elämänmalli jo pikkuhiljaa yleistyisi. Molemmilla on oma koti ja oma lupa. Muumit ja Tupperinvaarat omissa kaapeissa.

Aloittajakin on vissiin jo keski-iässä. Miksi pitää asua yhdessä? Samalla paikkakunnalla ja eri asunnoissa on hyvä ratkaisu.

Elämä on ihanaa seurustelua vaan.

 

[Wiltsu]

Luulisi, että minun ja miesystäväni elämänmalli jo pikkuhiljaa yleistyisi. Molemmilla on oma koti ja oma lupa. Muumit ja Tupperinvaarat omissa kaapeissa.

Aloittajakin on vissiin jo keski-iässä. Miksi pitää asua yhdessä? Samalla paikkakunnalla ja eri asunnoissa on hyvä ratkaisu.

Elämä on ihanaa seurustelua vaan.

Jaa. Sinunko mielestä kiukuttelevan aikuisen kanssa voi elää etäsuhteessa, vaikka lähisuhteessa ei voi?
Eihän tässä aloituksessa ollut kyse siitä asutaanko yhdessä vai ei, vaan kiukuttelevan kumppanin hyväksymisestä.

 

[Astiat kaapissa]

Jaa. Sinunko mielestä kiukuttelevan aikuisen kanssa voi elää etäsuhteessa, vaikka lähisuhteessa ei voi?
Eihän tässä aloituksessa ollut kyse siitä asutaanko yhdessä vai ei, vaan kiukuttelevan kumppanin hyväksymisestä.

Tarkoitin rivien välissä lähinnä sitä, että turhat kiukuttelut jää pois. Jos omassa kämpässään yksikseen ratkoo ongelmia niin voi kiukutella vaan itselleen. Jos kehtaa kiukutella toisen kotona niin ovi on keksitty.

Etuna on myös se, että jos ilmenee ajan kuluessa, että kaveri on kypsymätön kiukuttelija niin ovi on silloinkin keksitty.

Kauhea hinku toisilla muuttaa heti yhteen kun on seurusteltu muutama kuukausi ja yleensäkin nyt muuttaa jonkun kanssa yhteen keski-iässä??

 

[Wiltsu]

Tarkoitin rivien välissä lähinnä sitä, että turhat kiukuttelut jää pois. Jos omassa kämpässään yksikseen ratkoo ongelmia niin voi kiukutella vaan itselleen. Jos kehtaa kiukutella toisen kotona niin ovi on keksitty.

Etuna on myös se, että jos ilmenee ajan kuluessa, että kaveri on kypsymätön kiukuttelija niin ovi on silloinkin keksitty.

Kauhea hinku toisilla muuttaa heti yhteen kun on seurusteltu muutama kuukausi ja yleensäkin nyt muuttaa jonkun kanssa yhteen keski-iässä??

Sun mielestä kannattaa seurustella kiukuttelevan ihmisen kanssa, jos se vaan pysyy omassa kämpässään kiukuttelemassa? Häh? Eihän kiukuttelevan ihmisen kanssa kannata seurustella, ei sillä suhteella ole tulevaisuutta.

"Ovi on keksitty." Joo. Ja se heilahtaa melko näppärällä ranneliikkeellä auki ja ponnekkaasti potkaisemalla takana kiinni. Jos pariuhde vituttaa, ovea on käytettävä ihan itse, ei siitä potkaista ketään pellolle omenalaatikoiden kera!