Siis pääseekö Norjassa jotenkin helpommin/rahalla opiskelemaan lääkikseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Kuulin yhden tutun kuulemma lähtevän Norjaan opiskelemaan hammaslääkäriksi. Tuttu on ruotsinkielinen, tai siis ala-asteella ruotsinkieliselle alueelle muuttanut ja hänellä jäi suomesta kielioppi vähän vajavaiseksi enkä usko että ruotsiakaan kirjallisesti taitaa kovin hyvin, toki puhuu ymmärrettävästi. Lukion on käynyt, rimaa hipoen pääsi kemian ja fysiikan kirjoitukset läpi. Alkoi kirjoitettuaan opiskelemaan Suomessa yliopistossa opettajaksi (ruotsinkieliselle linjalle pääsee helpommin - ainakin lääkiksen ja oikiksen puolella) mutta nyt on keskeyttänyt koulun ja aikoo siis lähteä Norjaan.

MITEN joku keskinkertaisesti lukion käynyt, matemaattisissa aineissa huonosti menestynyt VOI päästä mihinkään opiskelemaan lääkäriksi? Siis se matikka mitä lääkiksessä tarvitaan, on tosi edistynyttä. Onko tässä jutussa totuuden häivääkään? Vai pääseekö rahalla opiskelemaan? Mahtaako siellä olla ruotsinkielistä linjaakaan, koska sen mä tiedän että kys. henkilö ei MITENKÄÄN kykenisi opiskelemaan täysin englanniksi.

*ihmettelee*
 
Ja eikö nyt ole tärkeintä että tämäkin oman elämänsä sankari pääsee opiskelemaan ja töihin. Vielä parempi on se että hän tuhlaa nyt Norjalaisten veronmaksajien rahoja..
 
Ei lääkiksessä matikkaa tarvita, kemiaa ja vähän fysiikka kyllä ja biologiaa. Norjassa varmaan opiskellaan norjaksi ja ruotsinkieliset siinä samassa. Mutta kannataa ehkä kysyä siltä tutulta, miten ja miksi hän sinne menee... jospa meneekin sairaanhoitajakouluun, heh.
 
Joo pärjää ruotsilla, varsinkin lääkiksessä jossa suurin osa materiaalista on englanniksi! Ei maksa koulut siellä, Norjassa on itse asiassa paremmat valtion tuet.
 
Norja on ihan oma lukunsa...

mä oon ollut siellä viisi vuotta töissä, sairaanhoitajana. Ja kyllä on välillä ikävä Suomen hoitoalaa.

Kun mä hain sieltä ensimmäisen kerran töitä, en osannut sanaakaan norjaa. En ihan oikeasti sanaakaan. Lähetin sähköpostia ontuvalla ruotsilla, kävin työhaastattelussa jossa minä tai työnantaja ei ymmärretty juurikaan toisiamme ja kappas, postissa tuli kirje että olen saanut vakituisen sairaanhoitajan viran.

Siitä sitten änkyttämällä suomi-ruotsi-englanti-siansaksaa ja sanakirja kainalossa lähdettiin eteenpäin.

Ja toinen juttu on se että esim. mun työpaikalla, joka on terveyskeskuksen vuodeosasto, on paljon henkilökuntaa joilla ei ole minkäänlaista hoitoalan koulutusta. Ovat ns. assistentteja, eli varmaan vastaa suomalaista hoitoapulaista. Välillä voi olla esim. iltavuoro että on yksi sairaanhoitaja ja neljä näitä kouluttamattomia vuorossa... välillä on äitiä ikävä kun siellä juoksee menemään...
 
Kertokaa tarkat tiedot hakemisesta muihin pohjoismaihin sekä muut EU/ET-maat lääkärilinja.

Mitäs jos on vuoden 1995 ylioppilas.
Keskiarvo 8.6 lukiossa.
Mutta 1995 kirjoitin 4 L:ää: pitkä matikka, pitkä englanti, äidinkieli, reaali(ei ollut vielä ainereaalia silloin).
2 M:ää: B-ruotsi(vastaa nykyistä keskipitkää ruotsia), C-kieli Saksa.

Lisäksi syksyllä 2018 kirjoitin biologia ainereaalista E:n ja keväällä 2019 aion korottaa sen L:ään.
Eli kaikkiaan 4*L, 1*E, 2*M.

Kannattaako / onko MAHDOLLISTA korottaa lukioarvosana, jos 8,6 keskiarvo? Esim. englanti 8, joten teorias helposti sais 9 tai 10. Enkun ope oli mulkku, olisin ansainnut 9. yo-kirjoituksista kuitenkin helposti L!


Olisiko jossakin SUOMEKSI TAI ENGLANNIKSI tarkemmin virallista tietoa, millä perusteella pääsen Ruotsi, NORJA, TANSKA (pohjoismainen yhteistyö) tai muut EU/ETA-maat LÄÄKIS lääkärilinja ilman lukukausimaksuja ja ilman kielikokeita (paitsi enkun kielikoe on mulle OK!)

En tiedä mitä vaikuttavat hakemiseen:
Suomesta mulla DI-tutkinto, farmaseutin tutkinto sekä hammaslääketieteen kandi. Hammaslääkiksen jätin siis kesken, mulla ei kädentaidot riittäneet hampaiden veistämiseen eikä yliopistolla ollut resursseja yksityisopetukseen eikä alalla ole ainakaan Suomessa "oppisopimus"-tyyppistä tapaa oppia hammaslääkärin apulaisena.

Syhtymävuosi 1976, jos se on joku este tai etu.
 
Kertokaa tarkat tiedot hakemisesta muihin pohjoismaihin sekä muut EU/ETA-maat lääkärilinja. Haluan lääkäriksi.

Mitäs jos on vuoden 1995 ylioppilas.
Keskiarvo 8.6 lukiossa.
Mutta 1995 kirjoitin 4 L:ää: pitkä matikka, pitkä englanti, äidinkieli, reaali(ei ollut vielä ainereaalia silloin).
2 M:ää: B-ruotsi(vastaa nykyistä keskipitkää ruotsia), C-kieli Saksa.

Lisäksi syksyllä 2018 kirjoitin biologia ainereaalista E:n ja keväällä 2019 aion korottaa sen L:ään.
Eli kaikkiaan 4*L, 1*E, 2*M.

Kannattaako / onko MAHDOLLISTA korottaa lukioarvosana, jos 8,6 keskiarvo? Esim. englanti 8, joten teorias helposti sais 9 tai 10. Enkun ope oli mulkku, olisin ansainnut 9. yo-kirjoituksista kuitenkin helposti L!


Olisiko jossakin SUOMEKSI TAI ENGLANNIKSI tarkemmin virallista tietoa, millä perusteella pääsen Ruotsi, NORJA, TANSKA (pohjoismainen yhteistyö) tai muut EU/ETA-maat LÄÄKIS lääkärilinja ilman lukukausimaksuja ja ilman kielikokeita (paitsi enkun kielikoe on mulle OK!)

En tiedä mitä vaikuttavat hakemiseen:
Suomesta mulla DI-tutkinto, farmaseutin tutkinto sekä hammaslääketieteen kandi. Hammaslääkiksen jätin siis kesken, mulla ei kädentaidot riittäneet hampaiden veistämiseen eikä yliopistolla ollut resursseja yksityisopetukseen eikä alalla ole ainakaan Suomessa "oppisopimus"-tyyppistä tapaa oppia hammaslääkärin apulaisena.

Syhtymävuosi 1976, jos se on joku este tai etu.
 
Kun mä hain sieltä ensimmäisen kerran töitä, en osannut sanaakaan norjaa. En ihan oikeasti sanaakaan. Lähetin sähköpostia ontuvalla ruotsilla, kävin työhaastattelussa jossa minä tai työnantaja ei ymmärretty juurikaan toisiamme ja kappas, postissa tuli kirje että olen saanut vakituisen sairaanhoitajan viran.

Siitä sitten änkyttämällä suomi-ruotsi-englanti-siansaksaa ja sanakirja kainalossa lähdettiin eteenpäin.
:alien:o_O
 
En tiedä mitä vaikuttavat hakemiseen:
Suomesta mulla DI-tutkinto, farmaseutin tutkinto sekä hammaslääketieteen kandi. Hammaslääkiksen jätin siis kesken, mulla ei kädentaidot riittäneet hampaiden veistämiseen eikä yliopistolla ollut resursseja yksityisopetukseen eikä alalla ole ainakaan Suomessa "oppisopimus"-tyyppistä tapaa oppia hammaslääkärin apulaisena.

Syhtymävuosi 1976, jos se on joku este tai etu.
Hammaslääkärit valmistuvat lääkiksestä eli tuo juttu taisi olla ihan höpöhöpöä.

Ulkomaille pääsee helpommin koska siellä koulutuspaikkoja on enemmän. Ei lääketiede ole niin poikkeuksellisen vaikeaa, että sen pitäisi universaalisti olla mahdoton ala päästä opiskelemaan. Suomessa vaan on valittu kouluttaa vain pieniä määriä lääkäreitä.
 
Hammaslääkärit valmistuvat lääkiksestä eli tuo juttu taisi olla ihan höpöhöpöä.

Ulkomaille pääsee helpommin koska siellä koulutuspaikkoja on enemmän. Ei lääketiede ole niin poikkeuksellisen vaikeaa, että sen pitäisi universaalisti olla mahdoton ala päästä opiskelemaan. Suomessa vaan on valittu kouluttaa vain pieniä määriä lääkäreitä.

 
Hammaslääkärit valmistuvat lääkiksestä eli tuo juttu taisi olla ihan höpöhöpöä.

Ulkomaille pääsee helpommin koska siellä koulutuspaikkoja on enemmän. Ei lääketiede ole niin poikkeuksellisen vaikeaa, että sen pitäisi universaalisti olla mahdoton ala päästä opiskelemaan. Suomessa vaan on valittu kouluttaa vain pieniä määriä lääkäreitä.
hammaslääkäri itse sanoo ettei ole lääkäri.
 

Yhteistyössä