V
vierailija
Vieras
"Toisenlaista paastoa minä odotan" - mammonan palvonta ja reformaation potentiaali
www.kotimaa.fi
Porvoon kirkkoyhteisön taannoisessa konsultaatiossa taloudesta ja etiikasta tehtiin mm. seuraava raamattuteologisesta pohdiskelusta juontuva johtopäätös: "Jeesuksen kutsu valita Jumalan ja mammonan välillä ohjaa sanomaan selkeästi ei järjestelmille, jotka jakavat ihmiset rikkaisiin ja köyhiin, tuottavat nälkää ja kuolemaa ja tuhoavat yhä enemmän tulevan elämän edellytyksiä maapallolla, jonka Jumala on antanut meille.
Kaikkina aikoina on ollut niitä, jotka ovat vastanneet Jeesuksen kutsuun asettamalla Jumalan mammonan edelle ja jakaneet omastaan tarpeessa olevien kanssa, kuten tapahtui laupiaan samarialaisen tapauksessa.
Toisaalta usein oletuksena oleva pääoman kasvattamisen imperatiivi ilman rajoja voi myös johtaa vallan keskittymiseen harvojen käsiin ja aiheuttaa suunnattomia haasteita ympäristölle ja myös aiheuttaa talouskriisin ja koettelemuksia."
Yksi keskustelua herätellyt alustaja konsultaatiossa oli kontekstuaalisesta raamatuntulkinnasta ja Kristuksen radikaalin seuraamisen ajatuksesta jo 70-luvulta alkaen ammentanut professori Ulrich Duchrow.
Hän työskentelee parhaillaan projekin "reformaation radikalisointi" (www.radicalizing-reformation.com) parissa. Duchrowin ajatuksista voi olla monta mieltä, mutta hän on eittämättä paneutunut aiheeseen syvällisesti ja suhtautuu siihen intohimoisesti sekä sitä kautta herättää ajattelemaan asioita - vielä yli 40 vuoden antaumuksellisen tutkimisen, puhumisen ja kirjoittamisen jälkeenkin. Hänhän oli aikanaan myös Luterilaisessa maailmanliitossa teologian ja tutkimuksen osastolla ja erimielisyyksiä oli mm. LML:n silloisen presidentin Mikko Juvan ja hänen välillään.
Duchrowin analyysin mukaan yksilön egoistisen ahneuden aiheuttaman ympäristö- ja sosiaalisen kriisin juuret ovat 700-luvulla eKr.
Tällöin Kreikassa, Israelissa/Juudassa, Persiassa, Intiassa ja Kiinassa raha ja yksityisomistus alkoivat nousunsa yhdessä armeijan ammatillistumisen, paikallisten markkinoiden synnyn ja laskelmoivan ajattelun tullessa osaksi arkea. Velkaantuminen, maan menettäminen, ja maanviljelijöiden orjuuttaminen kuuluivat välittömiin seurauksiin.
500-luvulla eKr. tämä kehityskulku jyrkkeni rahatalouden myötä. Rahan ekspansio kytkeytyy keisarilliseen valloituspolitiikkaan. Varhainen rahatalous saavuttaa kulminaationsa Rooman valtakunnassa.
Uusi vaihe saavutetaan reformaatioaikana varhaiskapitalistisen sivilisaation synnyn myötä, joka avaa tien modernille ajalle. Meidän aikanamme tämä sivilisaatio on tullut tiensä päähän, koska pääomaohjattu kasvupakko tekee elämän rajallisella planeetalla yhä mahdottomammaksi ja joka sellaisena tuhoaa itsensä ennen pitkää.
Mielenkiintoista on, että Duchrow näkee Raamatun Jumalan ja reformatorisen teologian vastanneen tähän kriisin moninkin eri tavoin.
Profeetat Aamoksesta alkaen esittivät perustavaa kritiikkiä uutta sivilisaatiota kohtaan, joka johti taloudellisesti velkaantumiseen ja orjuuteen, poliittisesti imperialismiin ja ihmisiä ajatellen myötätunnottomaan, laskelmoivaan, egosentriseen ja voitto-ohjautuvaan individualismiin.
Profeetat vaativat oikeudenmukaisuutta ja myötätuntoa vaihtoehtona Status quolle. Juutalainen laki, toora, tuo tämän selkeästi esiin.
Kun hellenismi alkoi 200-luvulla tehdä imperialistisesta rahasivilisaatiosta totalitaarista järjestelmää, vastasi juutalainen apokalyptinen kirjallisuus tähän tulevan messiaanisen Jumalan valtakunnan ajatuksen näyllä.
Jeesus kärjistää kysymyksen päätökseksi Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa sekä mammonan, aarteiden kokoamisen välille.
Myös Paavali etsii vapautusta järjestelmästä, jonka hän näkee olevan syntisen ahneuden ja siten epäoikeudenmukaisuuden ja epäjumalanpalveluksen hallitsema (Room. 1:18).
On kyse yhteisöllisestä ja henkilökohtaisesta vapautumisesta synnistä ahneuden hallitsemien valtarakennelmien muodossa (Gal. 3:28).
”Toisenlaista paastoa minä odotan” – mammonan palvonta ja reformaation potentiaali - Kotimaa
Porvoon kirkkoyhteisön taannoisessa konsultaatiossa taloudesta ja etiikasta tehtiin mm. seuraava raamattuteologisesta pohdiskelusta juontuva johtopäätös: ”Jeesuksen kutsu valita Jumalan ja mammonan välillä ohjaa sanomaan selkeästi ei järjestelmille, jotka jakavat ihmiset rikkaisiin ja köyhiin...
Kaikkina aikoina on ollut niitä, jotka ovat vastanneet Jeesuksen kutsuun asettamalla Jumalan mammonan edelle ja jakaneet omastaan tarpeessa olevien kanssa, kuten tapahtui laupiaan samarialaisen tapauksessa.
Toisaalta usein oletuksena oleva pääoman kasvattamisen imperatiivi ilman rajoja voi myös johtaa vallan keskittymiseen harvojen käsiin ja aiheuttaa suunnattomia haasteita ympäristölle ja myös aiheuttaa talouskriisin ja koettelemuksia."
Yksi keskustelua herätellyt alustaja konsultaatiossa oli kontekstuaalisesta raamatuntulkinnasta ja Kristuksen radikaalin seuraamisen ajatuksesta jo 70-luvulta alkaen ammentanut professori Ulrich Duchrow.
Hän työskentelee parhaillaan projekin "reformaation radikalisointi" (www.radicalizing-reformation.com) parissa. Duchrowin ajatuksista voi olla monta mieltä, mutta hän on eittämättä paneutunut aiheeseen syvällisesti ja suhtautuu siihen intohimoisesti sekä sitä kautta herättää ajattelemaan asioita - vielä yli 40 vuoden antaumuksellisen tutkimisen, puhumisen ja kirjoittamisen jälkeenkin. Hänhän oli aikanaan myös Luterilaisessa maailmanliitossa teologian ja tutkimuksen osastolla ja erimielisyyksiä oli mm. LML:n silloisen presidentin Mikko Juvan ja hänen välillään.
Duchrowin analyysin mukaan yksilön egoistisen ahneuden aiheuttaman ympäristö- ja sosiaalisen kriisin juuret ovat 700-luvulla eKr.
Tällöin Kreikassa, Israelissa/Juudassa, Persiassa, Intiassa ja Kiinassa raha ja yksityisomistus alkoivat nousunsa yhdessä armeijan ammatillistumisen, paikallisten markkinoiden synnyn ja laskelmoivan ajattelun tullessa osaksi arkea. Velkaantuminen, maan menettäminen, ja maanviljelijöiden orjuuttaminen kuuluivat välittömiin seurauksiin.
500-luvulla eKr. tämä kehityskulku jyrkkeni rahatalouden myötä. Rahan ekspansio kytkeytyy keisarilliseen valloituspolitiikkaan. Varhainen rahatalous saavuttaa kulminaationsa Rooman valtakunnassa.
Uusi vaihe saavutetaan reformaatioaikana varhaiskapitalistisen sivilisaation synnyn myötä, joka avaa tien modernille ajalle. Meidän aikanamme tämä sivilisaatio on tullut tiensä päähän, koska pääomaohjattu kasvupakko tekee elämän rajallisella planeetalla yhä mahdottomammaksi ja joka sellaisena tuhoaa itsensä ennen pitkää.
Mielenkiintoista on, että Duchrow näkee Raamatun Jumalan ja reformatorisen teologian vastanneen tähän kriisin moninkin eri tavoin.
Profeetat Aamoksesta alkaen esittivät perustavaa kritiikkiä uutta sivilisaatiota kohtaan, joka johti taloudellisesti velkaantumiseen ja orjuuteen, poliittisesti imperialismiin ja ihmisiä ajatellen myötätunnottomaan, laskelmoivaan, egosentriseen ja voitto-ohjautuvaan individualismiin.
Profeetat vaativat oikeudenmukaisuutta ja myötätuntoa vaihtoehtona Status quolle. Juutalainen laki, toora, tuo tämän selkeästi esiin.
Kun hellenismi alkoi 200-luvulla tehdä imperialistisesta rahasivilisaatiosta totalitaarista järjestelmää, vastasi juutalainen apokalyptinen kirjallisuus tähän tulevan messiaanisen Jumalan valtakunnan ajatuksen näyllä.
Jeesus kärjistää kysymyksen päätökseksi Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa sekä mammonan, aarteiden kokoamisen välille.
Myös Paavali etsii vapautusta järjestelmästä, jonka hän näkee olevan syntisen ahneuden ja siten epäoikeudenmukaisuuden ja epäjumalanpalveluksen hallitsema (Room. 1:18).
On kyse yhteisöllisestä ja henkilökohtaisesta vapautumisesta synnistä ahneuden hallitsemien valtarakennelmien muodossa (Gal. 3:28).