Täällä aikuiset naiset tappelee onko jonkun olohuone sotkuinen vai sekainen vai likainen vai vaan hujanhajan, mutta ei paskainen.
Sitten tapellaan keskenään kenellä on sekaista ja kenellä siistiä ja kuka häpee silmiä päästänsä ja kuka on pöpilään asti punkeamassa.....
apua........ :o Kohta...
Jäin kotiin kun eskarilainen oli eilen ihan tukossa ja yölläkin heräsi itkemään tukkoista nenää. Nyt leikkii tuolla ja vähän on ääni flunssainen, mutta olisi pärjännyt kylllä eskarissakin.
Tulee kyllä puolimorkkis tämmöisestä kun jää pois töistä.
Noh, meillä on toi eteisremontti levällään...
Aina täällä palstalla kun näitä juttuja lukee tulee väistämättäkin mieleen oma huonommuus äitinä. Tuleeko muille? Minä en joka aamu pyöräytä pullia ja leikitä lapsia päikkäreihin asti. Vessassa käyn ovi auki, johtuen sekin omasta laiskuudesta. saatan istua tässä koneella ja lapset leikkii omiaan...
Kiinnostaa nuo henkipuolen asiat ja mietinkin pyöriikö täällä yhtään näkijää tai ennustajaa? Olen itse aika herkkä ja intuitiolla pystyn jonkin verran näkemään ja auttamaan ainakin tunnepuolen ongelmissa.
Mä luin tota synnytys-ketjua ja mulle tuli kamala vauva-kuume. On se niin omituista kun semmoisia tuntemuksia ei ole tässä ollut pariin vuoteen. On kyllä salakavala tauti tuo vauvelikuume.
Tosi turha, mutta muo niin raivostuttaa tää Jonna Tervomaan Roi kipale. Lyriikka ihan kauheeta ja jää vielä päähän soimaan. Siis jotenkin naurettava kokonaisuus. :/
Suositelkaapa jotain hyvää lomakohdetta ulkomailla kahden lapsen kanssa. Tytöt on 2 ja 6v. Jotain rauhallista missä olis ranta, koska kaupunkikohteita lähiaikoina ollaan nähty tarpeeksi. Voi suositella jotain erikoistakin, eí olla nirsoja, mutta hinta vois olla semmonen kohtuurajoissa pysyvä.... =)
Kunhan vain puran mieltäni, joka taas painaa liikaa. =) Musta tuntuu välillä, että olen totaalisen epäonnistunut äitinä ja puolisona, tyttärenä olemisesta nyt puhumattakaan. Äitiys on niin kova haaste, että sen alle pakahtuu. Silloin kun esikoinen syntyi, ei mieleeni edes tullut potea...
Jotenkin nyt tuntuu, että ihmiset eivät tajua toistensa erilaisuutta ja sitten haukutaan kilpaa toisia. Eihän kaikki voi olla asioista samaa mieltä ja se tulisi hyväksyä, koska ei kuulukkaan olla. Erilaisuushan tekee meistä ainutlaatuisia, eikä se kuka on eniten jalustalla. Äitinä ainakakin...