Kuopuksen kans kuunneltiin Tean "Tytöt tykkää"-biisiä, ja se oppi siinä sitte napsutteleen sormia vahingossa ku jammaili.
Huusi sitte isosiskolleen että kato mitä hän oppi!!
Esikkoa harmittaa nyt ku hän ei ole enää ainoa napsuttelutaitonen... :kieh:
:D
Juu imetysliivit on ja -suojat. Ja sheiveri! :) Ja kamera of course.
Nyt vaan ootteleen että mies herää että päästään lähteen... Se pääsi keljusti lomalle yövuorosta... :/ Mut ei mitään, ei haittaa! Pääasia että tänään on se päivä ku lähetään!! B)
Siis vauvanhakuun ollaan lähdössä tässä, ja pakkailen mulle ja vauvalle kassia mukaan sairaalaan.
Onkohan mulla kaikki: Vauvanvaatteet, harsoa, (vaippoja täytyy ostaa), pullo, tutti...ööö, muuta vauvalle??Kai noita pesupyyhkeitä ois kans hyvä ostaa kotimatkalle (matkaa on 3 tuntia).
Itelle...
No en tod! Itteäni vähän jopa hävettää ku mies jopa saattaa muistuttaa kummille että :kröhöm- nyt ois synttärit...No, yks kummi -miehen kaveri- on sellanen jota pitää muistuttaa ku ei se muuten muista minä päivänä ne synttärit on. :)
Pari lasten kummeista on sellasia että ne sitte kantaaki...
nyt 34v:na voin pistää hyvillä mielin pillit pussiin: mun lapset on nyt tässä. :)
Kiva olla sitte vielä "virkeä mummo" ku omat tyttäret alkaa niitä vauvoja pukata meidän iloksi! :D Tai voihan se olla että saan lapsenlapsia kuitenki vasta 7kymppisenä, who knows... :xmas:
Ei sitä osannut "varautua" mitenkään. Vauvanhoidosta ja lapsista ollut koskaan aiemmin niin ollut edes kiinnostunut.
Mutta joku ihme sisäinen kello sanoi että nyt se vauva tehdään. Ja joku ihme äidinvaisto siinä kehittyi samalla odottaessa...
Vauvanhoitokin sujui meiltä molemmilta luonnostaan...
Kyllä kai se mies nyt vedet kantaa! Pistät kantamaan; eikös se ole miesten hommia? ;)
Ja sanot sille jo lähtiessä silleen sopuisaan sävyyn että: "Siivotaan mökki nopeasti kuntoon niin päästään sitte rentoutuun kaikki!"
2hammasta lähteny meidän esikolta nyt, ja kyllä ne tallessa on tuolla kastelahjaksi saadussa rasiassa...
Ensin meinasi tyttö antaa hampaat hammaskeijulle, vaan ei se sitten raskinutkaan...
Seuraava hammas kuulemma menee keijulle. B)
Jotenki hellyyttävää oli kun lähti se eka hammas...
Tässä vaiheessa vaikea uskoa että ikävä tulis...On tää senverran iso ettei ihan heti luulis ikävän iskevän. :kieh:
Mutta ootan innolla että pääsen kunnolla kävelylle ja vielä joskus lenkille ja saan nukkua mitenpäin haluan, ja voin kääntyä sängyssä ilman että naama on sinipunanen siitä...
Ei se kuiten vähennä tätä jännitystä vaikka tietää nuo asiat. Se on niin huisia kuiten jännätä että minkänäköinen ja -oloinen ihanainen sieltä tällä kertaa tulee! =) Ja saa kokea taas sen tuoksun ja tuhinan ja tutustua vauvaan kahdestaan rauhassa siellä sairaalassa, makustella nimiä... :heart...
Eli viimeinen ilta kotona vauvan kanssa tälleen sisätysten... :'( *fiilistelee ja tunnelmoi*
Aamulla lähetään muutamien sukulaisten kautta ajeleen, ja tiistaina kirjaudun sisään sairaalaan.
Keskiviikko 4.7. on sitte se kauan odotettu päivä jolloin meidän vauva sitten näkee päivänvalon...
Onneks ei ollu sulla sellanen refleksinomainen puolustautuminen että oisit mojauttanu ukkoa samantien nokkaan! :D
Mut kumma ettei se ukko pahoitellu; kyllä kai se tunsi että koski muutaki ku kylmäkaapin reunaa...?? :whistle:
Vauvoilla on tapana aavistaa jos mamma aikoo karata. :xmas:
Ne aistii susta että nyt on jotain tapahtumassa ja siks ne kärtyää!
Lähe siinä sitte hyvällä mielellä pitämään hauskaa... :kieh: