1 vuotiaan hermot, temperamentti, kiukuttelu!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hermostuu...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hermostuu...

Vieras
Meillä on 1v3kk neiti. Tänään hän kuljetti narun perässä tuollaista brio junaa. Aina kun juna kaatui niin neiti sai kovan itkukohtauksen. Hermostui kunnolla siihen junaan. Kuitenkin käänsi sen vähän ajan kuluttua ja jatkoi matkaa. Kolmas kerta oli tytölle liikaa! Nyt on viis minuuttia huutanut, huutanut, huutanut! Kun otan syliin niin alkaa hakkaamaan päätään minuun, puree tai raapii. Nyt on tuossa lattialla enkä anna mitään huomiota. Tinttaa lattiaan ja HUUTAA!

Sain huomion kiinnitettyä vähäksi aikaa muualle. Potkuautoon. Rauhottui jo hetkeksi, mutta kun palasin kirjoittamaan tätä niin alkoi huuto potkuauton päällä...

Mitä ihmettä mun täytyy tehdä näiden kiukkukohtauksien aikana. Nyt hakkaa potkuautoa ja huutaa. Toivottavasti ei huomaa noita sohvalla nukkuvia koiria. Se olis seuraava vaihe, että menee repimään korvista!!

Mulla lähtee järki. Näitä kohtauksia on useampia päivässä..... Huomiota varmasti jotenkin kaipaa, mutta en voi olla 24/7 leikkimässä tuon kanssa...?!?
 
meillä on samanlaista. Neiti 1v3kk. Se on niin pieni, eikä osaa kaikkea, mikä kuitenkin näyttää helpolta että turhautuu ja suuttuu usein ihan kuin sinunkin lapsi. Jaksettava vain on. Kyllä se oppii koko ajan näppäremmäksi ja taitavammaksi. Ei huolta vaan kärsivällisyyttä.
Me ollaan alettu viime aikoina ulkoilemaan kahdesti päivässä, koska meidän tyttö ulkona viihtyy niin hyvin. Ei sitten raivoaisi sisällä niin paljon. Toivottavasti!
 
ja nyt leikkii jo omiaan. Ihmetyttää vaan nuo kohtaukset. On ollut jo vauvana temperamenttinen. On halunnut maidon aina HETI päiväunien jälkeen. Muuten huutanut oksennukseen asti. Äidillä on ollut kiire riisua nyytti ja laittaa tissi suuhun! Onko tässävaiheessa ikää joku vaihe päällänsä vai jatkuuko tämä aikuisuuteen asti.

Itse olen myös aika temperamenttinen. Lapsen tulo on kyllä hyvin paljon ´hallinnut hermoja`!
 
mekin ulkoillaan pari kertaa päivässä. Neiti on vaan tosi huono ulkona mitään touhuamaan. Käveleminenkin on tosi vaikeaa lumessa ja paksuissa vaatteissa. Pulkkailtu on ja käyty keinumassa. Nytkin oltiin just tultu ulkoa. Paitsi oli niin kylmä, ettei oltu ku puol tuntii... huiii.
 
pitäs yrittää kiinnittää se huomio aina ekaks muuhun (enneko kerkee mennä hirveeks raivoomiseks) MUTTA jos kerkee mennä raivon puolelle niin antaa raivota. Kääntää selkä ja puuhailla itse muuta,EIKÄ vilkuilla yhtään - yleensä rupeevat leikkimään muuta tai tulee syliin. Syliin voi ottaa kun ei enää raivoo. Yleensä siis neuvotaan näin. Meillä tähän asti auttanut, mutta jos tietty ei ala se itku laantua vaan menee ja kestää ni oon ruennu leikkimään lapsen kanssa ja lopulta se yhtyy leikkiin - kun alkaa vaan kokoamaan palikoita ja selostaa siinä mitä tekee jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hermostuu...:
Meillä on 1v3kk neiti. Tänään hän kuljetti narun perässä tuollaista brio junaa. Aina kun juna kaatui niin neiti sai kovan itkukohtauksen. Hermostui kunnolla siihen junaan. Kuitenkin käänsi sen vähän ajan kuluttua ja jatkoi matkaa. Kolmas kerta oli tytölle liikaa! Nyt on viis minuuttia huutanut, huutanut, huutanut! Kun otan syliin niin alkaa hakkaamaan päätään minuun, puree tai raapii. Nyt on tuossa lattialla enkä anna mitään huomiota. Tinttaa lattiaan ja HUUTAA!

Sain huomion kiinnitettyä vähäksi aikaa muualle. Potkuautoon. Rauhottui jo hetkeksi, mutta kun palasin kirjoittamaan tätä niin alkoi huuto potkuauton päällä...

Mitä ihmettä mun täytyy tehdä näiden kiukkukohtauksien aikana. Nyt hakkaa potkuautoa ja huutaa. Toivottavasti ei huomaa noita sohvalla nukkuvia koiria. Se olis seuraava vaihe, että menee repimään korvista!!

Mulla lähtee järki. Näitä kohtauksia on useampia päivässä..... Huomiota varmasti jotenkin kaipaa, mutta en voi olla 24/7 leikkimässä tuon kanssa...?!?

Mulla samanikänen ja kovin tutun kuuloista. Mä en tee mitään kun se raivoaa, paras antaa olla ja odottaa että menee ohi. Tulee sitten itse syliin. Jos koittaa rauhoittaa niin lyö jne. Totean vaan että sinua nyt kiukuttaa kovaa ja meuhkata saat muttet ketään satuttaa. Jatkan hommiani ja annan raivota.
 
Meillä on ihan samanlaista! Meillä alkoi tuo 1v:nä ja kohta 7v ja sama meno jatkuu. Meillä on todella voimakastahtoinen tyttö. Arvaa vaan kuinka paljon hävettää käydä missään, kun aloittaa heti huutamaan, kun ollaan johonkin lähdössä. Näistä meillä usein raivotaan: vaatteiden päälle laitto, vaatekaupassa, kun pitäisi ostaa tytölle vaatteita, itse haluaa vaatteensa valita mut sitten kuitenkin raivoaa eikä halua sovittaa mitään, leikkipaikoissa, kun äiti ei suostu tekemään mitä tyttö haluaa, hattu tai hanskat on huonosti, kun on kiire hoitoon ym. lista on loputon! Mä yritän kestää kymmenen vuotta sit tyttö saa muuttaa. toivottavsti sit helpottaa.....
 

Yhteistyössä