Toggle sidebar

1- vuotiaan uhma vai onko vaan luonnetta pelissä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja heikku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
heikku

heikku

Aktiivinen jäsen
27.01.2009
1 704
0
36
Kanta-Häme
Niin.. millon se eka uhma tulee?. Mä olen käsittänyt että siinä 2- tai pikemmin 3 vuotisena tulisi se uhmaikä numero yksi.

Mutta, mutta.. Meijän neitillä on havaittavissa tällaista että pukeminen nyt ensi alkuun..kenkiä ei saa laittaa jalkaan, hatut repii pois päästä ja kun laitan takasin tulee itkuraivari. Samoin jos jotain esinettä ei saa pitää kädessä-itkut. Vesilammikossa käsillä läträys-sama juttu. Taikka vaipanlaitto tai poisotto. Omassa tuolissa istuminen kun syödään niin oikeen tahallaan pyörii tuolissa niin kauan että saa mut kiehumaan ja sen jälkeen irvistää jännästi kun kattoo mua tuolista pois laskemisen jälkeen. Muutenkin ei-sana ei mee kuuleviin korviin, vaan tekee sen jälkeen jotakin pahojaan kahta-kolmee kertaa kauheemmin ja vilkasee olevinaan salaa, että kattooko se nyt mua..Eikös tää oo sitä itteään juuri? Onko noin pienelle mitään toimintamallia miten mun pitäs tehdä noissa tilanteissa.?
 
Alkuperäinen kirjoittaja heikku:
Niin.. millon se eka uhma tulee?. Mä olen käsittänyt että siinä 2- tai pikemmin 3 vuotisena tulisi se uhmaikä numero yksi.

Mutta, mutta.. Meijän neitillä on havaittavissa tällaista että pukeminen nyt ensi alkuun..kenkiä ei saa laittaa jalkaan, hatut repii pois päästä ja kun laitan takasin tulee itkuraivari. Samoin jos jotain esinettä ei saa pitää kädessä-itkut. Vesilammikossa käsillä läträys-sama juttu. Taikka vaipanlaitto tai poisotto. Omassa tuolissa istuminen kun syödään niin oikeen tahallaan pyörii tuolissa niin kauan että saa mut kiehumaan ja sen jälkeen irvistää jännästi kun kattoo mua tuolista pois laskemisen jälkeen. Muutenkin ei-sana ei mee kuuleviin korviin, vaan tekee sen jälkeen jotakin pahojaan kahta-kolmee kertaa kauheemmin ja vilkasee olevinaan salaa, että kattooko se nyt mua..Eikös tää oo sitä itteään juuri? Onko noin pienelle mitään toimintamallia miten mun pitäs tehdä noissa tilanteissa.?
Click to expand...

 
oisko jotain esi-uhmaa... meillä kans samanlainen, nyt kylläkin 1,5 v... meillä ainakin tosi tempperamenttinen, mutta ihana tapaus :) ja jonkunnäköistä uhmaa ollu jo havaittavissa siihen päälle muutaman kuukauden. ei muutakun rauhalliset otteet ja malttia ja paljon huomiota :) en osaa muuta sanoo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja d:
Alkuperäinen kirjoittaja äitsy:
Huh huh mitä menoa. Nyt kannattaa pistää kunnon rajat ettei tuu ihan huligaania tuosta.
Click to expand...

"huligaani".. ihana :D
Click to expand...

Heh, on tuo joo siis huligaani todella. Ei edes välitä vaikka pää iskeytyy johkin tuoli,n pöydän kulmaan vaan juoksee suoraa juoksua ja kaikenlisäksi hakeutuu vielä sellaseen paikkaan missä voi paukuttaa sitä päätään uudestaan ja uudestaan. Sitte kattoo mua suoraan silmiin ja jatkaa vaan..
 
varmaan vähän kuuluu kehityksen tähän vaiheeseen toi rajojen kokeilu,meillä poika 1v.ihan samanlainen ja isot sisarukset aikanaan olivat myös samanlaisia ja joista ei sitten kuitenkaan "huligaaneja" tullut ;)
Tietysti myös persoonallisuudella on osansa ja meilläkin nuorimmainen on selvästi myös "tahtovaisin"... ja nauraa vaan kun äitiparka kiljaisee kun näkee pojan taas olevan "vaarallislla teillä". Ole jämpti vaan ja pysykää miehen kanssa yhteisessä linjassa,välillä kyllä itkettää ja välillä ihan naurattaa noi 1 vuotiaat :)
 
Joo, luonnekin vaikuttaa. Meillä toinen lapsista on selvästi uhmakkaampi ja haastaa välillä aikuisen ihan vaan testatakseen. Nyt vanhempana sama poika on johdonmukainen ja reilu ja vaatii sitä aikuiseltakin. Muistaa syy ja seuraussuhteita hyvin eli osaa toimia järkevästi uudenlaisessakin tilanteessa ja opastaa muitakin. Nuorempi uhmaa vähemmän ja lyhyemmän aikaa, mutta eipä kyllä muistakaan mitään eikä varsinkaan miksi :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja heikku:
Niin.. millon se eka uhma tulee?. Mä olen käsittänyt että siinä 2- tai pikemmin 3 vuotisena tulisi se uhmaikä numero yksi.

Mutta, mutta.. Meijän neitillä on havaittavissa tällaista että pukeminen nyt ensi alkuun..kenkiä ei saa laittaa jalkaan, hatut repii pois päästä ja kun laitan takasin tulee itkuraivari. Samoin jos jotain esinettä ei saa pitää kädessä-itkut. Vesilammikossa käsillä läträys-sama juttu. Taikka vaipanlaitto tai poisotto. Omassa tuolissa istuminen kun syödään niin oikeen tahallaan pyörii tuolissa niin kauan että saa mut kiehumaan ja sen jälkeen irvistää jännästi kun kattoo mua tuolista pois laskemisen jälkeen. Muutenkin ei-sana ei mee kuuleviin korviin, vaan tekee sen jälkeen jotakin pahojaan kahta-kolmee kertaa kauheemmin ja vilkasee olevinaan salaa, että kattooko se nyt mua..Eikös tää oo sitä itteään juuri? Onko noin pienelle mitään toimintamallia miten mun pitäs tehdä noissa tilanteissa.?
Click to expand...

Meillä eka uhma tuli keskimmäiselle nyt 4v, jotain havaittavissa jo 3v ja tytölle nyt 2v.

Laitat tarvittavat vermeet päälle, vaikka tulisi itkuraivari! Vaikkapa sen sata kertaa. Anna läträtä lammikoissa, jos lämmintä ja olette kotosalla silleen ettei ulkonäkö ole tärkein :) Jos ei istu nätisti vie aina samaan paikkaan "arestiin" josta saa tulla pois vasta kun annat luvan. Vaikka sen sata kertaa. Sama juttu jos muutoinkin tekee tuhmuuksiaan. Tai menette tilanteesta yhdessä pois ja pidät huutavaa/kiemurtelevaa lasta sylissä niin kauan että rauhoittuu ja ole itse rauhallinen koko ajan.
 
Hah, meil on uhma alkanut jo sit pari kuukautta sitten...nyt 8kk ikänen :D
Ei saa pukea, ei riisua, ei vaihtaa vaippaa, ei hattua päähän, ei mitään!
Kuvailit siis meidän poikaamme ;) oikee vekkuli kun irvistää vaan ja konttaa karkuun ja tätä jo siis muutama kuukausi kestänyt, on äitillä hiki päässä kun vaippaa ja vaatteita vaihdellaan.
 
Ei ole uhmaa. Ihmiset on vaan omalla tahdolla varustettuja, ei kai tässä muuten selvittäisi mistään. Oma tahto heräilee siinä 1v. paikkeilla, monesti vähän ennenkin.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa