Esikoinen on 14-vuotias tyttö, kahdeksannella. Tasainen luonne, ei ole ollut uhmaikää, eikä murrosikä vielä ole ainakaan paha. Harrastaa joukkueurheilua, treenit useasti viikossa, sekä partiota, eli vapaa-aika kuluu harrastuksissa. Ei siis koskaan ole raivonnut, muutaman kerran ovi on paukahtanut. Toki on muuttunut käytökseltään siten, että "näyttää käytöksellään tietävän asioista enemmän, kuin minä" ja on vähän ylimielinen joskus. Mutta hän on aina ollut tosi fiksu tyttö ja kavereita on vaikka muille jakaa, eli tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Suurimmat "riidat" tulee siitä, että löhöäis tv: n ääressä tai mesettäis vaan, kun harvoin on kotona..ja läksyt tekis vasta tosi myöhään, ei koskaan koulun jälkeen. Keskiarvo on ysin pintaan (aktiivinen tunnilla), ei ole koskaan edes pyytänyt diskoon (pääsisi kyllä), käy joskus nuorisotalolla, mutta tulee perjantaisin puoli 11 kotiin, vaikken tarkkaa kotiintuloaikaa sanokaan. Hänellä on paljon poikia kavereina ja kesällä jotkut kertoivat minulle hänen seurustelevan, mutta itse kertoi minulle, että ovat vaan kavereita.
Poika on 11-vuotias ja viidennellä. Myös tosi "kiltti" ja urheileva. Pitää itse huolen, että pelaa x-boxilla vain sallitun ajan ja tekee läksyt ihan heti, kun on tullut koulusta kotiin. Myös keskiarvo melkein 9 ja kavereita on. Minulle urputtaa tiskikonevuoroista tai paiskoo joskus imuria, kun pitäis oma huone imuroida, mutta isälle ei urputa yhtään...Ei siis hänkään ole huonokäytöksinen, mutta ihan selvästi on viimeisen vuoden aikana muuttunut.
Kolme pienimpää lasta eivät vielä ole murrosiässä, tai ehkä tuo vauva ,5kk, on jo uhmaiässä, kun huutaa iltaisin ja "nukkuu" kainalossani yöt...