1v. 4kk tytön muuttunut käytös.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynytäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynytäiti

Vieras
Mihin on kadonnut se mun aina hyvällä tuulella oleva vauva?:( Voiko tän ikäsellä olla jo uhmaa? Kiukuttelee kaikesta ja jos asiat eivät mene niinkuin tahtoisi saa kauheat huutoraivarit. Tuntuu ettei muuta ääntä osaa enää päästää kuin vinkumista. Tää on melkosen uuvuttavaa. Viihtyy vaan jos viihdytetään, muuten on jaloissa valittamassa koko ajan. Mulla alkaa olla hermot todella kireellä ja välillä tekisi mieli karjasta lapselle että nyt se turpa kiinni, onneksi olen saanut itteni hillittyä kun koitan vaan ajatella ihan muuta tai että hän ei tee tätä tahallaan. Aamusta se alkaa heti kun herää tulee itkien meidän huoneeseen ja illalla nukkumaan käymisestäkin on tullut pelkkää taistelua.

Varmaan aika sekavaa tekstiä. Mutta vertaistuki ois nyt paikallaan ja neuvoja tämän tilanteen helpottamiseksi.
 
Meillä saman ikäinen poika ja tyyli on ihan sama, ollut jo jonkin aikaa..Kai tää on sitä itsensä etsimis kautta nytten tms..Mitään neuvoa sulle en osaa antaa kun en itekkään tiedä mitä tekisin.. : / Mä koitan ottaa omaa aikaa joka viikko et saan akkuni ladattua et jaksan arjen taas kuunnella sitä julmettua huutoa, raivoamista ja kiukuttelua..
 
Kyse ei ole vielä uhmasta, vaan siitä että lapsi on löytänyt oman tahtonsa. Meillä tuo alkoi jo vähän alle 1v iässä. Tunteet menee lapsella vuoristorataa ja pahin kiukku tilee siitä kun ei saa tehdä mitä huvittaa tai syödä vain herkkuja jne. Kaupan lattialla makaamiset on tuttua hupia yms. Viimeksi eilen Stockan hienostorouvien nyrpisteltävänä :)

MLL:n sivulla on aiheesta tietoa, kannattaa lukea sieltä.
 
[QUOTE="vieras";24706668]Ota se nukkumaan samaan huoneeseen, sit ainaki herää iloisena ja nukkumaankin käy ilman huutoja. Nimimerkki kokemusta on.[/QUOTE]

Ei auta, kokeiltu on.:/ Pahentaa vain öitä ja herääminen on ihan samanlaista huutoa jos nukkuu meidän huoneessa.
 
[QUOTE="aapee";24706682]Ei auta, kokeiltu on.:/ Pahentaa vain öitä ja herääminen on ihan samanlaista huutoa jos nukkuu meidän huoneessa.[/QUOTE]

Niin, yhtenäkö yönä vain? Kokeile 4 viikkoa putkeen, niin lapsi älyää, että saa olla lähellänne illalla ja yöllä. Sen jälkeen loppuu noi itkut. Siis jotka liittyy iltanukahtamiseen. Ottakaa oma aikanne sit olkkarissa, kun lapsi on nukahtanu
 
[QUOTE="vieras";24706690]Niin, yhtenäkö yönä vain? Kokeile 4 viikkoa putkeen, niin lapsi älyää, että saa olla lähellänne illalla ja yöllä. Sen jälkeen loppuu noi itkut. Siis jotka liittyy iltanukahtamiseen. Ottakaa oma aikanne sit olkkarissa, kun lapsi on nukahtanu[/QUOTE]

Ei vaan 2kk nukkui meidän huoneessa.
 
Meilläkin pitää olla jatkuvasti viihdyttämässä, ei siinä mitään. Touhutaan paljon yhdessä. MUTTA autossa olessa, voi jessus mä en kestä. Katselee kirjaa autossa, tiputtaa, vinkuu..Nostan kirjan, katselee hetken, tiputtaa..vinkuu...vinkuu...heitttää kirjan ja sitä rataa. Aivan sairaan ärsyttävää kun pitäisi keskittyä ajamiseen EIKÄ viihdyttämiseen..
 
[QUOTE="vieras";24706716]No miks nyt nukkuu eri huoneessa? Eipä tilanne ainakaan ole helpottunu.....[/QUOTE]

Siksi että saadaan edes yö nukkua ilman heräilyjä. Jos nukkuu meidän huoneessa herää vähintään kolme kertaa yössä, mutta omassa huoneessa nukkuu yöt putkeen.
 
Meilläkin pitää olla jatkuvasti viihdyttämässä, ei siinä mitään. Touhutaan paljon yhdessä. MUTTA autossa olessa, voi jessus mä en kestä. Katselee kirjaa autossa, tiputtaa, vinkuu..Nostan kirjan, katselee hetken, tiputtaa..vinkuu...vinkuu...heitttää kirjan ja sitä rataa. Aivan sairaan ärsyttävää kun pitäisi keskittyä ajamiseen EIKÄ viihdyttämiseen..

Mä olen aika huono leikkimään lapsen kanssa, kovasti luetaan kirjoja, hoidetaan nukkeja ja ulkoillaan. Onneksi mies jaksaa sitten touhuilla enemmän, saa purettua energiaa riekkuessa. Mutta ei aina ehdi viihdyttää, sitten kiukutellaan. Meillä on myös automatkat tuollaisia.
 
Tahtoikä, mutta vielä niin pieni, ettei osaa puhumalla kertoa, mikä harmittaa. Vanhempien kannattaa nimetä lapsen tunteita "nyt sinua kiukuttaa, kun olet niin väsynyt jo" jne, lapsi oppii nimeämään tuntemuksiaan. Johdonmukaiset säännölliset rutiinit auttavat, itse olen kolme muksua kasvattanut tuon vaiheen ylitse eikä kyllä kukaan ole kaupan lattialle levitoinut itkemään kiukkuaan (kaupassa käyttäytyvät aina kiltisti, muttei nyt nälkäisinä/väsyneinä kauppaan viedäkkään).
 
[QUOTE="kolmen mamma";24706819]itse olen kolme muksua kasvattanut tuon vaiheen ylitse eikä kyllä kukaan ole kaupan lattialle levitoinut itkemään kiukkuaan (kaupassa käyttäytyvät aina kiltisti, muttei nyt nälkäisinä/väsyneinä kauppaan viedäkkään).[/QUOTE]

Ei se kiukkuaminen ole ainakaan meillä mitenkään liitännäinen väsymykseen tai nälkään, kunhan riehuu kun ei saa tahtoaan lävitse..Viimeisin itkupotkuraivari kaupan aulassa meillä koettiin pari päivää sitten kun piti lähtee kotiin kaupasta enkä päästänyt enää istumaan sellaseen autokärryyn.. :rolleyes: Ei muutakun huutava ja sätkivä mukula kainaloon ja menoks..

Auto on se ainoa paikka meillä missä tuo hiljenee, onneksi. :D
 
Ei se kiukkuaminen ole ainakaan meillä mitenkään liitännäinen väsymykseen tai nälkään, kunhan riehuu kun ei saa tahtoaan lävitse..Viimeisin itkupotkuraivari kaupan aulassa meillä koettiin pari päivää sitten kun piti lähtee kotiin kaupasta enkä päästänyt enää istumaan sellaseen autokärryyn.. :rolleyes: Ei muutakun huutava ja sätkivä mukula kainaloon ja menoks..

Auto on se ainoa paikka meillä missä tuo hiljenee, onneksi. :D

Meilläkin aika harvoin liittyy noihin tuo kiukuttelu, mutta sen vielä jaksan sulattaa että kiukuttaa jos väsyttää tai on nälkä. Mutta se turhanpäivänen ulina on niin tympäsevää ja jos joku asia ei onnistu tai jotain ei saa tehdä niin voi jestas mikä huuto.
 
[QUOTE="kolmen mamma";24706819]Tahtoikä, mutta vielä niin pieni, ettei osaa puhumalla kertoa, mikä harmittaa. Vanhempien kannattaa nimetä lapsen tunteita "nyt sinua kiukuttaa, kun olet niin väsynyt jo" jne, lapsi oppii nimeämään tuntemuksiaan. Johdonmukaiset säännölliset rutiinit auttavat, itse olen kolme muksua kasvattanut tuon vaiheen ylitse eikä kyllä kukaan ole kaupan lattialle levitoinut itkemään kiukkuaan (kaupassa käyttäytyvät aina kiltisti, muttei nyt nälkäisinä/väsyneinä kauppaan viedäkkään).[/QUOTE]

Juu, ei meidänkään tahtojan kanssa ole väsyllä tai nälällä roolia siinä, heittäydytäänkö sinne Stockan lattialle :) Maailma on vain niin mielenkiintoinen paikka täynnä opittavaa ja koettavaa, että vanhempien kiellot ihanassa kaupassa, joka on täynnä hypisteltävää ja kosketeltavaa, on kerta kaikkiaan mahdoton hyväksyä rauhallisesti. Meillä on täysin mahdotonta mennä tuon kanssa ruokakauppaan muuten kuin autokärryyn köytettynä. Ostoskärryn istuinosasta tulee välittömästi alas ja oman pikkukärryn kanssa yrittää klähmiä ja ottaa kaikkea.

Mutta hienoa, jos teillä on kaikki kolme lasta käyttäytyneet aina mallikkaasti kaupassa :)
 
On se vaan ihana kun täällä helppojen lapsien äiti nostaa itsensä jalustalle upeiden kasvatustaitojen hallitsijana, anteeksi vaan.

Ja aloittajalle tsemppiä! Meillä alkoi vuoden iässä moinen raivoaminen, kesti pahimmillaan nelisen kuukautta ja nyt 1v5kk iässä on jo vähän helpottanut. Edelleenkin saa raivarit jos ei saa esim kiivetä tiskikoneen avoinaisen luukun päälle tms, mutta rauhoittuu kyllä heti kun vaan selittää ettei näin voi nyt tehdä, kansi menee rikki. Jonkin verran siis se että ymmärtää, on helpottanut meillä. Mutta tulinen luonne on, jos kertakaikkiaan joku ei mene niinkuin neiti tahtoo (esim ulos lähtö vaippasillaan) niin huutohan siitä tulee.
 
Tiukka päivä rytmi, niin että lapsi oppii tietämään mitä seuraavaksi tapahtuu. Kiukkuiluun ei kannata reakoida. Ei se kyllä helppoa ole, on se kitinä varmaan maailman raivostuttavampia ääniä.
 

Yhteistyössä