2½ vuotias ei nuku omassa sängyssä, mies muutti sohvalle...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt

Vieras
2½ vuotias ei millään nukahda omaan sänkyyn. 20-21 aikaan laitetaan nukkumaan, mutta ei. Eilen mä menin 23.30 nukkuun ja tuli mun perässä sänkyyn. Sinne nukahti heti. Mies nukkui sohvalla ja nyt sanoo että nukkuu niin kauan kun tyttö nukkuu meidän sängyssä.

Omaan sänkyyn kun nukutan, en voi jäädä viereen nukuttamaan kun tyttö ei halua.
Tulee aina vaan pois sängystä ja aina viedään takas.
 
En halua pahoittaa mieltäsi ja ymmärrän väsymyksesi, mutta minä valitsisin tuossa tilanteessa mieheni viereeni nukkumaan. Tuon ikäinen kokeilee tiukasti rajojaan. Muutama ilta tahtojen taistelua ja lapsi oppii kyllä nukkumaan omassa sängyssä. Aina voi kokeilla myös lahjontaa ja kehumista. Jaksamista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
En halua pahoittaa mieltäsi ja ymmärrän väsymyksesi, mutta minä valitsisin tuossa tilanteessa mieheni viereeni nukkumaan. Tuon ikäinen kokeilee tiukasti rajojaan. Muutama ilta tahtojen taistelua ja lapsi oppii kyllä nukkumaan omassa sängyssä. Aina voi kokeilla myös lahjontaa ja kehumista. Jaksamista.

No mielellään mä sen miehen otankin siihen viereen. Mies tässä alkaa riitaa haastamaan. Tuntuu että mua syyttää siitä kun ei lapsi nuku omassa sängyssä.

Tätä taistelua on käyty jo useampi kuukausi. Mä kun en yksinkertaisesti jaksa valvoa yli yhteentoista, kun nuorempi sitten taas herää aikasin aamulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja No:
Miksette kantaneet tyttöä omaan sänkyynsä sitten kun se nukahti?

Mies ei kanna ja itse en jaksanut enää lähteä kantamaan. Mä aina sillontällön kannan kyllä omaan sänkyyn. Mies ei kanna kun uskoo lapsen heräävän ja välillä herääkin ja sit tulee takas viereen.
 
Me nukutetaan nykyään omaan sänkyynsä (kun kerta sinne nukahtaa) ja puhutaan että saa kävellä yöllä, jos herää niin meidän viereen...
Nykyään kömpiikin isänsä kainaloon. En tiedä koska alkaisi olla heräilemättä... Joskus kylläkin tulee vasta aamuyöstä.

Meillä on tietokonehuone, jossa sänky. Jos tarvitsee jonkun nukkua kunnolla esim. työn takia tai muuten.
Kyllähän se aika ahdasta on nykyään, kun poika nukkuu aika leveesti (voi omat niskat ja selkä jumiutua)...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
En halua pahoittaa mieltäsi ja ymmärrän väsymyksesi, mutta minä valitsisin tuossa tilanteessa mieheni viereeni nukkumaan. Tuon ikäinen kokeilee tiukasti rajojaan. Muutama ilta tahtojen taistelua ja lapsi oppii kyllä nukkumaan omassa sängyssä. Aina voi kokeilla myös lahjontaa ja kehumista. Jaksamista.

No mielellään mä sen miehen otankin siihen viereen. Mies tässä alkaa riitaa haastamaan. Tuntuu että mua syyttää siitä kun ei lapsi nuku omassa sängyssä.

Tätä taistelua on käyty jo useampi kuukausi. Mä kun en yksinkertaisesti jaksa valvoa yli yhteentoista, kun nuorempi sitten taas herää aikasin aamulla.

no mitä jos lapsen sänky laitettas teidän sängyn viereen? Miks tollasesta pitää taistella? Muksusi ei TAH
 
Alkuperäinen kirjoittaja **:
Alkuperäinen kirjoittaja bbs:
Alkuperäinen kirjoittaja **:
ostakaa isompi sänky niin mahutte kaikki sinne. Miks lapsen pitäs väkisten yksin nukkua?

meillä ei ole ikinä samassa sängyssä nukkunut eikä nuku. siitä ei kyllä tulisi mitään.

entäs sillon kun näkee vaikka painajaisia?

no harvoin niitä näkee ja sitten viedään takaisin omaan sänkyyn.
 
lapsi omaan sänkyyn nukkumaan. onhan se aluksi varmasti rankkaa, mutta parempi ratkaisu kaikille. itse nukuin n.8-vuotiaaksi vanhempieni vieressä. nyt kun olen itse äiti, on todella vaikea ymmärtää omia vanhempiani. he olivat "aina" töissä ja yhteistä aikaa oli vain yö, eipä heillä juuri kahdenkeskistä elämää voinut olla kun minä herkkäuninen siinä välissä makasin.
 
Pitää vaan palauttaa lapsi sinne sänkyyn, vaikka siihen menisi 100 kertaa, loppujen lopuksi väsymys voittaa ja sinne jää. Tätä ramppausta voi kestää muutaman illan, mutta maksaa itsensä takaisin, kun oppii sinne sitten jäämään ja saat miehesi takaisin viereesi. Lapsi nimenomaan kokeilee rajojaan ja teidän pitää olla tiukkoina, jos luovutatte ja joka kerta hän saa jäädäkkin viereesi niin ei tule helppoa olemaan ja voi haluta nukkua vielä pitkään vieressänne...onko lapsen huone sellainen missä hän viihtyy? Tehkää huoneesta viihtyisä ja leikkikää siellä päivisin, ostakaa huoneeseen jotain tytön itse valitsemaa jotta hän tuntee huoneensa turvalliseksi ja "omaksi".
Rankkaa tulee varmasti olemaan, mutta ei sais luovuttaa, tsemppiä:)
 
:o Minustakin kuulosti mielenosoitukselliselta tuo että mies lähtee sohvalle noilla sanoin, ihan niin kuin se olisi sinun syysi.

Itse tuossa tilanteessa ajaisin miehen ihan mielellään sohvalle ja nukkuisin sitten lapsen kanssa sängyssä tyytyväisenä. :D

En oo muutenkaan koskaan tajunnut, mikä ihmeen suurempi oikeus kahdella aikuisella ihmisellä on nukkua kylki kyljessä, mutta pienen lapsen pitää osata nukkua yksin. (Meillä kyllä lapsi on tähän mennessä nukkunut omassa huoneessaan, mutta hän onkin nukkunut siellä hyvin. Nyt 2-v:na on alkanut tulla läheisyydenkaipuu, enkä kyllä tajua, mikä ihmeen oikeus mulla olisi kieltää häneltä se läheisyys. Sitä paitsi en tiedä mitään suloisempaa kuin lapseni tuhisemassa vierelläni. :heart: )
 
suostuisi siihen, että meidän 2-vuotias nukkuisi meidän kanssa muuta kuin jos on kipeä tjsp.. Meillä kun nähdään painajaisia niin käydään hyssyttelemässä ja kertomassa ettei ole mitäänhätään ja annetaan olla sängyssä. ja joka kerta viedään takaisin jos yrittää sängystä pois. Aamuyöstä meinasi parin viikon ajan, että otettaisiin viereen. n. klo 5 joka aamuyö herättiin huutoon. Kerran tehtiin virhe, etät otettiin viereen ja juu, kyllähän se nukahti helposti, mutta ei siinä sitten itse nuku ollenkaan kunnolla. Lopuksi päätettiin, että jos herää niin sanotaan vain hyvää yötä ja silmät kiinni jne.. 5-10 minuuttia jaksoi parkua ja sitten lopetti ja nukahti. viikon ajan jaksoi sitä, sitten nukkui nätisti.
 
Mä todella haluaisin tuon tytöt omaan sänkyynsä. ei oo koskaan nukkunu meidän vieressä tarkoituksella. Ja jo ½ vuotiaasta on nukkunut omassa huoneessa, koskaan ei ole ongelmia ollut.
Kun siirryttiin tavalliseen sänkyyn, pari-kolme kuukautta meni hyvin, nukahti helposti. Ihmettelin että oli niin helppoa. Mutta nyt on sen 3kk ollu ihan kauheaa. Mä oon yrittäny jättää päikkärit pois, mutta menee itse johonkin lattialle sit nukkuun. Annan nukkua vaan puolentunnin unet, ja sitten herätän. Että periaatteessa ei päikkäreiden pitäis vaikuttaa.
 

Yhteistyössä