2.5 kk vauva ja päiväohjelma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Linuslotta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Linuslotta

Vieras
Hei,

Haluaisin kysellä mitä te muut teette vauvan kanssa päivisin? Itselläni alkaa vähän olla ideat vähissä. Meillä herätään klo 7-8 ja mennään nukkumaan klo 21-22. Siinä välissä on yleensä yhdet tai kahdet n. parin tunnin unet ja yhdet lyhyemmät. Kun vauva on hereillä, annan hänen olla leikkimatolla ja sitterissä, sitten jutellaan/loruillaan/lauletaan ja "harjoitellaan" motoriikkaa eli pyöritään ja hyöritään :) Välillä vauva on sitterissä ja katselee kun siivoan tai laitan ruokaa. Ongelmana on lähinnä se, että en vaan millään keksi aina jotain ajankuluksi. Kun vauva on hereillä putkeen 2-3 tuntia, tulee aika välillä todella pitkäksi...ja aina hän ei viihdy juuri yhtään yksin.

Päivät jolloin on vaunulenkkitreffejä ja muuta ohjelmaa menevät mukavasti mutta jos on yksinäisiä päiviä...

Miten teillä muilla päivät sujuvat?
 
Niin.. kotona oleminen pikkuvauvan kanssa kahdestaan voi olla melko tylsää ja yksinäistä. Minä kulutin paljon aikaa kaupungilla samoillen (onneksi asun isossa kaupungissa). Vauva nukkui hyvin vaunuissa ja rahaa paloi kahviloihin... Liekkö sen tulosta että kauppareissut ovat edelleen meidän 2v mielipuuhaa ja viihtyy erittäin hyvin rattaissa katsellen maailman menoa :) Lohdutukseksi voin sanoa, että oikeastaan tuonikäinen ei juuri kummempaa virikettä tarvitse kuin tavallista arkea. Äiti on toinen juttu.

Siitä se aika sitten vain kului.. pikkuhiljaa.
 
Juu-u, ekat puoli vuotta oli mun mielestä aika tylsää... Eipä siinä sen ihmeempiä tehty. Vauva makoili sohvannurkassa ja näytin hänelle leluja jne. Välillä oli tietysti sylissä, ja minä katselin ihan telkkariakin siinä usein. Meillä oli aika kärttyinen neiti 3 ekaa kuukautta, ja silloin aika meni ihan kanniskellessa ympäri kämppää... Meillä vauva oli kyllä puolivuotiaanakin hereillä max 1,5 tuntia kerrallaan, joten päiväunet aina katkaisivat "tylsyyden" välillä. ;) Vauvan kasvaessa voi aina tehdä enemmän, leikkiä jne. Mutta kuulostaa ihan hyviltä jutuilta nuo mitä teet! Koita kestää tylsyyttä, kyllä se jossain vaiheessa muuttuu vauhdikkaammaksi... (T: nimim. 1 v 8 kk ikäisen ikiliikkujan äiti)
 
Minä luin vauvalle usein omia lehtiäni ääneen ja muutin vaan äänensävyni "osallistuvammaksi". Sitten kuunneltiin musiikkia ja tanssittiin ja vauva tykkäsi katsoa, kun voimistelin :-)

 
No itse ratkasin asiaa niin että vauva kantoliinaan ja omia hommia tekemään (siis olettaen että hän on saanut osansa jo leikistä, loruista ym ym). Joskus kannan vauvaa kantoliinassa ja hyräilen ja luen itse samalla kirjaa. Itse yritin alkuun ehkä liikaakin. Pieni vauva ei lopulta kovinkaan paljoa virikkeitä kaipaa, äidin syli, halittelu ja läsnäolo riittää. Siis lue lehtiä ja pidä vauva kainalossa.
Kantoliina on kyllä meille ollut tosi avuksi (tai kantoreppu ajoittain).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Linuslotta:
Kun vauva on hereillä, annan hänen olla leikkimatolla ja sitterissä, sitten jutellaan/loruillaan/lauletaan ja "harjoitellaan" motoriikkaa eli pyöritään ja hyöritään :) Välillä vauva on sitterissä ja katselee kun siivoan tai laitan ruokaa.

Suosittelen myös kantoliinaa. Vauvan ei tarvitse olla huomion keskipisteenä, vaan hän on mukana elämässä. Onko teidän koti tip top? Voisit käydä esim. kaappi kerrallaan jokaisen tavaran läpi, lajitella kaikki hyvään järjestykseen ja lahjoittaa tai myydä ylimääräiset. Vauvan vaatteet myös jäävät pieniksi tiheään, kyllä niissäkin riittää pakkaamista. Entä valokuvat? Onko kaikki järjestettynä? Entä kaikki paperiasiat, kelan paperit, kuitit, vakuutukset jne. onko kaikki mapeissaan lajiteltuna? Tuossa kodin järjestykseen laitossa vierähtää kuukausi jos toinenkin. ;) Vauva siis kantoliinaan, niin viihtyy siinä ja pääset tekemään ihan mitä vain. Ei tarvitse erikseen sitten viihdytellä vauvaa.

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista syytä pitää lapsi lähelläsi

1)kantaminen on se, mitä lapsi synnyttyään odottaa. hän on juuri hytkynyt äidin liikkeessä mukana yhdeksän kuukautta. lapsella on liikkeessä ja liinan puristuksessa tuttu ja turvallinen olo.

2)lastaan kantava äiti on vapaa liikkumaan, toimimaan, seurustelemaan. kantaminen ehkäisee yksin jäämistä, turhautumista ja masennusta.

3)kannetun lapsen aivot kehittyvät paremmin, tietty määrä liikestimulaatiota on jopa välttämätöntä aivojen normaalille kehittymiselle.

4)kantaminen edistää sitoutumista (bonding) aikuisen ja lapsen välillä, ja näin on sekä hyväksi lapsen psyykkiselle kehitykselle, että auttaa aikuista kosketukseen vaistojensa kanssa.

5)kantoliinassa lapsi ei jää muiden ihmisten elämästä syrjään, vaan on koko ajan keskipisteessä mutta EI keskipisteenä - mikä voi ahdistaa lasta kovasti

6) kun lapsi on lähellä, äiti voi vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja oppii myös lukemaan lapsen viestejä paremmin, esimerkiksi imetyksen onnistumiselle tämä voi olla merkittävä tekijä

7)kannettu lapsi itkee selvästi vähemmän kuin sitteri-, sänky- ja lattialapsi

8)kannettu lapsi nukkuu liinassa helposti ja aina halutessaan

9)kannettu lapsi kehittyy fyysisesti ja motorisesti nopeammin kuin lapsi, joka jätetään omilleen

10)kannettu lapsi ei tarvitse leluja ja erityisiä vauvavirikkeitä - maailma on hänen mobilensa



 

Yhteistyössä