2,5-vuotiaan eroahdistus, onko tavallista?

[Todella kaivattu äiti]

Huh, soitin kotiin ja siellä huudettiin täyttä kurkkua äidin perään. "Ikävä äitiä", "äiti tule kotiin"... Muutenkin nyt muutaman viikon ajan on äiti ollut kaikki kaikessa. Kauhea huuto, kun isi vie iltapesulle tai nukkumaan, ja jos ollaan jossain yhdessä, niin äiti vaan saa taluttaa tai auttaa portaissa. Uhmaa on kyllä muutenkin nyt ihan reippaasti. Aamut on äidin kanssakin ihan hirveitä, kun ensin ei lapsi halua pesulle, sitten ei halua sieltä pois, sitten ei vaatteita päälle, sitten ei just noi vaatteet kelpaa, jatkuvaa huutoa .

Isä on ollut lapsen kanssa paljon ja hoitanut, eikä rutiineissamme ole mikään muuttunut, eikä äidin seurastakaan ole puutetta. Pari iltaa viikossa olen harrastuksissa, mutta pitkä viikonloppu yhdessä (4 päivää viikossa päiväkodissa menee oikein hyvin).

Lapsi tykkää isistä kuitenkin tosi paljon ja edelleen halii ja pusii, mutta äiti on vaan niin ykkönen... Todella rasittavaa ja nyt kuulisinkin mielelläni, miten muilla on mennyt, onko tällainen äitieroahdistus nyt tässä vaiheessa ihan normaalia?

 

[Todella kaivattu äiti]

nostan ja toivon, että joku auttaisi, byhyyy...

 

["Vieras"]

Tuommonen en halua että isä auttaa portaissa vaan äiti on kyllä ihan vaan uhmaa ja lapsen vallankäyttöyritys. Siihen ei pidä minusta pidä lähteä mukaan, kerrot vaan että tänään on isän vuoro auttaa ja sillä sipuli.

Noin muuten eroahdistuskaisia tulee ja menee ja se voi tehdä haluttomuutta aamuihin kun ei haluaisi sinne päikkyyn lähteä. Kärsivällisyyttä vaan.