Hae Anna.fi-sivustolta

2017 Murrejuttuvuas

Viestiketju osiossa '50+' , käynnistäjänä Lounasest päi, 02.01.2017.

  1. Härkispatonki Vierailija

    söin eilen Pirkka-härkispatongin.
    Tuoteselosteessa oli yllättävän pitkäseloste aineksista.
    Kuin aamun uutisia ja kuuntelin illalla Yle Puhetta. Pertti Salolainen puhui viisaita Trumpista. Hän lausui nimen uullaja muut aalla.
    Pallopalstalla moderaattori on käynyt siivoamassa ja oikein teki.
    Meitä ihmisiä on moneen lähtöön.
    Voihan sitä tuulettaa tunteitaan muuallakin kuin somessa.
    Tuskin pystyn paljon vaikuttamaan valinnoillani ilmastonmuutokseen.
    Säät heittelevät. Katsoin äsken bloggari Sami Minkkisen haastattelun. Kyllä miehet ovat reppanoita. Mitä pelkäämistä on elää yksin. Olen elänyt kohta 20 vuotta yksin.
    Jo jooku armas aeka ja suvi sulonen kaaniisti joka oaekka koristaa kukkanen.
    Eelen ratiossa puhu myös Severi Suhonen. Kovvoo oli kuulema ollu homma kiertee kaappoja. Muistan, kun Hän laalo Kiuruveellä Osulassa.
    Kaaheen kaavan sitten.
    Koettekoo kestee siellä Amerikassa. Kyllä ilimadtoon voep vaekuttoo vaekka pressa on pahan iliman lintu.
     
  2. Lounaselt Vierailija

    Aamu alko kauhial räminäl ja mä luuli et o katutyät alkanu tai vesijohto pimahtanu ja sitä o isol konel tulut kaivama. Mut se oliki naapurin puu ku oli kaadettu ja oliks ne juuret sit menny nii pahan paikka et tartti kaiva ne ylös ja syvält. Piäni kone mut piti paha äänt. Tääll o simmone tapa firmoil et seittemält ne laitta konet täysil pääll ja sit puale tunni pääst kaikk hiljenty.

    Viikot kulu äkki ja tuntu et ain o ajatukset jossa mikä o edes ja ain tartte valmistella jotta. Mä ku tykkäisi elä täsä ja nyt. Nyt mä alan ymmärttä niit ihmissi ku kaipa olla omas rauhass. Mä olen ain tykänny välill pittä oma aika, vaikkei sitä kehdannu sanno siihen aikka ku kuulus esittä menevä ja kiirellist ja seuralllst. Et nii muuttu aika eskoseni.

    Arki kutsu nii et voikka mukavast.
     
  3. vm47 Vierailija

    Ei se mittää jos joskus vähä virhettäkkii tullee - on inhimillist vaa.
    Katoin tuos et kiinnosti mitä myö ja hyö laulaa. Miul on vaa nää nais- ja sekakuoroje kapaleet: Suome laulu, Chydeniukse Kalliolle kukkulalle, Kesäpäivä Kangasalla, Finlandia, Tuule tuuli leppeämmin, Vain rakkaus, On suuri sun rantas autius, silmät armaat, ja sit yks Lennoni kappale, Imagine ja lopuks Det är norden. Tuttuja kaik muut paitsi tuo Lennon. En mie pysty kaikkii laulamaa ku ne on nii piru korkeit mut oonpaha jouko jatkona rivis. Jos miult jokkuu jääp hiljaseks ni ossaanpa yhest laulust kaik stemmat.
    Ens viiko ennuste näytti juhlii ajaks tääl hyvvää säätä mut toivotaa et Oslos on kans. Varottiit et pittää ottaa lämmintä mukkaa. Tietyst, mererantapaikka.
    Kapslaukku on pien ongelma. Omast on menny pyörät rikki ja lainata ei viittis. Reppui ois parikii, isomp ja pienemp. Kassiloitkii on usseemp eri kokone. No katotaa. Viije-kuuve aikaa lähtee juna, kone lähtee puole päivä maissa ja tullee takas iltakaheksalt ja siit kerkii hyvi pikabussii. Junnii ei tuu. Eli aikataulut on ok ja liput paitsi bussii ok. Pittää asiat hoitaa ajoissa.

    No, aurinko paistaa tuos ulkona, voikaa hyvi ja välttäkää vilustumist, se on petollista nyt.
     
  4. turtuminen Vierailija

    Korjoon entiset virheet ennenkuin tien lissee uusia mokia.
    Joku kyselee tällä palstalla kalan perkaamisohjetta. Parasta käävä kysymässä neevoo lihatiskin mestarilta tae kahtoo ohje netistä.
    Voe tokkiinsa tuota sivussa olevoo Tena-maenosta. Onko se niin, että varttuneessa iässä ee ennee kelepoo muuhun kuin virtsankarkailumaenoksiin.
    Minulla karkaeloo uatokset. Just kun olin jottain tärkeetä meenoomassa niin uatos karkas muualle.
    Mänen kirjoittammaan tuonne ommaan ketjuun, jospa tulin mieleen mitä meenasin kirjottee.
     
  5. Lounane Vierailija

    Mä tunne muut laulut paitti en Det är norden, tai voi olla et jos mä kuulisin sävelen ni sit leikkais et ai se. Mut hiano ohjelma teil o. Onks se vaa yhden päivän keikka? Kiirut pittä, siin ei ehdi kuulla muitte esityksi. Vai ymmärränks mä vääri? Oleks Vm47 juassu kapsäkkie kans mukulakivikattu ku pyärät o irronnu?
    Meijä entine koira tiäs mitä kapsäkit tarkotta. Se ei menny edes nostama kontti, etttei vaa lähdettäis ilma hänt.
    Mukulakivikaduist puheenolle ni viime kaupunkireissul mä laito illal sandaalit jalkka, mis oli hiukka korko. Mut kyl oli vaikkia ku tartti hiipparoida päkiöil ja katto mihi astu ja keikku ku tennispallojen pääll. Jos mä olisin hoksannu kurkata hotellin ikkunast kadul ni mä olisi huamannu et kaikil muil naisil oli jykevät sandaalit tai lenkkarit jalas.
    Asiast toisse ni millo lehmuste kaupungis luurankotakit hevosines alka kiärttä kaupunkil? Onk flikoi muka? Se harrastus ku o enemmä niitte laji. Paitti suuris kilpailuis. Mist niit miähi sillo löytyki?
    Voikka hianost.
     
  6. vm47 Vierailija

    Nonnii. Ollaa tultu takas ja saatu nettikii toimimaa parin päivän tauvo jälkee. Kyl kiukuttaa ku ei pääse sähköpostii, saa googlattuu mittää eikä tännekkää haastamaa. No Nyt toimii.

    Vai luurankotakkiloit se lounane kaipaa. Eiköhä ne viimestää juhannukse jälkee tai heinäkuu puolel. Eiköhä se kaupungi turistipuol hoija niit taas tänä kesänäkkii. Hiekkalinna on jo rakennettu. Ja katujuna kulkee jo.

    Miu keikka Osloo oli valla mukava juttu. Kivoi ihmisii ja hyvät kartat ja suht. pien keskusta (vanha kaupunk). Kommeit kirkkoja varustettuna hyväl akustiikal ja vähä laiemmal ja vanhoje taloje välis uutta modernii talokantaa - aika huikeen näköstä. Loppukonsertti piti pittää oopperatalon katol ja mie ens ihmettelin et mitä hittoo, mut sit mie käin kattomas sitä ja kyl se soppii kuoroje laululavaks. Mie aattelin et Sydneyn oopperatalo on vinkee mut vinkee tääkii on. Iha erilaine mut vinkee. Valkost marmorii. Sisällä en käyny. Meri-ilma piti kaupungi ilman hyvi kosteena: välil sattaa ropis kovast ja sitte tuli tihkuu vaik aurinkokkii paisto.
    Hyvi pärjäs siel jalkonee ja hengityksinee.

    Tääl kuulemma sato kovast viikollopu aikana. Tännää on aurinkoo mut kolleeta. Nakkelin pikkuse niit puita liiterii ja sain ku sainkii ruoholleikkurin käyntii. ajelin vähä pihallaitaa - koko pihakii on muute ku heinäpelto ja tarttis niittokonetta eikä ruoholleikkurii. Ai nii, nuorin sisar toi pyytämättä kapslaukun matkatavaroille. Kiitos.

    Voikaa hyvi
     
  7. Tääll o ollu hiljast ku huapatossutehtas ku ketjun miäli ja sialu (Vm47) o ollu pois. Onnistuva miäski aforismeines o iha hilja.

    Oopperatalo meni huamaamat meijä siäl olles ohi. Oltti vaa päivän ja silloki sato. Ajateltti et tullan paremmal ajal. Mut ikimuistettava paikka loppukonsertil. Joskus maailmal tule miäle et ajatella et saa nähdä tämmöst mist o paitaressuna lukenu.

    Kaikk mä kans kato. Telkkarist tuli nätei maisemi, mut se oliki filmi mis voi heti rauhottu ku tiätä et parin väärinkäsitykse ja kyyneleitte jälkke se tule loppuma hianost. Rikas leskimiäs, kaks piänt lasta, oli menos kihloihi rikka naisen kans. Niil oli nuari isorintane lastehoitaja, ruskettunut pintta esil nappa asti. Ei se pal lapsi hoitanu mut osas enkku paremmi ku ne itte ja tiäs selittä pennuil latinaperäste sanoje merkitykse. Tiätenki penskat tykkäs hänest kauhiast eikä voinu siättä isän valinta ja nii päi pois, lopu tiädätteki.

    Mul tuli simmone miäle et kummost mahtais olla aikune miäs ja joutu näyttelemä heppossi roolei? Ei tarttis funtsi roolii, riittäis olla koristeelline hianoje mööpeleitte ja maisemie keskel mut mä ruppeisi juama. Usse saaki lukke et niitte privaatti elämä o iha hunningol. Niinku norjalaine Liv Ullman sanos, et jälkkeppäi huama et ei kantsi tavotella julkisuut. Kuiteski ni romanttisist tuhkimofilmeist monie naiste silmät kostu ja he saava lohtu arkke. Must o tullu kauhia epäromanttine. Romanttist viikoloppu.
     
  8. vm47 Vierailija

    Täähä käi lounane ansiotont arvonnousuu miu niskaa mättämää. Mut kirjotellaa silti.
    Nyt ku miul on tää ressiaihe pois (Oslo) ni seuraava oottaa nurka takana. Pitäs kuttuu luokkakokkousta esille. Se tietää sitä et lähetä kuttumiskirje näi netitse tai postis, keksi mis tavataa jja tehhääks mittää kivvaa vai seurustellaaks vaa ja jutellaa ja mikä on keli. Rantatoriha se on mis tavataa ens, sit hyö tahtoo kasino terassille kaljoille ja sit mennää johonki syömää ja rupattelemaa lissää.
    Lopummas kessää sit on kuoroleiri (Kotkas) ja pari torikonserttii. Helppoo muute mut toine torikonsertti on päällekkäi kuoroleiri kans. Siit hyö narisee.

    Tännää on muute iha oikee kesäpäivä. Tuuli on vaa kohtalaista ja samalla kohtuullista, lämpöasteit on reippaasti ja koht voitas tyttölöijje kans lähtee käymää puistoskii. Ruoholleikkuri sano sopimukse irti. Yks jous on varmaa poikki tai venyny. Sain mie vähä katkottuu toto heinäpeltoo matalammaks siit mist se oli tarpeellist. Jos viikol käyttäs huollossa.

    Miuta on hämmästyttäny ku ihmiset sannoo kohtuulline ku ne tarkottaa kohtalaist. Kohtuullise huono mansikkasato - ei ku kohtalaise. Huono sato ei oo kohtuullist. Kohtuullineha on riittävä, sopiva, oikee, kohtalaine taas melko oikee, aika sopiva. Kaks iha eri merkityst. Iha sivistyneetkii ihmiset käyttää näit mite sattuu.
    Mut olkoo, voikaa hyvi
     
  9. Nuorin sisar Vierailija

    Tervehyksii

    Tään kohtuullisen lanseeras ruotsinkielisen radion/television yks urheilutoimittaja (tais olla Bubi jotakin ja äidinkiel ruotsi) jo melko monta vuotta sit, näi kerto mei Toinen Sisar. Nyt ei ennää voi tarkentaa lissää, ku tää Toinen Sisar on menny sellasee paikkaa koht kymmene vuotta sitte, mis ei suomen kieltä rääkätä kenenkää toimest (huom! po: kukkaa ei rääkkää) ja se sisar pittää siel herkullissii keskusteluit Kolmanne ja vähä Ensimmäisenki Sisare kans, ku ne kaik ol sellasii positiivises merkitykses kielpolliisei, et ei paremmast vällii.

    Käyp se kielpolliisin olemine meilt nuoremmiltki, ei sen puolee. Välil oikei tukanjuurii särkee, ku näis nykysis tiedonjakovälineis puhutaa ja toisinaa kirjotettaaki nii holtitont kielt, et pittää pari kolme kertaa lukkee, enne ko ymmärtää, mist ol kyse. Ja näil kymmenil kyl jo vähä vähemmälki selittämisel usseist asioist saap selvän, jos vaa käytetää oikeit asiaa kuuluvii sanoja tai muotoja. Yks mikä saa kylmän värreet pitki selkäpiitä kulkemaa, on ku iha ammatti-ihmiset alkaat tekemää, vaik ne tarkottaa alkaa tehä. Toine, mist miu piti työmaal oikei kyssyy, et mitä sie täl tarkotat, ku sanelus ol et metsän osalta - miu piti mennä kysymää, et mitä osaa sie tarkotat, koivuja, kuusia vai mäntyjä. Sen jälkee ei olt ainakaa miulle tulevis teksteis minkää osalta. Sillo joskus kauva sit, ku mie viel olin sihteeerikoulus, mei äidinkielen ope muisti toisenki kerra muistuttaa, et osalta, johtuen ja huomioiden on jokseenki aina vääri, ne voi sannoo iha oikeiki ja paljo lyhvemmi. Eile tul telkkarist "Suomi on ruotsalainen" uusintana ja siel näieki eellä olleitten mutkallisten ilmausten käytön syy selvis, ruotsi virkakielenä ja suomeks käännettynä on antant kyl kaikenlaisii kiemuroit ja ihme ilmauksii muute iha hyvvää kielee. Ol meil kyl oppikouluski melkomoine äidinkielen ope, kiitollisin mielin muistelen vielki. Ja iha kaikkei parast on mei hyvä kirjallisuus - paino sanal hyvä.

    No se siit kielpoliisin hommast. Äske sato iha roimast, mut nyt taas paistaa. Käi mieles, et mitehä tuol Marian aukiol oikei kastuttiikaa, ku siel kirkon ja mammonan palatsin välisel aukiol on kesäfestarit käynnis eikä siel ole mittää katoksii, korkeintaa joitaki telttajuottoloit. Mut sinne festarialueelle meno onki iha vappaaehtost, ei oo pakko mennä ilma satteenvarjoo minnekää. Eile ol satamatorilki musisointii, siel ol armeijan musikanttei, ol kuulemma olt nii kommeeta soitantaa, näi kerto yks nuor mies, joka käi mei pihas vanhempii rouvii tervehtimäs, entine naapur.

    Pihamittar näyttää 23 astetta lämpösen puolta, saattaa vähä liiotella. Nyt aurinko on ohue pilve takan, mut ei se pilvi paljo peitä, on ku harso vaa auringon ees. Pihanurmikko on nii täynnä belliksei, et enempi on valkosta ku vihreetä näkyvis. Antaa kukkia vaa. Sen ver oon pihatöit tehny, et yläkerran naapurin siistimälle pienelle pihapläntille kylvin torstaina kehäkukkii, ku sattu olemaa joutilaita siemenii kaks pussii. Toivottavast lähtööt kasvamaa.

    Ei miul oikeestaa muuta asiaa ollukkaa, mitä nyt tuota kielpolliisii vähä päästelin irrallee ja seki vaa sen tähe, ku toisinaa nii pahast riepoo tuo kielekäyttö. Eikähä se siit ainakaa mei vanhempie korvii parane, ku kielilautakuntaki antaa myöte huonolle kielelle. Kiel muka kehittyy - taitaa vaa taantuu.

    Nyt mie lopetan tän murisemisen ja toivotan kaikil hyvää viikonvaihetta. Lukekaa ja laulakaa, mie meen nyt lukemaa Leena Lehtolaisen Tiikerinsilmää, se on koht lopus.

    Tervehyksii uuvestaa

    Nuorin sisar
     
  10. heekkohermonen Vierailija

    "Parissa vaikuttavassa episodissa täsmentyy, että Hilja Ilveskeron voimaeläin on todellakin ilves, jos kohta tiikerillä on muussa mielessä tarinassa merkitystä."

    Kahtelin Savon Sanomat lehestä minkälaene kirja on kysseessä.
    Selasin kirjakaapassa tekkareita ja yhen kirjan takakannessa luki suoraan "ee heekkohermosille." Ee tie mieli lukkee ikäviä juonenkiänteitä.
    Nappasin muutama viikko sitten Kampin kierrätyshyllystä kirjan A Power of a Woman. Eekös vuan siihenniin kirjaan oltu ujutettu asioita, joista en olis kehannu tietee mittään. Luin kirjan ja vein kirjaston kierrätyshyllyyn.
    Katoin netti-tv-lähetyksen Joensuusta. Jukka Puotila imitoi haaskasti suomalaesia tunnettuja immeisiä. Oli mukava piästä kesäteatteriin netin avulla.
    Naaratti Kotikatu-sketsi.
    Anna-Leena Härkönen kirjoitti uuven rommaanin eutanaasiasta. Taetaa jiähä kirja lukematta. On tässä tuas uatellu syntyjä syviä mualimalla tapahtuneitten asioijen takia. Kuuntelin yhtenä iltana BBC-lähetystä, jossa huastateltiin tulipalossa pelastuneeta immeisiä. Mittää tavaraa ee naene ollu kerenny ottoo mukkaan. Neljä lasta piäsivät ulos. Elämä pittää alakoo ihan nollasta. Kun asioo oon rätnänny niin eehän elämässäni oo mittään hättee. Toevon, että immeisiä aatetaan uuvestaan jaloilleen. Elämä on tässä ja nyt. Mänen kohta nukkumaan ja laetan käjet ristiin. Toevon syvämeni pohjasta, että mualimassa on kaekki hyvin.
    Kun elämä raahottuu niin kuka ties entinen Raahalan emäntä lukkoo jonkun tekkarin tae vaekka ite rustoo iltapuhteellaan semmosen. Minun elämässä on ollut meleko paljon kiänteitä, romantiikkoo ja ihan kaekkee siltä väliltä. Kirjan nimi voes ella se sama minkä jo luin eli Naesen voema. Jalokivikaapoista en välitä. Mutta kyllä sitä voemoo tarvita kaekilla aloilla. Ee pijä uskoo Marilyn Monroen laaluun, että timantit on tytön paras ystävä. Kyllä kivien kanssa on meleko vaekee huastella.
     
  11. Onnistuva mies. Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    18.03.2011
    Viestejä:
    2 238
    Saadut tykkäykset:
    4
    Sopisko melko sana mihinkään?

    Välillä pitää osata olla hiljaa, jos tulee vaan kiellettyjä juttuja mieleen.
    Eroottisia juttuja voi esittää vaan kohtuullisesti, tai ei ollenkaan.
    Itselle niistä tulee kohtalaisen hyvämieli.

    Voikaa hyvin, sillä hyväillen hyvä tulee.
     
  12. Nonniih, ydinryhmä ehti taas kirjottama. Kaikk o entiselläs Onnistunu miäs muka lukie. Hihitytti Nuarimma sisare "joutilat siämenet", hänel o erikoissi sanontoi. Tääl voi kirjotta niinku nokka o päähä kasvanu. Silti mä ihmettele kauhiast et viäläki lehdis o niinki klassissi virhei ku "talo peltikatolla". Tai onk se nykyä sallittu? Murrepalsta aktivoi aivoi ja miälivutust ku tartte lukke eri taval et ymmärttä aihen.

    Mä lankke siämeni ja taimeni vähä liikkaki. Niil ku ei ain löydykkä paikka ja niit vanhoi joutilai siämeni löyty keväl peltipurki pohjalt. Tarttis tiätty keväl ens tarkista purkki, mutku ihmine o erehtyväine ja viäteltävis.

    Englanti o pyäritykses ja tuttavat kirjotti väsyneest et eik huanoist uutisist tul ollenkka loppu. Mull o ain höntti olo korkkias talos ja onneks harvo mä niis ole. Kerra simmoses hissi pysähtys, kaikkie silmät levis kaffetassi kokosiks ja hiki nous heikommil ottal. Toise kerra joku polotti hissin oven taka ulkomaan kiälel, me kysytti älykkäst et eik hän pääs ulos. Siält tuli uus polotusryäppy ja arvatti et hissi o jumittunu kii. Huhuilti appu ja ne huus jotta rauhottava hissiläisel, koukkas mun kapsäki ja kiikutti vauhdil rappussi alas (mä sain juasta peräs) simmosse tyyli et iha normaali.

    Tuli viäl miäle et kui VM47 nuari miäs oli pärjännyt kotolaisena? Olik hänel ollu flikkaseura apuna?

    Mukava sunnuntait.
     
  13. Lounane kipiänä Vierailija

    Jessus senttä et mul o vattalihakset kipiät! Mul o kehittyny pallea sikspäkki ja siks mä rupesi tekemä tehokkai vattan treenausliikkei. Niit oli täsäs netis. Ens mä luuli et ei ne missän tunnu mut nyt o nii et pakko pittä paussi. Tekke nii perhana kipiä, niinku veittä kääntäis. Kuiteski ni ku sanota et treeni kasvatta lihaksi ja ne o läski painavampi ni tulost o tullu painonlisäykse muados. Voikka hianost ja nyt menoks.
     
  14. Onnistuva mies. Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    18.03.2011
    Viestejä:
    2 238
    Saadut tykkäykset:
    4
    Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu.

    Voikaa hyvin käytäessänne lihaksianne.
     
  15. vm47 Vierailija

    Olikii tärkeit asioit kirjotettu. Ens varo vaa lounane ettet saa suolikiertymää niis pakkiharjotuksist. Ne varmast tekkee kippeetä ku mahhaa tunkee ruokaa eikä se pääsekkää suolee ja suoles jatkamaa matkaa kiertymä ohi.

    Tuokii talo peltikatol on iha yhtä hyvä (!!!) ku vohvelit mansikkahillol ja kermavaahol marttoje kioskilla. Sit kuitenkii ne mansikkahillot ja kermavaahot on siin vohvelil eikä toisippäi.

    Se nurmies kai pärjär iha hyvi mut ei se syöny mittää niis ruuis mitä mie sille varasin. Ainut mikä oli loppunu oli sima pullost. Avvaimenkii se hukkas johonki. Nuorin sisar kerto kyl et oli se ollu koirii paimentamas. Mie luulin et kyl kasvava nuor mies nälkäne on. Ite piti syyvä kaik jääkaapist pois.

    Luokkakokkouskutsut on lähetetty ja yks kadonnu lammas metästetty essii. Väestörekisterist ei löytyny, suomalaine ihmine. No siskolikka löyty ja yhes ihmeteltii mite tällast voip olla. Tääl syntyny ja koulusa käyny. No tieshä tää sisko siskosa ja mie sain kirjeen matkaa. Eihä meil iha kaikille oo tietoja, osa on kuollu ja niille on kutsu menny ketkä tiijetää.

    Ruoholleikkuri on viel raatona, en oo toimittanu mihkää huoltoo. Vaa eihä tuo kasvusto pihast mihikää hävvii. Vähä viikatteel oon niitelly. Vanhat kotimaiset elokuvat on hirvee hyvvii opetuselokuvvii näis maatallousjuttulois.

    Oon ostanu kahesti ruotsalaisii mansikoit. Nättii, aika hyvä makusii ja tää jälkimmäine hyvällaatust muutenkii. Viitosen litra. Jos tullee käytyy satamatoril ni siel on varmaa kotimaisiikii - ainaki jos aurinko jaksaa paistaa.

    Mut täshä näin, hyvvää jussijjuhlaa kaikille. Onnikka muistaa pittää sepalukse kii jos mennee vesille. Muijenkaa ei piä venettä keikuttaa. Voikaa hyvi
     
  16. Lounase jaarituksi Vierailija

    Onnistuneelt miähelt tuli taas knafti viästi, mut kyl me suamalaiset naiset tiädetä sanomatki mist o kyse ilma sen kummemppi lorinoi.

    Yks puutarhan nurkka o meil niinku heinäpeltona. Riippu kuiteski milt päi asia katto. Toiset meina et ohhoh, onpas rikkaruahoi mutku oikke katto ni tartte ihmetellä luanno rikkaut et kui erilaist nii sanottu rikkaruaho onka olemas. Luanno monipualisuus pääse meil tasapualisest oikeuksiis vaikk onki piäni pläntti ja mä olen viäl päättäny antta muutama voikukkase rehotta niinku se itte tykkä.

    Meit ei voi syyttä lehtie palstoil et monokulttuuri pila koko tonti ja et lopuks tulis eroosio ja tarttis pruutata myrkyi lentokonest nii et loppuje lopuks oltas ku Saharas ja samal meriki saastuis ja kalat ja meijä ja naapureitte olis pakko lähte nälkä pakko (mä liiottele, meil o vaa yrtei ja kukkassi) ja multikultifirmat meijä peräs uussi neitseellissi maisemi ja sama alkas uudestas.

    Voikka hianost.

    Mä voin pia huanost ku kirjota neljänne kerra tunnukse
     
  17. Nuorin sisar Vierailija

    Tervehyksii taas

    Näkkyy ketjus vilkastumise merkkei taas, oisko tuos välil täyskuu vaikuttant, nyt on ylihuomenna uuskuu, juhannuspäivänä, josko se kuun vaihtumine taas on saant aivot vähä rippeemmiks toimimaa.

    Lounasen huomio täst talost peltikatol on oivalline esimerkki käännöskielest, mie oon seuraillu noita asuntoilmotuksii iha silkast mielenkiinnost ja niis kyl on kans mitä ihmeellisimpii asioit: on yksiö parvekkeel, no se viel mahtuu, jos on iso parveke ja onpaha ruuan laittoki sit mukavaa, ku käryt mennööt taivaa tuulii saman tien, jos ei oo lasitettu parveke, mut sit, ku on kaksio tai kolmio parvekkeel, ni taitaa tulla ahasta ja nukkumine ainaki kylmää. Sit mie ymmärtäisin, jos ois parvekkeelline asunto.

    Taas eile tuli todistetuks, ettei terve ruumis työtä kaipaa. Mie kävin ostamas tuost lähistöl olevast rautakaupan pihamyymäläst kukkie taimii ja sit viel ne tietyst piti istuttaaki. Onneks meil on jo vanhempaa varastoo noit puisii kukkalaatikoit, ei tarvint niitä ostaa. Nostin laatikko kerrallaa kottikärryy ja tuuppasin mieleiseeni paikkaa ja syksyl ku kielsin ottamast multii pois, ni ei tarvint koko lootaa täyttää uuvel mullal, vähä lisäsin vaa ja sekotin siihe vanhaa multaa kanankakkaa. Sit ku ol viis laatikkoo paikoillaa, rupesin kattelemaa, et mitkä taimet mihiki mie nyt sit istutan. Kyl miul oli jo tietyst ostaissani ajatusta, et mitä minkäki kans istutan. Sainha mie ne mieleisikseni ja viel päälle päätteeks kahtee amppelii pistin pienii annansilmii ja lobelioit, toisen panin pysäköintialuee vieree ja toisen katolle menevie tikkaitten alimpaa pienaa. Saas nähä, mite nää taimet asettuut laatikoihi ja amppeleihi. Yks naapur ol viel tänä aamun kiikuttant omia kukkiaa amppelis mei pihakeinun tukiristikkoo riippumaa. Miljoonakelloja, valkosii, nii nättii piene punakukkase pelakuun kans. No sit tietyst, ku urheilu ei oo miu suosikkitekemist, tänä aamun sai sielunviholline toisenki kutsun miu huushollii, ku ol paikat niie laatikoie nostamisest ja muuteki omituisist työasennoist kippeytyneet, selkä vihottel, vaik mie ossaan kyl nostaa oikeel taval, koivet muris, joutuit venytyksii, ku niit kukkii polve korkeuvelle istutin - miehä en mee sen enempää kyykkyy ku polvilleekaa, nivelvikane ku oon, mie en pääse ylös. No, kyl nuo säretykset enne jouluu ovat ohi.

    Tuumasin siin paril naapuril, ku taivast ihailtii, et heti ku mie saan nuo istutukset kastelluiks, alkaa sattaa. Niihä siin kävi, kastelun jälkee ku sissää kerkesin ja ehin laittaa kahvin valumaa, ni jo ropis ikkunapellit ja välil tuli oikei reilust taivaalt kasteluvettä.

    Tännääki on olt tummii pilvii sekä Saimaan suunnas, pohjoispuolel, et kaakon - etelän puolel, mut ei ne viel oo sataneet tai jyristelleet. Saimaalt jos ukkone nousee, se on kova, ku ei se pääse pois täst mei päält, tää harju on sen tiellä. Sama juttu on tuolt Venäjält tulevil ukkosil, nekää ei pääse mihikää, jos ne tähä harjulle eksyyt. Oiskoha ukkosil sen ver järkee, et ossaavat pyssyy poissa tai ainaki vähä etempän, ku ei ees joka kesä niit pahoja, hurjimpii jyristyksii tähä nouse. Miul on nää viimeset asuinpaikat olleetki sellasii, että Saimaa on varjellu niilt kaikkei kovimmilt jytinöilt.

    Sitä satakieltä ei sit oo kuulunu tänä kesänä. Oisko joutun muuttomatkallaa surman suuhu. Ainut satakiel kuulu, ku käytin Vanhemman Sisaren koirii koirapuistos, siin on sellast lehto- ja sekamettää, jossa lintuin on hyvä olla.

    Danny laulaa kuumast kesäkadust, mut taitaa tänäki juhannuksen kadut olla aika kylmii, jos ei nyt iha lumen peitos mut ei paljo muutakaa. Näiköhä ylitetää joulun lämpötila vai mennääks nii ku pari vuotta sitte, oli juhannuksen kylmempää ku seuraavan joulun. Nyt mittar näyttää 17,6 astetta, tummaa ja vaaleeta pilvee näkkyy kaakon ja etelän suunnas, en viiti mennä ulos kattomaa, mitä pohjoses on.

    Kello alkaa koht näyttää iltakuuven uutisten aikaa, mie taian mennä kahvii valuttelemaa ja kattomaa, onks maailma viel paikallaa.

    Voikaa hyvi, juhannustaikojaki tietyst voi tehä, jos silt tuntuu, mut varokaa kukkia kerätessänne punkkeja ja vetoketjuki olis hyvä vennees pittää kii, tai ainakaa ei piä nousta uhoomaa.

    Nuorin sisar
     
  18. ukon juhla Vierailija

    http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/juhannus-vei-ukolta-juhlan/

    Tänään ilmaislehden 10 kysymystä listassa oli kysymys mikä pakanallinen juhla oli aikoinaan juhannus. En millään muistanut oikeaa vastausta. Vielä huonommin hallitsen kreikkalaiset jumalat.
    Täällä myös on satanut tällä viikolla. Eilen sain niskaani saderyöpyn ja kangaskengät oli laitettava pyykkiämpäriin.
    Mukava on muistella entisiä juhannuksia, mutta nykyään pysyn visusti kotona.
    Nyt minulle selevisi minkä taatta immeiset ovat juhannuksena niin mahottoman päissään. Juomisella turvataan viljasato selevitettään tuossa laenoomassani nettilinkissä. Ollaan kiitollisia, kun tekevät hyvän työn meijän kaekkien puolesta.
    Katoin uamulla netistä Huomenta Suomi Hyvää elämää-klipin.
    Anna-Leena Härköstä huasteteltiin uusimman kirjan johosta. Luin uusimmasta kirjasta kirjakaapassa ensimmäesen sivun. Huastattelussa hän sano olevansa agnostikko. Anna.fi elämänkahtomuspalstalla on monta ateistia. Kyllähän sitä elämästä pystyy huastelemmaan ja vaehtammaan ajatuksia vaekka jättää nuo uskonasian kokonaan sivuun.
    Kahtelin äsken avoimen yliopiston motivaatioviteon. Keljuttaa miten vähän avoimessa yliopistossa on ihan käätännönlähheistä koolutusta.
    Tein eelen testin yhen rekryvirman nettisivulla. Minulle konneen mukkaan sopisi kolome ammatti. Yksi niistä on pappi. Ihmettelin minkä taatta tuo ammatti tuli mukkaan. Ee tuo virma välitä papin hommia. Toene sopiva ammatti oli assistentti ja kolomas puhelinvaehteenhoetaja. Siitä juohtu mieleen, että oon ollu monessa paekassa puhelinvaehteessa hommissa. Kaavan sitten jopa lasaretissa. Tuskin ennee huolisivat.
    Minua on ruvennu hirvittämmään mualimanmenon seeroominen metiasta.
    Jos aakasen uamulla ration niin uutisissa riäkäsevät ussein hirveitä uutisia.
    Oon sen takia lopettanu radiokanavien selloomisen. Netistä uutisten kahtelukin suap jiähä vähemmälle.
    Voe kun tämä pyhänseetu mänis kaekilla mukavasti. Kyllä se vilja kasvaa vaekka ihan kaekkii viinoo ee juokaan poekkeen.
    Kun tuota Anna-Leenan elämäntyyliä mietin, niin uattelin, että voe tokkiinsa, kun on mukava olla ihan tavallinen immeine. En minä pane muistiin immeisten puhheita. Kolome vuotta yhen kirjan kirjamiseen on pitkä aeka.
    Siinä ajassa selevittäs jo yliopistossa kantin paperit.
    Muistelin päevällä miten aena puhuin mökillä, että halua olla immeisille henkinen vapauttaja. Semmone joka suapi immeiset hyvälle mielelle ja raahan syvämmeen. Kun äsken katoin tuota motivaatioviteota niin sielläkkii puhuttiin, että pittää olla lempeä itelleen.
    Kun oon lähipäevinä ollu ahistunut terroristien takia niin on sanonu itelleni, että raahotuppa nyt. Yksineläjänä pittää osasta tulla ihtensä kassa juttuun.
    En tiijä on riisipuhelimissa ollu ruuhkoo. Ratio Vega hoeti tuon homman hieosti uamuohjelmassaan.
    Vesillä kannattaa laettoo pelastusliivit piälle. Luvin lehestä jutun kymmenvuotiasta pojista. Olivat lähteneet merelle kumiveneellä. Onneksi vastaan tuli vene ja otti pojat kyytiin.
    Noista jutuista tuli lapsuus mieleen. Minä ja muutkin seelattiin vanahalla aaton katolla. Kerran pojilla tuli hätä Saksan salamen sillan alla, kun paatti hörppäs vettä reenoilta.
    Jos jatkasin tätä juttua pitemmälle niin ee siihen mänis kolomee vuotta, kun kirja olis valamis. Kustantajjoo olis tietysti vaekee löötöö, mutta väliäkö hällä.
    Poimin jo apilankukkia viikolla Tuhniksen kristallimaljakkoon.
    Uusia sulahisia en kaepoo. Mänen entisillä muistoilla. Onni yksillä ja kesä kaekilla.
     

Suuri kesähoroskooppi 2017: Rakkaus, työ ja terveys

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti