3,5v poika ja poikakavereiden puute?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "pojanäiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"pojanäiti"

Vieras
Onko 3,5 vuotiaalle väliä onko kaverit samaa sukupuolta? Lähinnä nyt tarkoitan jotenkin kehityksen kannalta?

Mun pojalla on naapurissa kaverina saman ikäinen tyttö, pikkusisarus on tyttö ja nyt kerhoryhmässäkin kaikki muut on tyttöjä. Asutaan maalla, joten niitä kavereita ei noin vaan mistään leikkipuistosta lähdetä hakemaan. En ole tehnyt asiasta lapsen kuullen numeroa, mutta itteäni kyllä harmittaa, kun toivoin että tuosta kerhoryhmästä ois saanu niitä poikia kavereiks.

Onko kellään ollut samanlaista tilannetta? Missä vaiheessa lapsi on alkanut kaivata samaa sukupuolta olevia kavereita? Eroaako 3,5 vuotiaitten tyttöjen ja poikien leikit jo jotenkin toisistaan? Välillä huomaa että poika selvästi kaipaa sellasta villiä rymykaveria, jonka kanssa ottaa painimatsia. Pikkusiskohan se sitten joutuu uhriksi, ja kun tuo meiän tyttö on luonteeltaan hyvin "tyttömäinen", eikä tuollasista painimatseista pätkääkään välitä
 
No en tiedä siitä kehityksestä miten siihen vaikuttaisi sukupuoli...Oma eskarilainen ei halua olla poikaporukassa, mielummin leikkii tyttöjen kanssa vaikkei barbeilla kuitenkaan :)On viihtyny hyvin pk:ssa 3 vuotta ja nykyään paras ystävä on tyttö 5v. Ja näin saa olla kunnes/jos hän haluaa poikien kanssa alkaa touhuta rymyleikkejä tms.
 
Meidän 5-vuotiaalla ei ole mitenkään erityisesti poikakavereita. Eniten leikkii pikkusiskonsa kanssa. Kerhossa on kyllä poikiakin, mutta siellä leikkii ihan päivästä riippuen poikien tai tyttöjen kanssa. Tai molempien. En usko että sillä on merkitystä vielä tossa vaiheessa.
 
Ei ne leikit mun mielestä hirveästi eroa. Pojalla on ollut sekä tyttöjä että poikia kavereina ja samantyyppisiä leikkejä leikkivät. Isommalle alkoi tulla 6-vuotiaana rajumpaa menoa ja parhaat kaverit löytyivät pojista, jotka pelaavat palloa, kiipeilevät, pelaavat sählyä. Tosi nyt aloitti sählykerhon ja mukana on pari tyttöäkin, jotka pärjäävät yhtä hyvin ja saivat pojilta varauksettoman ihailun, kun olivat tulleet :D Tyttöjä on isommallakin vielä kaveripiirissä. Rakentelevat, leikkivät roolileikkejä ja pelailevat nuokin.
 
Sikinsokin, kiva kuulla että teillä vielä eskarilainen viihtyy tyttöjen kanssa. Enkä mua jotenkin huolettaa jonkilainen "miehen mallin" puuttuminen, kun on äidin ja siskon kans päivät kotona, isää toki näkee iltaisin. Ja sekin että jos tuo hoksaa haluta poikakaverin niin mistä minä sellaisen taion?
 
[QUOTE="pojanäiti";24634657]Totta, äitiä ja isää tämä taitaa eniten huolestuttaa... :)[/QUOTE]

Niin kai me aikuiset monessakin asiassa yleistetään asioita? :)
Mutta mielestäni se persoona merkitsee myös paljon missä ja kenen seurassa lapsi viihtyy...Mulla vilkas vilpertti mutta silti hellä ja tosiaan ei vielä valmis/halukas rymytouhuun. Ja ei haittaa vaikka tytöistä tykkää myöhemminkin ;)
Olisko painikerhot tms. sopiva jos teillä poju alkaa kaipaa poikaseuraa?
 
Poikani meni päiväkotiin tänä syksynä (täyttää loppuvuodesta 5) ja nyt on alkanut puhumaan, miten hän leikkii vain poikien kanssa. Tosin syy on "ryhmäpainostuksessa", jonka mukaan pojat "eivät saa leikkiä tyttöjen kanssa". Oli eräänä päivänä erehtynyt leikkimään tytön kanssa, jolloin eräs suulas kaveri oli siitä isoon ääneen huomauttanut.

Tähän asti poikamme on sujuvasti leikkinyt tyttöjen kanssa sekä tyttöjen että poikien leikkejä.Näyttää olevan vain enempi porukan painostusta tuo eriytyminen. En olisi huolissani, vaikka lapsellani olisi vain tyttökavereita. Enemmän olen huolissani nyt, kun porukka vaikuttaa häneen tässäkin asiassa.
 
Niin, ja varsinkin me äitit ajatellaan asioita ihan liikaa ja liian monimutkaisesti ;) Täällä kaikki harrastukset on vasta 5-vuotta täyttäneille, joten toivotaan että tytöt kelpaa leikkiseuraksi siihen asti. :) Tai että kerhoryhmään tulee myöhemmin poikiakin. Meiän poika on myös tuollanen vilkas ja vähän raisukin, mutta sit myös kovini empaattinen. Ehkäpä se on vaan hyvä että oppii jo pienestä pitäen mistä tytöt tykkää. :D
 
Toi on totta että vanhemmille asiat on yleensä suurempia ongelmia kuin lapselle :) En iolisi huolissani, poikasi kyllä viimeistään koulussa saa poikia leikkikaveriksi. Mun samanikäisellä tytöllä taas on suurin osa kavereista poikia, toki tyttöjäkin on mutta kerhossa leikkii mieluummin poikien kanssa.
 
Poikani meni päiväkotiin tänä syksynä (täyttää loppuvuodesta 5) ja nyt on alkanut puhumaan, miten hän leikkii vain poikien kanssa. Tosin syy on "ryhmäpainostuksessa", jonka mukaan pojat "eivät saa leikkiä tyttöjen kanssa". Oli eräänä päivänä erehtynyt leikkimään tytön kanssa, jolloin eräs suulas kaveri oli siitä isoon ääneen huomauttanut.

Tähän asti poikamme on sujuvasti leikkinyt tyttöjen kanssa sekä tyttöjen että poikien leikkejä.Näyttää olevan vain enempi porukan painostusta tuo eriytyminen. En olisi huolissani, vaikka lapsellani olisi vain tyttökavereita. Enemmän olen huolissani nyt, kun porukka vaikuttaa häneen tässäkin asiassa.

No johan! Harmi tuollaine tilanne. Mut lasten maailma on karu...Miksi ihmeessä sitä persoonaa ei arvosteta vaan aina sitä "kuuluu tehdä niin tai näin" käytöstä :headwall:
 

Yhteistyössä