3 vuotiaan taantuminen kun vauva tuli, mitä tehdä?

[vinkkejä]

meidän 3 vuotias lapsi on alkanut käyttäytyä tosi oudosti kun vauva tuli taloon.
syö sormiaan, leluja, pissaa lattialle. Jo vuoden on tähän mennessä käynyt itse pesemässä kädet vessassa ja käyttänyt saippuaa, nyt sitten tänään oli mennyt syömään sitä saippuaa!! ja ei ole siis tällaista koskaan ennen tehnyt.

lisäksi alkanut selittämään ulkona että syön koirankakkaa tms. ihan todella outoja juttuja. kaikki kepit pitää ulkona yrittää pistää suuhun, pukea ei enää osaa, leluja heittelee, syödäkin pitäisi vain sormin ja syöminen on nykyisin tosi sotkuista, aina ollut hyvinkin tarkka syöjä ja hyvin harvoin enää sotkenut vaatteitaan.

en ymmärrä mitä pitäisi tehdä, ollaan yritetty olla välittämättä ja antaa esikoiselle paljon huomiota ja silti tuntuu että tää taantuminen menee pahemmaksi. tuntuu että oikein yrittää saada vanhemmat suuttumaan jostain mitä tekee. ollaan yritetty laittaa teevee kieltoa ja jotain leluja ottaa pois kun alkoi niitä heittelemään/rikkomaan, mutta mikään ei tunnu auttavan.

vauvaa kohtaan kuitenkin on tosi suojeleva vielä ollut ja silittelee sitä jne. yhtään häntä kohtaan ei ole vielä ollut mustasukkaisuutta, vauva nyt 2kk.

mutta mitä ton esikoisen kanssa pitäs tehdä, vinkkejä?

 

["Veera"]

Jaa-a. Enpä tiedä, aikahan tuohon auttaa, useinhan se pahin taantuma ei tule heti syntymän jälkeen vaan juuri muutaman kuulauden päästä. Meillä on lapset 4v, 3v ja 4kk. Ja vähän samanlaista on kyllä ollu molemmilla ajoittain.
Mä oon kuiteski ajatellu että lapset haluaa tavallaan kokeilla sitä vauvan roolia joten siihen voi ihan reilusti tilaisuuden ja tehdä siitä leikin. Välillä siis leikimme että lapsi on vauva ja minä olen äiti ja hoivaan ja esim syötän tai tuuditan. Ja sitten kun leikki on loppu niin hän on isoveli/sisko taas. En tiedä onko tuosta apua mutta ainakin se on lapsista kiva leikki. Kaikenlaiset tarrataulua(pukemisesta, syömisestä) tuntuu olevan kova juttu myös.

 

["joku"]

Neuvolasta vinkkejä? Tarrat tulisi ensimmäisenä mieleen eli aina kn tekee jotain "mitä isommat vaan osaa" niin saisi tarran palkkioksi. Avuksi hoitamaan sitä sisarusta? Pieniä tehtäviä joita hän voisi tehdä auttaakseen vanhempia ja korostettais että osaapa hienosti kun on jo vähän isompi, vauva ei vielä osaakkaan tuollaista jne. Kahdenkeskistä aikaa toisen tai mahdollisuuksien mukaan molempien vanhempien kanssa. Tai sitten äidin aikaa jos isä vahtisi vauvaa sillä välin, tuntisi saavansa äidin takaisin hetkellisesti ihan itselleen.

 

["Maj"]

Ihan normaalia. Nyt vaan otatte hoitohommiin mukaan ja kaiken liikenevän ajan touhuatte isomman kanssa hänelle tärkeitä juttuja.

 

[halipupu harmaana]

Peesi. Tuollainen menee kyllä ajan kanssa ohi ja tulee muita kausia ja ongelmia. Huomiota lapselle, lapsi auttamaan vauvan hoidossa ja myös jotain isojen tekemistä lapselle, jota vauva ei osaa tehdä, niin yleensä tepsii.

 

[mammalainen]

Odotin koko ajan että poikamme, joka oli 2 v 3 kk vanha siskonsa syntyessä, taantuisi jotenkin. Mutta hän alkoikin olemaan isoveli; haki mielellään vauvalle vaipan, pyyhkeen, puhtaat vaatteet jne. Halusi auttaa vauvan pukemisessa ja suorastaan loisti kun kerroimme ylpeinä tuttaville kuinka hienosti hän vauvaa hoitaa. Tosiasiassahan olisimme päässeet nopeammin ja helpommalla jos emme olisi antaneet isoveljen "auttaa" ; )

Vaikkei ollutkaan mitään taantumis-elkeitä niin alusta saakka kuitenkin poika sai olla ISO ihan pyynnöstä "lähdetkö isin kanssa lumitöihin kun vauva on vielä niin pieni ettei osaa yhtään auttaa eikä isi ihan yksin saa pihaa siistittyä" ja muita vastaavia juttuja.

Nyt kun pikkusisko on 15 kuukautta vanha niin isoveli neuvoo ihan itse, ilman pyytämistä, siskolleen asioita, opetti tässä yhtenä päivänä kuinka oikeaoppisesti tehdään hiekkakakku kun sisko ei oikein oivaltanut (eikä toki vieläkään oivalla) että se sanko pitää kääntää nopeasti ympäri. Noiden opetustuokioidensa lopuksi poika aina toteaa "XX on aika iso poika jo, NN on pieni tyttö vielä. Oppii kyllä kun XX neuvoo". Ja sitä minä sitten hehkuttamaan että on se vaan hienoa kun NN:llä on veli joka haluaa auttaa oppimaan.

Vinkkini on siis: pyytäkää 3 vuotiasta auttamaan vauvan hoidossa, sanokaa vaikka että te ette enää muista mitä vauva tarkoittaa kun jotain sanoo, osaisiko hän vielä kertoa teille vauvan tarpeista. (meidän poikamme "tulkkasi" vauvan ääntelyjä kovin mielellään vaikkei sellaista häneltä pyydettykään eikä oikeasti olisi ollut tarvetta tulkille)
Ja antakaa 3 vuotiaalle ISOn lapsen juttuja tehtäväksi.

 

["..."]

Kuulostaa, että hakee huomiota ja etsii rajoja. Sinänsä tuo käytös ei välttämättä johdu ollenkaan vauvasta. Ihan hyvin kolme vuotias voisi alkaa puuhaamaan tuollaisia muutenkin. Nyt on oppinut vähän maailmasta, että mikä on normaalia ja mikä ei ja haluaa uhmata tekemällä niitä kiellettyjä/keksii juttuja, joista vanhemmat suuttuu. Pienemmän (n. 2v) uhma oli erilaista kun lapsi ei vielä osannut niin keksiä niitä uhman ideoita vaan uhmaaminen on enemmän vain kiukkuilua ja vastustamista.