[QUOTE="Neith";26288265]meinaatko että lapsille tulee laittaa jesaria suun eteen aina kun ihmisten ilmoille mennään, jotta ei ikinä milloinkaan havaitessaan jotain uutta tai erilaista siitä mitään ääneen tokaise, ja entä jos tokaisee, pitäiskö siltä seisomalta ärjyä että ei kuulu sinulle, näistä ei puhuta, lapset ei saa kysellä/ihmetellä vaan kuuluu olla vaiti?
lapsia nyt vaan sattuu ihmetyttämään ja kummastuttamaan monet asiat, ja pienet lapset eivät hahmota miksi joistain asioista ei saisi julkisesti puhua tai ihmisiltä kysellä.. oppivat sitä koko ajan mutta siihen menee aikaa[/QUOTE]
Peesaan.
Vanhemmat opastavat näissä asioissa. Jos sekä äiti että lapsi nauravat vaikkapa ketjussa jo mainitulle kaljulle tädille, niin äidissä on jotain pahasti vialla (tai ainakin hänen käytöstavoissaan & kasvatustaidoissaan). Mutta lapsi, joka ihmettelee, tai ehkä hämmästyksissään hörähtääkin kaljun naisen nähdessään, on todennäköisesti ihan tavallinen lapsi, joka havaitsi juuri jotain uutta ja erilaista. Enemmän mua kiinnostaa vanhempien reaktiot tällaisissa tilanteissa, niistä voi ehkä jo päätelläkin jotain kasvatuksen laadusta. Itse olisin selittänyt lapselle, että ihmiseltä voi lähteä tukka vaikkapa pahan sairauden takia, eikä ole ollenkaan kilttiä nauraa, koska toiselle voi tulla tosi paha mieli. Nämähän on mitä parhaimpia tilanteita kasvattaa ja opettaa lasta.
Mun poikani - HYVIN kasvatettu

- totesi joskus 3 v iässä bussissa, että edessä istuvalla sedällä on aika ruma tatuointi. Kirkkaalla lapsen äänellä toki. Lisäsi vielä että "se on minun mielipide", kun olin monesti selittänyt että mielipiteitä on monia, ja joku tykkää yhdestä asiasta & toinen toisesta. Setää nauratti kyllä kovasti

ja mäkään en sitten jaksanut kamalasti itseäni ruoskia tai lasta torua, totesin vaan että ei kaikkea tarvitse sanoa ääneen, ja tärkeintä on se että setä itse tykkää tatuoinnistaan, koska se on sedän niskassa.
Samainen sälli totesi kaupan kassajonossa siteitä nähdessään että "äiti, sullakin on tuollaisia", ja sitten valisti siteitä ostavaa naista siitä, että niitä ei saa heittää vessanpönttöön ikinä, tai tulee tukos - ne kuuluu laittaa roskikseen. Nainen hymyili ja kiitti tiedosta
Kyllä tuo on sittemmin oppinut olemaan korrektimpi, nyt 6 v iässä ei ole enää pitkiin aikoihin (1-2 v varmaan) töksäytellyt mitään vastaavaa. Huomioi ja havainnoi, ja saattaa sitten myöhemmin kysyä asioista.