S
sarak
Vieras
Perjantai iltana alkoi siis meidän pojalla unikoulu. Lähtötilanne oli tämä: ikää 8 kk, nukkumaan tissinkautta omaan sänkyyn, josta hyvin pian takaisin äidin viereen ja loppuyö lähestulkoon nukkumista tissi suussa. Vähän väliä havahtumista hereille (välillä puolentunnin välein, välillä parin tunnin) ja uudelleen nukahtaminen vaati aina tissin. Äiti ihan väsynyt ja kroppa jumissa huonosti nukuttujen öiden jäljiltä.
Perjantaina poika siirrettiin omaan huoneeseen jonne myös isä siirtyi nukkumaan jotta tutin laitto/tassuttelu olisi helpompaa.
Ensimmäistä yötä jännitin aivan hirvittävästi ja mietinkin kuinka miehen pinna kestää pojan "rääkymistä" ja tissin etsimistä. Mutta yllätys oli melkoinen, poika kyllä heräsi todella usein yön aikana, mutta oli aina rauhoittunut sänkyyn. Siis koko yönä poikaa ei tarvinnut nostaa syliin! Minä heräsin ensimmäisen kerran kahdelta ja tuntui kuin olisin jo nukkunut ikuisuuden =) Minulle nämä kolme yötä ovat olleet aivan ihania, niinkuin varmasti kaikki rikkonaisista öistä kärsineet äidit taatusti uskovat! Enkä tarkoita pelkästään sitä että olen saanut nukkua vaan myös sitä että olen huomannut kuinka hyvin pojat pärjäävät keskenään eikä pojalla ole ollut yöllä mitään suurempaa hätää.
Ja siihen yösyöntiin vielä. Mies ei ollut koko yönä tarjonnut pojalle maitoa kun ei ollut sitä kovasti vaatinutkaan ja aamulla ylösnoustessa (6.30) maitoa meni kokonaiset 40 milliä. Että se siitä nälästä sitten....
Viimeyönä tutinlaittoja ja tassutuksia oli ollut 3-4. Näistä yksi herääminen oli kestänyt pitempään. Tämä on siis jo huimaa kehitystä meidän lähtötilanteeseen. Mutta ensiyönä on uusi haaste edessä: isä lähti töihin joten äidin on vuorostaan hoidettava yöheräämiset. Tämä hieman jännittää tuleeko nyt takapakkia ja muistuuko tissi liikaa mieleen. Huomenaamuna olen tästäkin asiasta viisaampi, mutta sen olen päättänyt että enää ei periksi anneta!
Terveisiä ja tsemppiä muille unikoulun läpivieneille tai sitä suunnitteleville!
Perjantaina poika siirrettiin omaan huoneeseen jonne myös isä siirtyi nukkumaan jotta tutin laitto/tassuttelu olisi helpompaa.
Ensimmäistä yötä jännitin aivan hirvittävästi ja mietinkin kuinka miehen pinna kestää pojan "rääkymistä" ja tissin etsimistä. Mutta yllätys oli melkoinen, poika kyllä heräsi todella usein yön aikana, mutta oli aina rauhoittunut sänkyyn. Siis koko yönä poikaa ei tarvinnut nostaa syliin! Minä heräsin ensimmäisen kerran kahdelta ja tuntui kuin olisin jo nukkunut ikuisuuden =) Minulle nämä kolme yötä ovat olleet aivan ihania, niinkuin varmasti kaikki rikkonaisista öistä kärsineet äidit taatusti uskovat! Enkä tarkoita pelkästään sitä että olen saanut nukkua vaan myös sitä että olen huomannut kuinka hyvin pojat pärjäävät keskenään eikä pojalla ole ollut yöllä mitään suurempaa hätää.
Ja siihen yösyöntiin vielä. Mies ei ollut koko yönä tarjonnut pojalle maitoa kun ei ollut sitä kovasti vaatinutkaan ja aamulla ylösnoustessa (6.30) maitoa meni kokonaiset 40 milliä. Että se siitä nälästä sitten....
Viimeyönä tutinlaittoja ja tassutuksia oli ollut 3-4. Näistä yksi herääminen oli kestänyt pitempään. Tämä on siis jo huimaa kehitystä meidän lähtötilanteeseen. Mutta ensiyönä on uusi haaste edessä: isä lähti töihin joten äidin on vuorostaan hoidettava yöheräämiset. Tämä hieman jännittää tuleeko nyt takapakkia ja muistuuko tissi liikaa mieleen. Huomenaamuna olen tästäkin asiasta viisaampi, mutta sen olen päättänyt että enää ei periksi anneta!
Terveisiä ja tsemppiä muille unikoulun läpivieneille tai sitä suunnitteleville!