Olen itsekin pk.ssa töissä ja mun mielestä aikuiset on varsinkin pienempien lasten ryhmässä sitä varten, etta auttavat lapsia leikin rakentamisessa, kavereiden löytämisessä ja oikeanlaisen kommununikoinnin oppimisessa. Joten olisikohan vähän myös hoitopaikassa vikaa? Kun lapsi aloittaa hoidossa joulun jälkeen uutena, niin hänen voi olla vaikeampaa löytää kavereita, koska lasten ystävyyssuhteet ovat alkaneet muodostua jo syksyllä ja silloin uusi tulokas usein koittaa saada kavereita riehumalla ja kiusaamalla toisia. Aikuisten tehtävä on jakaa lapsia erilaisiin leikkiryhmiin, niin että myös uusi lapsi pääsee mukaan porukkaan. Tietenkin myös myöhäinen puheenoppiminen vaikeuttaa kavereiden saamista ja leikin kehitystä, koska ne ovat toisiinsa sidonnaisia kuten myös ajattelu.
Miten isossa ryhmässä lapsesi on? Hän tarvitsisi varmaan pienryhmää, jossa olisi ns. tukilapsia ja lapsia noin 8. Liian iso ryhmä ei tue lapsen puheenkehitystä, koska hän tarvitsee selvästi rauhallisia kahdenkeskisiä tilanteita puheensa kehittämiseen. Vaitettavasti tällaiset asiat huomataan liian myöhään ja pienryhmään saaminen kestää kauan ja siihen tarvitaan vielä usein pyrokratiaa ja samalla lapsi kasvaa ja aika kuluu.
Tietenkin jotain voidaan tehdä myös lapsen nykyisessä ryhmässä, kunhan kasvattajat siellä tajuavat että se on myös heidän hommansa, vanhemmille on turha valittaa kaikesta vaan heidän pitäisi olla yhteisvastuussa lapsen kasvusta ja kehityksestä ja tehdä asialle jotain jos jossain mättää. Tietenkin resurssit ovat rajalliset ja lapsia liikaa jne. mutta jos satsaa yhteen tällaiseen lapseen ja antaa hänelle kahdenkeskistä aikaa puheenkehittämiseen ja leikkitaitojen parantamiseen, niin koko ryhmä hyötyy siitä aivan varmasti.