4 vuotiaan keskittymisvaikeudet, olisiko kannattanut jo pyytää apua?

[Jälkijunassa]

Päiväkodissa ovat olleet huolissaan kun tyttömme ei jaksa keskittyä jos asia on sellainen ettei häntä kiinnosta. Onhan tuo melkoinen häslä ja huomio herpaantuu helposti jos ympärillä tapahtuu jotain mielenkiintoista eikä tehtävä asia ole kovin kiinnostava. Halutessaan kuitenkin keskittyy hyvin.

4 v neuvola oli pari viikkoa sitten ja muuten meni kuulemma hyvin (oli terveydenhoitajan kanssa kaksin tekemässä tehtäviä) mutta mallista piirtäminen ei sujunut. Menemme uusinta käynnille syksyllä ja sitten tarvittaessa lähete eteenpäin. Keskittymisestä puhuimme mutta mieheni on sitä mieltä, että lapsi on vielä niin pieni ja jaksaa ikäisekseen keskittyä ok ja neuvolassa lapsi jaksoi keskittyä hyvin tehtäviin ei terkkari nähnyt syytä huoleen. Minua jäi vain vaivaamaan, että olisiko minun pitänyt pyytää lisätutkimuksia jo nyt? Kun eikö ole parempi mitä varhaisemmin ongelmiin puututaan? Toisaalta on tuo ylimääräinen käynti syksyllä eli siellä viimeistään voin ottaa asian puheeksi. Nyt vain jahkailen pitäisikö kuitenkin soittaa ja varata ylimääräinen aika?

Muutenkin olisi kiva kuulla kokemuksia miten tämän ikäisten keskittymisvaikeuksia hoidetaan ja onko niistä hyötyä? Onko edessä pitkä tie tukitoimilla ja erityiskoulussa vai voiko vielä keskittyminen parantua ennen kouluikää?

 

[vierailija]

Nelivuotias on kovin pieni vielä. Ja lisäksi lapset kasvavat ja kehittyvät usein lomien aikana, joten syksyllä perheessä voi olla jo ihan erilainen lapsi. Odotelkaa maltilla sinne asti.

Neluvuotiaat ovat kuin perhosen mieli, sinne mennään minne tuuli kantaa kukasta kukkaan vailla huolen häivää. Elämä on nelivuotiaalle tosiaan tässä ja nyt. Nelivuotiaat ovat hurmavia ja ihania juuri siksi että ovat niin hömsäntuusia olemattoman keskittymiskyvyn ja vilkkaan mielikuvituksensa kanssa. Ihan normaalilta lapsesi kuulostaa. Kaikista ongelmista todennäköisesti päästään yli ohjauksella ja ajan kanssa.

 

[vierailija]

Nelivuotias on kovin pieni vielä. Ja lisäksi lapset kasvavat ja kehittyvät usein lomien aikana, joten syksyllä perheessä voi olla jo ihan erilainen lapsi. Odotelkaa maltilla sinne asti.

Neluvuotiaat ovat kuin perhosen mieli, sinne mennään minne tuuli kantaa kukasta kukkaan vailla huolen häivää. Elämä on nelivuotiaalle tosiaan tässä ja nyt. Nelivuotiaat ovat hurmavia ja ihania juuri siksi että ovat niin hömsäntuusia olemattoman keskittymiskyvyn ja vilkkaan mielikuvituksensa kanssa. Ihan normaalilta lapsesi kuulostaa. Kaikista ongelmista todennäköisesti päästään yli ohjauksella ja ajan kanssa.

Ai että miten ihanasti kuvailtu!

 

[Hyppymassu]

Moni 5-vuotiaskaan ei jaksa (luetaan HALUA tai VIITSI) keskittyä kun ei huvita huoli ja tressi pois siis

 

[Toimintaterapeutti]

Jos nelivuotiaasi jaksaa pysähtyä sen verran, että malttaa ruokailla pöydässä pysyen ja pukea vaatekerran/ulkovaatteita ylleen, en olisi vielä huolissani. Harva nelivuotias jaksaa keskittyä pitkiä hetkiä asioihin, jotka eivät heitä motivoi siinä vaiheessa, jos lapsi ei opi esim. omatoimista pukeutumista koska ei malta keskittyä tilanteeseen, voidaan lisätutkimuksia tarvita. Mutta kuvauksesi perusteella uskoisin, että lapsesi tarvitsee vain aikaan kasvaakseen ja kypsyäkseen

 

[vierailija]

Nelivuotias on kovin pieni vielä. Ja lisäksi lapset kasvavat ja kehittyvät usein lomien aikana, joten syksyllä perheessä voi olla jo ihan erilainen lapsi. Odotelkaa maltilla sinne asti.

Neluvuotiaat ovat kuin perhosen mieli, sinne mennään minne tuuli kantaa kukasta kukkaan vailla huolen häivää. Elämä on nelivuotiaalle tosiaan tässä ja nyt. Nelivuotiaat ovat hurmavia ja ihania juuri siksi että ovat niin hömsäntuusia olemattoman keskittymiskyvyn ja vilkkaan mielikuvituksensa kanssa. Ihan normaalilta lapsesi kuulostaa. Kaikista ongelmista todennäköisesti päästään yli ohjauksella ja ajan kanssa.

Tämä oli todella hienosti kirjoitettu !

Meidän 4 v tyttäremme ei malta katsoa edes lastenohjelmia (PikkuKakkonen) aloillaan , ei vaikka meillä kyseinen ohjelma katsotaan kahdessa osassa päivän mittaan. Eli puoli tuntiakin on Neiti Hälläpyörälle melkoisen pitkä aika.

En ole kyllä yhtään huolissani, en vaikka tyttömme ei aja ilman apupyöriäkään vielä kunnolla...jää katsomaan jotain perhosta, puun lehteä tai kaunista kiveä ja sitten unohtuu tasapainon ylläpito. Tuttavan samanikäinen tyttö ajaa ilman apupyöriä vaivatta mutta hänpäs ei olekkaan kiinnostunut mistään ympäröivästä kuten meidän neitimme.