40 kriisi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kriisiä pukkaa?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kriisiä pukkaa?

Vieras
Onko sinulla ollut, miten selvisit? En tiedä miksi tein aloituksen, mutta luulenpa että tämmöstä ois nyt tulossa..

Ongelmani ei ole niinkään siinä, että pelkään, että tässäkö se elämä on jne.. mutta ehkä ongelmani on siinä, etten ole edes vielä löytänyt itseäni. Olen kiinnostunut kaikesta, eli liian monista asioista jotta voisin johonkin keskittyä ja tulla siinä ehkä hyväksikin. En ole lahjakas missään luontaisesti.. Ja eikö nelikymppisenä pitäisi olla jo aika selvät sävelet oman itsen suhteen? Siis että tuntee itsensä ja uskaltaa/osaa olla oma itsensä? En tosin tiedä mitä edes haluaisin elämälläni tehdä. Miten sen voisi selvittää..

Mitenkähän pääsisi eteenpäin, vinkkkejä?
 
Olisiko sinulla vain tuollainen luonne?

Ja jos näin on, niin älä edes yritä muuttua joksikin toiseksi, kun ei se onnistu kuitenkaan. :)

:D sain tästä hyvät naurut, kiitti :)
Luonne voi nimittäin tosiaan vaan olla tällanen :) sain ajattelemisen aihetta..

Ja hyvä että olet päässyt sairaalasta, toipumisia! (vaikka en tiedäkään mikä sinulla on/oli)
 
  • Tykkää
Reactions: BettyBoop
Alkuperäinen kirjoittaja kriisiä pukkaa;27680560:
:D sain tästä hyvät naurut, kiitti :)
Luonne voi nimittäin tosiaan vaan olla tällanen :) sain ajattelemisen aihetta..

Ja hyvä että olet päässyt sairaalasta, toipumisia! (vaikka en tiedäkään mikä sinulla on/oli)


Heh. :)

(Tääl on ehkä joku toinenki Betty, mut mä en oo muutamiin vuosiin ollut sairaalassa)
 
Mulla ei ole ollut 40 kriisiä, ja tunnen nyt että olen eniten sinut itseni kanssa kuin koskaan ennen.

Silti mulla on vielä miljoona asiaa mitä haluan tehdä, opiskeluakin, ja sain juuri vauvan. Eli elän kuin 20-vuotias ilman juhlimisia :D. En siis koe että ikä rajoittaisi mitenkään. Töitäkin ehtii tekemään vielä yli 25 vuotta, joten meinaan uusille urillekin vielä.
 
Jaa.. kriisi. Ei minulla mielestani ole sellaista ollut, mutta voihan sen tulkita sellaiseksi, jos haluaa. Eli laitoin elaman uusiksi, erosin ja loysin uuden puolison. Mutta ei silla kylla ole ian kanssa mitaan tekemista... Nama asiat vain osuivat tahan kohtaan.

Turha ottaa paineita "itsensa tuntemisesta". Eiko tuo, etta tietaa, ettei tieda ole jo aika paljon tiedetty? :D
 
Mä taisin tässä kriiseillä kyllä...hyvissä ajoin :D. Mutta näin nämä mun "kriiseilyni" ovat aikaisemminkin tulleet ja menneet, etukäteen jotta mulla on aikaa käsitellä ja kipuilla asioita, jos tarvista on.

Mun välitilinpäätöksessäni on päällimmäiseksi asiaksi noussut todellakin se asia, että entisestään tiedostan oman itseni - tai ehkä lähinnä ymmärrän itseäni enemmän ja osaan - vihdoinkin - olla itselleni armollinen enkä suinkaan alati se suurin ja armottomin ruoskija (vaikka toki mihinkäs sitä tyylistäni totaalisesti eroon pääsisin). Toisaalta tiedostan, että maailma on minulle yhä isosti avoin - mulla on yhä käsissäni ne avaimet, joiden avulla aukaisen uusia ovia ja kokemuksia, millä rakennan elämääni - joskin myös osaan avaimillani ovet sulkea ja seistä päätöksissäni suoraselkaisenä ja entistä vastuullisempana.

Elämä on tässä ja nyt. Ja jos pelaan korttini niin hyvin kuin pystyn, niin hyvällä tsägällä mulla on mahdollisuus seurata tätä pitkäänkin. Toisaalta - jos nyt päättyisikin, niin parhaani olen tehnyt ja tähän se on minut kuljettanut. Olen tyytyväinen :).
 

Similar threads

Yhteistyössä