45.v.

  • Viestiketjun aloittaja Onko tämä villitystä?
  • Ensimmäinen viesti
Kysyjä
Taidammää tukehtuakin ehkä viäl. Ai, sää huamasit et ne on lainauksii, oikee hyvä nii! Yhtää Pyhää Raamattua en oo jaksanu kokonaan lukee, mut jos sä oot useempaan kertaan ni kirkko taitaa pysyy keskel kylää. Yhdy ja muokkaa vaan. Enhämmä tieteskää kykene samaan ku sä, ku mul on keskittymisvaikeuksii. Onks sullaki jotain vaivaa?

Arvasin, että tulee jotain tämän kaltaista. Ihminen joka on uppoutunut fanaattisesti johonkin asiaan, esim DT:n kirjojen sisältöön, ei kykene keskustelemaan asioista ja niiden loogisuudesta tai epäloogisuudesta tai jopa kyseenalaistamaan niitä. Keskusteluna en pidä "khih, kjääh, plääh" tyylisiä höpinöitä. Joten keskustelu kirjan sisällöstä on turhaa. Sinullehan riittääkin se, että saat ihailevia kommentteja teksteistä jotka eivät ole sinun. Jokainen pätee tyylillänsä.

Ps. omituinen tyyli vastata aivan asialliseen kysymykseen! Se "tukeutuminen/tukehtuminen oli vain sanonta.
 
Viimeksi muokattu:
peruskaura
Rohkeus. Se on välttämätöntä. Puhun nyt rohkeudesta sanoa “ei”. En tarkoita rohkeutta sanoa “ei” kiusauksille tai viettelyksille, vaan tarkoitan kykyä sanoa “ei” rakastamillemme ihmisille kun he haluavat tehdä jotakin, joka voi vahingoittaa heitä. Monesti on helpompaa antaa olla ja ajatella, ettei se ole niin pahaa tai vakavaa.
Tätä asiaa olen miettinyt viimeaikoina oikeenkin tosissani ja tilanne on päässyt vakavaksi. Kaikkia hyveitä tarvitsen maksimaalisesti, voidakseni edes alustavasti odottaa hyviä tuloksia.
 
Viimeksi muokattu:
Toisinaan
Tätä asiaa olen miettinyt viimeaikoina oikeenkin tosissani ja tilanne on päässyt vakavaksi. Kaikkia hyveitä tarvitsen maksimaalisesti, voidakseni edes alustavasti odottaa hyviä tuloksia.
Voin hyvin kuvitella! Rohkeus nousi itsellenikin päällimmäiseksi ajatukseksi tekstiä muokatessa. Olin siihen jo kirjoittamassa Ps:ää, mutta jätin pois. Olisin lisännyt toisen esimerkin lapsi-vanhempi-suhteen lisäksi, eli aikuinen-aikuinen-näkökulman. Siis ihmisellä tulisi olla (tarvittaessa) kykyä sanoa "ei" myös puolisolle, mikäli hän haluaa tehdä jotakin, joka vahingoittaa toista ja/tai häntä itseään. Saatamme helposti ajatella, ettei se niin pahaa tai vakavaa ole, tai joudumme kuin pakosta hakemaan mukavuutta, vain selvitäksemme piinaavassa suhteessa. On todella suru, jos rakkaimpansa kanssa joutuu käyttämään rakastamisen enegiaa vain tähän! Jaksamista!!!!
 
Viimeksi muokattu:
lieveilmiöitä
Jälkihuomiona vielä. Tuo ihmisen huono itseluottamus heijastuu siinäkin, että hän pyrkii matkimaan idoliaan tai johtajaansa, kuten tämä yksi, nyt muuttamalla kirjoitusasuaan samaksi kuin pari muuta. Pitäisi ymmärtää, että muutos ei tapahdu ulkoisia asioita matkimalla, vaan asiat täytyy sisäistää, eli ymmärtää ja sitä taas ei voi tehdä jos kirjoittajat ovat täysin eri leveleillä. Toinen lukee ja pohtii toinen ei lue mutta koettaa silti pohtia. Se on sama jos ekaluokkalainen laitetaan lukion pitkän matematiikan kirjoituksiin. Vaan eihän siitä mitään voi tulla, kun peruspalikat tiedoista puuttuu. Ilmainen vinkki. Lue enenmmän -luulet vähemmän.
Tuo laatikkotyyli lainauksissa on palstalle sisäänkirjoitettu, joten ymmärrän matkimisen hyvin. Looginen, visuaalinen hahmo antaa mahdollisuuden täsmentää ja viisastellakin. On sellaista toimittajien tyyliä pilkkoa kokonaisilmaisu osiin ja tarttua johonkin yksittäiseen lauseeseen, joka ei ole enää sama kokonaisuus tai edes viestin tarkoitus. Onpahan sille jo aikojen alusta keksitty ilmaus: "Lukee kuin piru Raamattua!" Mutta onhan sekin tapa hahmottaa asioita. Siihen muuten törmää lähes päivittäin. Hyvää harjoitusta vääntää täällä, ettei joutuisi olemaan aina liiankin nöyrä tai nöyryytetty.

Minusta pohtiminen on hyvä asia ja kiinnostaa kovin, miten ihmiset asioita hahmottavat omalla tavallaan. Joskus totuus tulee lapsen suusta. Voi todella olla autuasta olla oikeasti tyhmä ja tietämätön, ei vain olla olevinaan sitä. Viisas tippaleipä ja putkiaivo kyllä ymmärtää, milloin voi olla ajattelematta tai lukematta toisen ajatuksia, olla tekemättä päätelmiä, saati kertoa niitä toiselle. Riittää itselle huomata, että on tulkinnut toista oikein, jopa "tiennyt", aavistanut etukäteen. Tosin voi siitä tulla harmitustakin, ettei rohjennut sanoa tietävänsä toisen ajatukset ja tarkoitusperän.

Liika nöyryys ei siten ole hyve, ei myöskään nöyristely, josta saatetaan tehdä synonyymi nöyryydelle. Nöyryyden vaatiminen ja odottaminen toiselta onkin monesti jo nöyryyttämistä, jota itsekkäät ja ylpeät mieluusti harrastavat.
 
Viimeksi muokattu:
lieveilmiöitä
Tähän yleensä päädytään - aina. Miksi muotoseikat ovat niin tärkeitä keskustelussa ja kirjoittamisessa, että jutun ydin katoaa lopulta siihen, mikä on kenenkin henkilökohtainen tapa, tyyli, ominaisuudet, joita sitten arvostellaan. Lopulta päästään sinne alimmalle tasolle alatyyliin. Alaspäin pääsee helpommin kuin ylös. Nousemiseen tarvitaan enemmän tahdonvoimaa.

Pätee varmaa laajemminkin elämään - myös rakkauteen.
 
no
Kiitos! Kyse ei ole puolisosta, eikä niinkään rohkeudesta sanoa ei, vaan pikemminkin rohkeudesta olla sanomatta ei, mutta tämä asia ei kuulu tähän ketjuun.
En minä tiedä mihin ketjuun tämä kuuluisi, tämä keskustelu meni ohi alkuperäisestä aiheesta siinä vaiheessa, kun joku lukijoista oli sitä mieltä, että keskustelu on väärin keskusteltu, mutta se siitä, koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

Tottakai saat sanoa ei juuri niistä asioista, jotka sinä katsot toiselle vahingollisiksi, se on sinun velvollisuutesikin. Mutta ymmärrän, että ajattelet kieltäväsi liikaa; mitä se on? Sinulla on oikeus tuoda mielipiteesi esille. Mutta sekin on totta, että "ei" kärsii inflaation, jos sitä käytetään liikaa. Toisaalta, jos on aihetta, niin sanottava on.

Olen usein sanonut, että "rakastavan ihmisen ohjeisiin uskotaan", eli luottamus on säilytettävä ja alituinen riitely on pahasta. Minun ohjeeni on, että kiellä, kun on tarvetta, mutta luota ja toivo. Ota aina vastaan sydämellisesti ja hae kotiin ja sano, että koti on paikka, jonne saa aina tulla. Laitan sinulle tulemaan voimia ja pitkämielisyyttä, kyllä se siitä.
 
Viimeksi muokattu:
Toisinaan
Kiitos! Kyse ei ole puolisosta, eikä niinkään rohkeudesta sanoa ei, vaan pikemminkin rohkeudesta olla sanomatta ei, mutta tämä asia ei kuulu tähän ketjuun.
Kiitos tarkennuksesta! Yksioikoinen yleistys puolisoon tuli omista kokemuksistani, enkä tarkoittanut mahdollista puolisoasi. Pahoittelen väärinkäsitystä. Tämän aiheen tsembaloita voi käydä muualla.
 
Viimeksi muokattu:
näin ajattelin
No varmaan tarkoittaa ystäväänsä. Olikohan kuoleman aiheuttajana polttareissa nautittu "turhamaisuus", siihenkö viittasit? Otan osaa ystäväsi poismenosta minäkin.
 
Pirrkko
En minä tiedä mihin ketjuun tämä kuuluisi, tämä keskustelu meni ohi alkuperäisestä aiheesta siinä vaiheessa, kun joku lukijoista oli sitä mieltä, että keskustelu on väärin keskusteltu, mutta se siitä, koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

.
Sun karavaani kulkee eksyksiin. Et pysy kartalla yhtään. Ei ap ole jaksanut puuttua keskusteluun enää aikoihin, kun jotkut viksuina itseään pitävät vilosoovit jauhaa kakkia.

Ap. onko mitään tapahtunut? Mielummin sinun juttujasi lukee kuni kopsattuja tenoja.
 
Viimeksi muokattu:
no
Tietysti tarkoitin meidän keskustelijoiden turhamaisuutta. Me vain mietimme onko oikeaa tapaa pettää, mitä se vaikuttaa rakkauteen. Linkin mies kuoli valmistautuessaan tuleviin häihinsä ja häneltä jäi leski ja lapset suremaan.

Olisi ihan hienoa, jos ette anna keskusteluun muuta kuin tulette sivusta huutelemaan, niin toivoisi, että teillä olisi järkeä edes sen verran , että tajuaisitte pysyä hiljaa. Nolaatte vain itsenne. Ilmeisesti olette lapsia vielä, kun edes ette osaa kunnioittaa toisen kuolemaa. Mutta edestänne tytöt löydätte.
 
Kesäheinä
En minäkään ymmärrä miksi pitäisi järkyttyä ja surra vieraan ihmisen kuolemaa, joka päivä sattuu trakedioita ja järkytys ja suru pitäisi varata ja jättää siiheksi jos se omalle kohdalle sattuu. Yleensä ihmiset voivat todeta jos joku paha juttu käy, että olipas surullista ja niin pois päin, mutta järkyttyä jos ei ollut tuttu kyseessä?

Jos sinä koet olevasi turhamainen, niin mikset lopeta netissä käymistä? Poistuuko kuolemat jos ihmiset eivät kirjoittele netissä.

Onko tämä joku suljettu ketju jossa ei saa kirjoittaa kuin pari henkilöä? Jos niin avatkaa privaketju keskenänne, eikö sekin rekisteröidyille onnistu?

Kuka täällä on nolanut itsensä ja millä tavoin? Minusta sinä, joka linkität aiheettomia linkkejä, eivät sellaiset, jotka luulevat että tunsit henkilön kun olet niin järkyttynyt. Olisit laittanut sen julkkisjuoruihin, etkä tänne.


Vaikutat melkoiselta riidankylväjältä uhoiluinesi. Tai sitten olet korottanut itsesi niin ylös että pidät joitakin kirjoittajia täysin idiootteina ja tyhminä. Harmillista etteivät kaikki ole niin älykkäitä kuin sinä. Ei kai se lukijan vika ole jos sinua ei ymmärrerä oikein.
.
 
Toisinaan
Tätä asiaa olen miettinyt viimeaikoina oikeenkin tosissani ja tilanne on päässyt vakavaksi. Kaikkia hyveitä tarvitsen maksimaalisesti, voidakseni edes alustavasti odottaa hyviä tuloksia.
Minusta hyveet on tarkoitettu hyödynnettäviksi. Jos tilanne on vakava, niin olisi suorastaan syntiä jättää niitä käyttämättä. Itse ajattelen, että avoimuus, vaikkakaan ei julkisesti on tuloksekkaampaa asian käsittelyssä ja paljon arvokkaampaa kuin asian kieltäminen tai pakoilu. Mitä itse ajattelet?
 
Viimeksi muokattu:
peruskaura
Minusta hyveet on tarkoitettu hyödynnettäviksi. Jos tilanne on vakava, niin olisi suorastaan syntiä jättää niitä käyttämättä. Itse ajattelen, että avoimuus, vaikkakaan ei julkisesti on tuloksekkaampaa asian käsittelyssä ja paljon arvokkaampaa kuin asian kieltäminen tai pakoilu. Mitä itse ajattelet?
Samoinhan minä ajattelen. Kannustat palstakäsittelyyn? Olen kyllä ajatellut aloitusta ja viimeksi tänään jopa meinannut ehkä jo huomenna tehdäkin. (c:
 
Viimeksi muokattu:
no
Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää, ei kuollut ole millään tavalla hädässä enää, hänellä on jopa hyvä olla.
Minun suruni on häitä valmistelevan morsiamen ja heidän tyttäriensä tuskassa, kun sulhanen, mies, isä on lopullisesti poistunut heidän elämästään. ehkä lähempänä kauneinta päivää heidän yhteisessä elämässä. Sanat eivät riitä kertomaan. Voimia heille.
 

Yhteistyössä