4v. yksin pihalla leikkimässä

["mamma"]

Mielipiteitä kaipaan.
Meillä paritalon sisäpihalla lapsille leikkipaikka, ei aidattu (pieni "metsä" tien ja pihan välissä). Sisältä suora näköyhteys leikkipaikalle. Uskaltaisitteko päästää lapsen yksin siihen leikkimään? Meillä poika nyt 4,5 vuotias ja kovasti haluaisi mennä päivisin pihalle yksin tai naapurin 6 ja 7 vuotiaiden kanssa. Itsellänihän ei olisi ongelmaa mennä pihalle mukaan mutta kun tuo poika haluaisi mennä yksin ja tätä äitiä hirvittää. Olisiko siis aika leikata napanuora? Minkä ikäisenä teillä on lapset ulkoilleet ensimmäistä kertaa "yksin"

 

[kjhhgf]

Kyllä mää taitaisin päästää, mutta keskittäisin omat tekemiseni tiukasti ikkunan ääreen

 

["Veera"]

No riippuu lapsesta onko kovin arvaamaton ja myös niistä naapurin lapsista pysyisivätkö silloin pihassa kun sun lapsi on siinä. Jos naapurin lapset lähtee johonki kauemmas niin lähteekö sun muksu perään? Onko lähellä syviä ojia/jokea tms?

Mut yhtäkaikki jos lapsi itse haluaa niin voihan sitä harjoitella, jos oot epävarma niin päivystät sitten siitä ikkunan äärestä.

 

["äiti maalta"]

Riippuu vähän siitä leikkiseurastakin. Meillä on oma iso piha joka aidattu (lehmäaita ) mutta maalla kun asutaan niin vaaran paikkojakin löytyy. Poikaa en uskaltanut päästää yksin ulos kuin siinä 6 vuoden iässä kun se on luonteeltaan vähän arvaamaton mutta tyttö on nyt 4 vuotias ja on jonkin aikaa itsekseenkin ulkoillut. Tyttö on luotettava ja rauhallinen leikkijä. Kiikkuu ja istuu hiekkalaatikolla, ei liiku muualla. Ulkoilee myös isoveljen kanssa nyt keskenään. Hyvin on mennyt mutta aina pitää muistaa varoitella jostain, kuten nyt täysistä ojista jne. Pidän lapsilla myös heijastinliivejä paljon, varsinkin illemmalla.

Tottakai käyn silti vähän väliä katsomassa ovelta tai ikkunasta, äänet onneksi kuuluu hyvin sisään. koskaan ei ole mitään sattunut joten voisi varmaan kohta jo vähän hellittää ja luottaa että kaikki voi mennä ihan hyvinkin

 

["äitee"]

Ihmettelen sitäkin tapaa että hyysätään lasta paljon ja sitten tehdään tavallaan täyshylkäys ja asenteella: pärjäähän lapsi. Voihan lapsi pärjätä, ei häneltä mitään vaadita siellä ulkona. Onnettomuuden mahdollisuus on, mutta se on ja pysyy vaikka vieressä olisit. Historia tuntee tapauksia kun pihassa vanhempi peruuttaa pihaan ja lapsi jää auton alle tai lapsi putoaa viemärikaivoon ja äiti on vieressä. Onnettomuudet ne vaan tapahtuu, sille ei voi mitään mutta onnettomuuden riskiä pienentää jos seuraa miten lapsi käyttäytyy, miten itse käyttäytyy KUN jotain sattuu: lamaantuuko, huutaako?

Lasta voi opastaa toimimaan mutta ei se vielä tarkoita että lapsi muistaa/ymmärtää mitä puhuit/osaa sitten tehdä kuten opetit. Eli seurantaa ja minusta parasta parasta on että et puuttuisi ihan kaikkeen ja seuraat miten lapsi toimii, jäät vaikka vähän kauemmas lapsesta. Olet vaikka siellä pihassa ja pääset vielä ehkä apuun jos tulee joku tilanne?

Itseäni pelottaa lapsen jättämisessä eniten se että lapsi lähtee vaikka oravan perään tai kotikadulle ajaa vaikka huoltoajo, taksi, joku hulivili motoristi.. Ja sinun lapsi juoksee pallon perässä eteen.

Olen päästänyt lapsia itse pihaan ja riskiä se aina on. Ne joiden lapsi on kotipihasta kadonneet ja kuolleet ovat ihan tavallisia lapsia, heillä on asialliset vanhemmat ja lapsi vaan katoaa nurkan taakse kun haet jotain äkkiä. Ei se enempää tarvitse. Kannattaa tehdä tuo "napanuoran katkaisu" niin että annat vähän enempi löysää vähitellen ja teet selväksi että seuraat ja puutut, sitten vaikka taas kiristät rajoja jos ei osaa olla ulkona uusilla löysennetyillä reviireillä.

 

[se sama]

Mun lapsi hävisi kesken pihahommien selän takaa joten tiedän todellakin että se käy äkkiä. Häkeen jouduin soittamaan kun yli 30 min etsintöjen jälkeenkään lapsesta ei kuulunut mitään, ikää vasta alle 3 v. Onneksi löytyi mutta opetti. Silti on annettava sitä napapuoraa ja mietittävä tilannekohtaisesti miten ja missä edetään.

 

["äitee"]

että sitä "arvaamatonta" vahditaan ja vaarat selätetään tuo mukanaan uuden riskin: se on se että se "rauhallinen" saa mennä ja tulla ja hupsis käy.

Minulla on rauhallisia ja reippaita lapsia ja ihan kaikilla on haaverinsa sattunut, niillä rauhallisillaKIN.

Älkää herraisä tuudittautuko siihen että rauhalliset, kiltit lapset säästyy onnettomuuksilta. Ne on juuri ne lapset jotka ei koskaan ole kiivennyt puuhun ja kun jätät yksin, ne tahtookin sitten kiivetä ja lopputulos on hirttäytyminen huppuun kun sellaisen annoit pukea (eihän lapsi muuta tee kuin istuu hiekkiksellä) tai lapsi tippuu puusta koska ei ole oppinut tulemaan alas. Ihan kaikki on samalla viivalla!

 

["mamma"]

Juu kyllähän tuo poitsu on hyvin kiltti ja tottelee ohjeita mutta entäs kun on niiiin kivaa ja ohjeet unohtuu. Naapurin lapset ei kyllä pihalta poistu kuin sisälle kotiin. Lähellä ei ole ojia, eikä vettä muutenkaan. Yksi tie tosiaan, muuten on ulkoilualuetta ympäristö.
Ollaan kyllä usein oltu ulkona nyt lähiaikoina niin että minä olen ollut takapihalla haravoimassa ym. ja poika ollut leikkipaikalla leikkimässä. Taidetaan kyllä jatkaa vielä tällä tavalla ja katsoa sitten kesällä asiaa uudestaan. Kiitos kovasti kaikille mielipiteistä

 

["Jenis"]

Odota muutama kuukausi että ilma lämpenee - sitten voit pitää ovea/ikkunaa auki niin että kuulet kunnolla mitä pihalla tapahtuu

Omalle sisäpihalle olen nyt päästänyt 4v5kk-ikäisen isompien lasten mukana, mutta aika tikkana oon ite ikkunan ääressä koko ajan.

 

["neljän äiti"]

Meillä kaksi vuotiaatkin ollu yksin ulkona. osittain aidattu piha maalla.