Meillä pohdittiin 4-5v noita juttuja ja kyllä ne vähitellen helpotti. Mä olen sanonut, ettei äiti aio kuolla pitkään pitkään aikaan ja että mä naputan vaatteiden vaihdosta ja leluista lattialla vielä, kun lapset ovat aikuisia :saint: Pikkusiskolle jouduin aikoinaan lupaamaan, että otan hänet luokseni asumaan, jos vanhemmat kuolee. Taisin kyllä olla jonossa vasta mummon jälkeen, mutta jos siis mummokin kuolee. Kuolemanpelko on aika yleinen vaihe lapsilla, mutta toki siitä pitäisi päästä ylikin. Siskokin oli kokenut koiran ja lähisukulaisen kuoleman ennen 3v synttäreitä, joten siksi pelkäsi muiden kuolemaa pitkään. Meillä luettiin pari kuolemaa käsittelevää kirjaa esikoisen kanssa, kun hänellä oli tuo vaihe. Mä en tykännyt oikein kummastakaan. Toisessa kuollut jäi kuopattuna arkkuun, joten lapselle tuli tietysti hätä. Toisessa joku enkelin näköinen leijaili hautausmaan yllä ja siinäkin oli mulle selittämistä. Mutta hyviäkin varmaan on. Kannattaa selailla loppuhuipennus etukäteen