5-vuotiaan mustasukkaisuus ja sisarkateus

[eijaksaenää]

Perheessämme on kaksi lasta. 5-vuotias poika ja 1-vuotias tyttö. Poika on käyttäytynyt siskon tuloon asti moitteettomasti ja ollut ns. helppo lapsi. Sisaruksen synnyttyä mikään ei ole enää niin kuin ennen.

Pojan kanssa on yritetty kaikkemme. Kannustetaan, kehuttaan, annetaan kahden keskistä aikaa ja kaikkea mukavaa extraa. Siltikään poika ei sulata sitä, että joutuu vanhempien huomiota jakamaan. Kiusaa siskoa ja tekee KAIKKENSA, että saa huomiota aikuisilta. Eli tekee jotain tyhmää, jonka jälkeen tilanne on valmis.. poika käyttäytyy toisinaan jopa agressiivisesti.

Me aikuiset olemme jo niin uupuneita tilanteeseen, että tulee jo menettyä hermot ja korotettua ääntä..eikä se tietenkään ainakaan paranna tilannetta.

Hoidossa, mummilassa jne..ei ole minkäänlaista ongelmaa käyttäytymisen ja tottelemisen kanssa. Kotona poikaa joutuu komentamaan ja kieltämään koko ajan jostakin, ja kyllähän se käy jo kaikkien jaksamisen päälle..ja tuntuu kaikista pahalta. Eritoten pojasta, joka on jo monesti todennut " ettei hänestä kukaan tykkää". Kamalaa, että lapsesta tuntuu tolta. :`( vaikka kaikkemme olemme yrittäneet, että hänellä olisi hyvä olla.

Nyt kehiin kaikki vinkit ja toimintaohjeet, kuinka päästä tästä tilanteesta eteenpäin?

 

["Vieras"]

No jospa koittaisitte keskittyä siihen että vietätte yhdessä perheenä aikaa, teette kivoja juttuja yhdessä, sen sijaan että yritätte hyvitellä isompaa siitä hyvästä että on joutunut luopumaan ainokaisen roolista.
Leikitte siis koko porukalla vaikka piilosta, kukkuu-leikkiä pallottelua, lauluja, loruja yms mitä kyt 1v:n kanssa voi tehdä.
Tue lasten välisiä suhteita kaikin keinoin, kehota halaamaan, anatamaan hyvänyönsuukkoja jne.

 

[nellien]

mitäpä jos jätätte kokonan huomiotta lapsen silloin kun käyttäytyy huonosti? esim kun kiusaa pienenpää poistatte isomman toiseen tilaan ja annatte huomion pienelle, jos tulee lyömään aikuista niin joko jäähy tai sitten työnnätte vaan kädellä lapsen kauemmaksi ja menet pois tekemään muuta.

kun lapsi rauhottuu selitetään asia hänelle. sen lisäksi on hyvä olla jokin palkintosysteemi. esimerkiksi saa tarran hyvästä käytöksestä ja viidestä tarrasta pikku palkinnon. meillä on hyväksi havaittu se että on pieni palkintoarkku missä on gogoi,legoukkeleit,joku pieni karkki yms ja sieltä aarrearkusta saa valita 1.

sen lisäksi tottakai pitää vahvistaa positiivista käytöstä muutenkin: oletpas jo iso ja fiksu, tosi hienosti osaat leikkiä pikkusen kanssa, kylläpä oot taitava. tykkäätkö kun silitän? kyllä sisko ilahtuu ku silität häntä, oot tosi kiltti.

voitte silti varautua siihen että voi mennä kauankin että tilanne on helppo.

meillä alkoi tossa iässä kiusanteko isomman puolelta ja oikeastaan nyt 4vuotta myöhemmin vasta sujuu yhteiselo. aika rankat vuodet oli,mutta pikku hiljaa helpotti.

meillä isompi ei ollut mustasukkainen vanhemmista vaan tavaroista ja tilasta.. eikä erityisongelmiensa vuoksi hallitse ikätasoisesti sosiaalisia suhteita,turhautuu ja hermostuu helposti.

kun lapsi sai n.7v iässä adhd lääkityksen niin elämä helpottu valtavasti! siinä vaiheessa lapsi pysähtyi ekaa kertaa leikkimään paikalleen .

 

[eijaksaenää]

upu upup up