5v surkeat sosiaaliset taidot

["Mom"]

Poika on pph:lla pikkuveljen ja vuodenikäisen kanssa. Saa siellä "jyrätä" ja päättää leikit ym. Yrittää kotonakin pompottaa meitä vanhempia minkä ehtii. Tänään esim. Uhkasi lyödä minua nyrkllä, jollen jo lue hänelle iltasatua. Tästä rangaistuksena, en lukenut sitä ollenkaan. Kavereille on hyvin dominoiva, joko leikitään hänen tavallaan tai ei leikitä ollenkaan. Kuinka ihmeessä tuon saisi ymmärtämään, kuinka pahaa mieltä hän aiheuttaa? Ja kaivaa itselleen kuoppaa, koska kuka haluaa leikkiä kohta hänen kanssaan? Kuinka tätä voi lähteä purkamaan, puhuminen ei tunnu auttavan

 

["Kifa"]

Ensimmäisenä tulisi mieleen päivähoitomuodon vaihtaminen. Isommassa ryhmässä on pakko oppia toimimaan muiden kanssa ja jos ryhmässä on isompiakin niin siellä ei pysty samalla tavoin pomoilemaan. Ja eskarihan tuolla on edessä ensi vuonna joka tapauksessa joten nyt olisi korkea aika alkaa harjoitella sitä ryhmässä oloa.

 

["Mom"]

Päiväkoti paikkaa ollaan haettu, muttei sitä noin vaan saa kun ryhmät on täynnä.

 

["Vieras"]

Joo, päiväkotipaikkaa minäkin ehdotan, ei ole viisivuotiaan paikka tuollaisella pph:lla. Poika selvästikin kaipaa ikäistään seuraa ja purkaa turhautumistaan pompottamisella. Toisaalta nuo oireet kyllä kuuluvat ihan tavalliseen viisivuotiaan uhmaankin.

 

["Vieras"]

Meillä 4v tytöllä on tuota samanlaista. Päiväkodissa isommat määrää leikit kun omanikäisiä ei ryhmäsä satu olemaan(on 12 hengen sisarusryhmä), en tiä osallistuu siellä muiden leikkeihin sitten, aika paljon on itsekseenkin siellä tai leikkii veljen kanssa. Kotona pikkuveli on valmis lähtemään mukaan kaikkiin leikeihin mitä neiti sattuu keksimään joten se vielä pahentaa tilannetta. Kavereiden kanssa leikkiessä on huomattavia vaikeuksia päästä leikeissä alkuun tuon pomotuksen vuoksi, mutta kyllä ne yhteiset leikit sitten toisten kanssa löytyy hetken päästä. Olen lapselle sanonut ihan suoraan että noin ei käyttäydytä ja kehoitan leikkitilanteessa lasta kysymään toiselta mitä tämä haluaisi tehdä. Käykin sitten kysymässä mutta ei silti välttämättä läjde toisen ehdotuksiin mukaan.

Uskon silti että tuo päiväkoti auttaa lasta sopeutumaan muiden toiveisiin. Ehkä sun pitäis harkita että siirtäisit lapsen päiväkotiin?

 

["Mom"]

Paikkaa on haettu, ei veilä saatu.
Mä oon nyt pohtinut, että puutunko kavereiden välisiin asioihin vai en. Tänään kaveri tuli hakemaan ulos ja pojat jäi meidän pihaan leikkimään. Nuorempi poika halusi myös ulos, joten olin itsekkin siinä silmäilemässä tilannetta. Lopulta kaveri lähti lätkimään, kun kyllästyi oman poikani dominointiin. Asiasta juteltu viimeksi edellisenä ilta, kuinka voisi olla reilumpi kavereita kohtaan. Tänään illalla taas jankattu ja pyritty keskustelemalla saada poika huomaamaan oman käytöksen seuraukset. Itse mietin, että kavereilta tullut palaute olisi tehokkaampi keino. Mutta ei, ei käsitä miksi kaveri halusi lähteä kotiin.

 

[halipupu harmaana]

[QUOTE="Mom";29009902]Päiväkoti paikkaa ollaan haettu, muttei sitä noin vaan saa kun ryhmät on täynnä.[/QUOTE]

Syyskauden alussa on helpointa saada paikka siitä päiväkodista mistä haluaa, mutta paikkaa on tosin pitänyt hakea jo keväällä.

Tuon ikäiselle pitää ihan konkreettisesti opettaa miten muiden kanssa leikitään ja ollaan, jos sitä ei osaa. Ole lapsen tukena ja opeta neuvottelemaan, tekemään kompromiseeja ja ottamaan muut leikkijät huomioon. Jos aikuinen ei viitsi paneutua lapsen leikkeihin ja leikkimiseen, niin lapsi ei opi sosiaalisia taitoja. Se vaatii jonkun verran viiteliäisyyttä, mutta kyllä se lopulta palkitaan.

Muista myös kehua lasta aina kun vähänkin yrittää, eikä aina vain torua ja antaa negatiivista palautetta siitä miten ei pitäisi tehdä. Lapsi tarvitsee enemmän tietoa siitä miten pitäisi tehdä, kuin siitä mitä ei pitäisi tehdä.

Itse olisin varmaan lukenut lapselle kuitenkin iltasadun, koska ei kuitenkaan lyönyt sinua, vaan hillitsi itsensä, mutta ehkä vähän lyhyemmän kuin oli tarkoitus. Meillä on yleensä toisin päin, minä odotan että lapsi on valmis kuuntelemaan iltasadun ja otan lukua että lapsi tulee paikalle.

Tsemppiä ja jaksamista!

 

[juuuh]

Ole tilanteissa. Laita esim pelaamaan kavereiden kanssa ja ole mukana. Opeta, että antaa kaverin aloittaa ja anna oppia niitä pettymyksiä. Lautapelit on minusta hyviä opin paikkoja. Jälkikäteen puhuminen ei ole kovin hedelmällistä. Ne asiat pitäis hoksata siinä tilanteessa.

 

["Vieras"]

[QUOTE="Mom";29009958]Paikkaa on haettu, ei veilä saatu.
Mä oon nyt pohtinut, että puutunko kavereiden välisiin asioihin vai en. Tänään kaveri tuli hakemaan ulos ja pojat jäi meidän pihaan leikkimään. Nuorempi poika halusi myös ulos, joten olin itsekkin siinä silmäilemässä tilannetta. Lopulta kaveri lähti lätkimään, kun kyllästyi oman poikani dominointiin. Asiasta juteltu viimeksi edellisenä ilta, kuinka voisi olla reilumpi kavereita kohtaan. Tänään illalla taas jankattu ja pyritty keskustelemalla saada poika huomaamaan oman käytöksen seuraukset. Itse mietin, että kavereilta tullut palaute olisi tehokkaampi keino. Mutta ei, ei käsitä miksi kaveri halusi lähteä kotiin.[/QUOTE]

No kyllä tyommoisessa tilanteessa puuttuisin(ja olen puuttunutkin) tilanteeseen. Esim ehdotan jotain mitä voisivat yhdessä leikkiä tai tehdä(menisittetö vaikka kiipeilytelineeseen, liukumäkeen, leikittekö vaikka piilosta.sitten se riita unohtuu ja kiipeilyteline muuttuu kohta merirosvolaivaksi niin leikki pääsee käyntiin). Tai sitten otan oman lapsen syrjään ja sanon ettei voi määrätä, ja pyydän kysymään kaverilta mitä kaveri halusii tehdä. Tai sitten itse kysyn kaverilta mitä hän haluaisi ja sitten käsken leikkimään sitä

 

["Vieras"]

[QUOTE="Vieras";29009986]No kyllä tyommoisessa tilanteessa puuttuisin(ja olen puuttunutkin) tilanteeseen. Esim ehdotan jotain mitä voisivat yhdessä leikkiä tai tehdä(menisittetö vaikka kiipeilytelineeseen, liukumäkeen, leikittekö vaikka piilosta.sitten se riita unohtuu ja kiipeilyteline muuttuu kohta merirosvolaivaksi niin leikki pääsee käyntiin). Tai sitten otan oman lapsen syrjään ja sanon ettei voi määrätä, ja pyydän kysymään kaverilta mitä kaveri halusii tehdä. Tai sitten itse kysyn kaverilta mitä hän haluaisi ja sitten käsken leikkimään sitä[/QUOTE]

Ai niin ja esim pallopelit vois olla hedelmällisiä, tosin sinun tehtäväsi on valvoa että tosiaan saavat potkia palloa vuorotellen.
Samoin piilosen leikkimisessä tai hipassa tulee väistämättä harjotieltua sitä vuorottelua.

 

["Mom"]

Tilanne ei ollut tälläinen vielä keväällä, on kesän aikaan muuttunut kun hoitopaikan ryhmä on muuttunut. Aiemmin hoidossa oli kaksi suht saman ikäistä poikaa, omieni lisäksi, jotka vaihtoivat päiväkotiin.
Mietin myös tuota iltasatua, mutta ei, en lue väkivallalla uhkaamalla yhtikäs mitään.
Olen pyrkinyt kehumaan, aina kun olen huomannut positiivista vuorovaikutusta. Kesällä enemmänkin puutunut kavereiden leikkeihin, tänäänkin sanoin että kysyisi mitä kaveri haluaisi leikkiä? Kysyi, mutta ei suostunut sitä leikkimään.

 

["Mom"]

Olen kyllä mukana, mutta nyt syksyllä pyrkinyt olemaan taustalla ja antamaan tilaa lapsen omille leikeille ja tarkkaillut tilannetta. Tänään kehoitin kysymään mitä kaveri haluaa tehdä? Rakensin temppuradan, kun kompromissia leikkiin ei löytynyt jne. Joten en nyt ihan passiivisena ole kytännyt,kun toista pompotetaan ja poljetaan maan rakoon.

Lapsi ei vain itse tunnu hoksaavan, mikä menee pieleen näissä kaveitilanteissa. Jälkikäteen haluan käydä tilannetta läpi, samoin kuin ennen leikkiä. Samalla leikin aikana ja mikään ei mene perille. Toivoton lo!

 

[Nojopas]

Eikös tuo kuulosta siltä että on "päässyt kingiksi" kun hoitoryhmän kokoonpano muuttui eikä saman ikäistä seuraa siellä ole. Enemmän vain tilanteita joissa poika on isommassa porukassa leikkimässä, kahdestaan kun kaverin kanssa leikkii niin pompottelu on liian helppoa. Isommassa porukassa ei niin onnistukaan ja oppii taas niitä pelisääntöjä. Joku harrastus tms?

 

["Mom"]

On aloittanut liikunta harrastuksenkin, kun olen pyrkinyt turvaamaan ja tarjoamaan toiminnan kautta ryhmä tilanteita oman ikäisessä seurassa.