6v:n yksin ulkoilu ja kavereiden sopimaton kielenkäyttä

[vierailijakin]

Mitähän tässä pitäisi tehdä?
Meidän tyttö vajaa 6v sai taannoin luvan harjoitella yksin ulkoilua. Näköpiirissä on omalla pihalla ja puhelimen kanssa naapuripihassa. Sai uusia kavereita viereiseltä pihalta, kaveri poika (saman ikäinen ja menossa samaan eskariin) tuli meillekin leikkimään ja tavattuani lapsen äidin ja saatuani tietooni osoitteen, pääsi tyttö kaverillekin puhelin mukana leikkimään. Joka tapauksessa tuli ilmi, että kaveri kertoo tytölle asioita joista ei ton ikäisenä tarvis kummemmin puhua, ja yrittää saada tytön rikkomaan sääntöjä annetusta leikki alueesta ulkona.. mitä sinä tekisit? Keskustelemme paljon tytön kanssa, ja hän tuli tästäkin oma-aloitteisesti juttelemaan..korjasimme annetut kertoilut parhaamme mukaan ja kavensimme sääntöjä, enää ei mennä kaverin kotiin ja pysytään näköetäisyydellä. Kieltäisitkö leikkimästä kaverin kanssa jos leikki ei toimi ja säännöt päde (+kaverin kielenkäyttö....), vai ohjaisitko omaasi toimimaan keskustelulla oikein?

 

[vierailija]

Mitä asioita oli kertonut?

 

[vierailijakin]

No..Oli jutellut tytölle aikuisten seksuaalisuuteen liittyviä asioita, vaikkakaan ei järin vakavasti. Asia oli helppo keskustella läpi ja tyttö tajusi etteivät nämä asiat pidä paikkaansa eikä niitä todella tarvitse kuunnella. On myös kylässä yrittänyt estää tyttöä lähtemästä.

 

[vierailijakin]

Kenelläkään kokemuksia, ajatuksia?
Meillä siis ollaan aika tarkkoja siitä, mikä on soveliasta jne..
Meidän pihalla on paljon eskari-ikäisiä ja ekaluokkalaisia lapsia ja suorilta käsin on annettu lapselle kielto joidenkin kanssa pihassa yksin ollessaan leikkiä, koska lasten kotikasvatus on niin erilainen eikä sääntöjä tunnu löytyvän;
Ikätovereilla on jo lupa kulkea täysin vapaasti pitkin maita ja mantuja, kiroavat ja huutelevat, ilkkuvat ja haistattelevat, toiset jääneet näpistyksistäkin kiinni. Emme asu missään pikku kylillä, vaan keskellä Helsingin hyvämaineista asuinaluetta.
Ajatuksia vaivaa paljonko oman tytön kaverisuhteita rajoittaa, luottaakko vajaa 6vuotiaan osaavan ohjeistuksella hallita tilannetta? Miten te toimitte näissä?

 

[vierailija]

Ei mun viisivuotias leiki ilman valvontaa. Kiva lapsi on, mutta ei voi tietää mitä päähän pälkähtää, joten pysyy vielä näköetäisyydellä aikuisiin. En todellakaan luottaisi eskariin menevän lapsen "arvostelukykyyn" kaverisuhteissa. Isoveljen kanssa voi olla pieniä hetkiä ulkona, mutta yksikseen ei.

 

[vierailija]

Minunkin tyttö sai 6-vuotiaana uuden kaverin ja alkoi ulkoilla itsekseen. Sovimme reviirin, missä saa olla, puhelinta ei tytölläni vielä ollut. Joitakin kertoja kaverukset katosivat hetkeksi, kun lähtivät sovitulta reviiriltä. Karkaamisista annoin tytölleni loppupäivän kotiarestia. Kaveri oli kova komentelemaan ja hänkään ei halunnut päästää tyttöäni pois, kiristi, että en ole sun kaveri, jos lähdet kotiin. Lopulta tämä komentelu ja kiristäminen meni niin pitkälle, että tyttöni alkoi pelätä kaveriaan ja sitten heillä meni välit poikki melkein vuodeksi. Tytöt ystävytyivät myöhemmin uudestaan ja kaverilla on ollut välillä vähän samoja vinkeitä kuin ennenkin, mutta on tilanne rauhoittunut kovasti, kun tyttöni ei ota enää uhkailuja vakavasti, ja hänellä on paljon muitakin kavereita.

 

[vierailija]

Kenelläkään kokemuksia, ajatuksia?
Meillä siis ollaan aika tarkkoja siitä, mikä on soveliasta jne..
Meidän pihalla on paljon eskari-ikäisiä ja ekaluokkalaisia lapsia ja suorilta käsin on annettu lapselle kielto joidenkin kanssa pihassa yksin ollessaan leikkiä, koska lasten kotikasvatus on niin erilainen eikä sääntöjä tunnu löytyvän;
Ikätovereilla on jo lupa kulkea täysin vapaasti pitkin maita ja mantuja, kiroavat ja huutelevat, ilkkuvat ja haistattelevat, toiset jääneet näpistyksistäkin kiinni. Emme asu missään pikku kylillä, vaan keskellä Helsingin hyvämaineista asuinaluetta.
Ajatuksia vaivaa paljonko oman tytön kaverisuhteita rajoittaa, luottaakko vajaa 6vuotiaan osaavan ohjeistuksella hallita tilannetta? Miten te toimitte näissä?

Siis noin 6 vuotiaat tuommoisia? :O Ai kauhee!!

 

[vierailija]

Aloituksen luettuani ajattelin omakotitaloaluetta mutta asuttekin siis kerrostalossa kaupungissa? Noissa olosuhteissa en kyllä kuusivuotiasta päästäisi omasta pihasta pois ilman valvontaa muuten kuin hyvin lyhyeksi aikaa, siis esim siksi aikaa että käy kysymässä kaveria omaan pihaan leikkimään.

Kovin hankalaksi käy elämä lapselle kyllä jos on suuri määrä saman ikäisiä joiden kanssa ei saa leikkiä vaikka samassa pihassa asutaan, rajattu ystäväpiiri ja sitten kun joku hänen kaveri onkin yhden kieltolistalla olevan kaveri niin ristiriitatilanne on lapsille vaikea ymmärtää ja ratkaista. Ja vielä jos mennään samaan eskariin ja myöhemmin kouluun niin kyllä se aika hankalaa on. Toisaalta sitten, on luonnollista että vanhemmat haluavat suojella lastaan epätoivotulta käytökseltä. Joku kultainen keskitie pitäisi vaan löytyä ettei tilanne ole pian se että lapsi saa leikkiä vain muutaman pihan lapsen kanssa, hän jää ulkopuolelle pian kun muut leikkivät vapaammin keskenään.

 

[Kettari]

Mä kyllä juttelisin ensin tän kaverin äidin kanssa mitä on tapahtunut...

 

[vierailijakin]

Niin sepä se, että miten suojella omaansa kaventamatta kaveripiiriä? Toistaiseksi ei ole itsekään tosin halunnut leikkiä noiden muiden huonokäytöksisten kanssa, mutta tuo yksi kaveri tuntuu olevan tytön mielestä kiva. Muita pihan lapsia ei ole tulossa samaan eskariin kuin hän. Asumme tosiaan pienellä kerrostaloalueella omakotitalojen ja omistusasuntojen keskellä jos sillä oli merkitystä. Hankalaa tuntuisi olevan juuri tämä miten vapaasti viuhtovat kaikki muut ipanat.. harkitsimme mieheni kanssa ensin keskustelua lapsenn äidin kanssa, mutta äiti ei puhu kunnolla suomea ja toisaalta jostainhan lapsi on oppinut "biletykset ja bailaamisetkin" arkiseen sanavarastoonsa.. olen saanut myös käsityksen että heidän perheessä mummo pitää jöötä ollessaan läsnä mutta muuten lapsi viuhtoo menojaan.

 

[vierailija]

Kyl minä oon kylmästi vaan ohjannut lastani toiseen seuraan kun on ollut epämiellyttävä kaveri jonka toiminnasta en ole tykännyt ja olen kokenut ettei ole hyväksi lapselle. Onneks tarvinnut vaan oikeestaan kerran tehdä näin ja sillonkin oli kyse jo n 10 v lapsesta, sen ikäselle on jo ihan eri puhua ja selittää kun kuusvuotiaalle.

Suurin osa lapsista varmaan käy läpi tuon että kuulee joltain kaverilta seksiin liittyviä asioita, se nyt ei oo semmonen mistä eniten olisin huolissani ees. Mut asettaisin varmaan tiukat rajat että tämän kaverin kanssa leikitään vaan omassa pihassa niin voisin ite tarkkailla tilannetta koko ajan ja osan ajasta vaikka istuskella siellä ulkonakin niin olisin kuulemassa mitä puhuvat ja paremmin näkisin sitä heidän vuorovaikutustaan.

 

[vierailijakin]

Niin, tiedossa oli kyllä että jossain vaiheessa kuulee kavereilta seksiin liittyviä asioita...mutta että kuuden vanhana, niiltä saman ikäisiltä kavereilta, oli meille se iso yllätys. Niinkuin jo sanottu, niin me olemme kuitenkin aina keskustelleet paljon joten suurta haittaahan tuosta ei varsinaisesti ollut. Enemmän näen kuitenkin haitalliseksi tuon kaverin muun käytöksen. Nyt tosiaan kokeilussa, että kyläilevät vain meidän kotona (itse olen asunnon pohjaratkaisusta johtuen aina kuuloetäisyydellä) ja minun näkösällä pihassa. Yksinhän tyttö tuntuu tosin herkästi niin jäävän pihaleikeissä, kun muiden lääni kattaa sen n.1km suuntaansa lähipuistoon,lähikaupalle,metsiin ja pyörillä pitkin teitä. Mut näillä mennään, onneksi pian eskarista löytyy varmasti muitakin lähiseudun lapsia kaveriksi ja puistoilu on kiva juttu. Kaveria löytyy myös serkuista ja ystäväperheistä.

 

[viisikymppinen isoäiti]

No mun lapset on saaneet ulkoilla kuusivuotiaana omassa pihassa. Kaverille on päässyt sovitusti, niin että paikalla on koko ajan kaverin vanhemmat. Sinuna mä ottaisin yhteyttä lapsen äitiin tai isään ja keskutelisin asiasta heidän kanssaan

 

[vierailija]

Aloituksen luettuani ajattelin omakotitaloaluetta mutta asuttekin siis kerrostalossa kaupungissa? Noissa olosuhteissa en kyllä kuusivuotiasta päästäisi omasta pihasta pois ilman valvontaa muuten kuin hyvin lyhyeksi aikaa, siis esim siksi aikaa että käy kysymässä kaveria omaan pihaan leikkimään.

Kovin hankalaksi käy elämä lapselle kyllä jos on suuri määrä saman ikäisiä joiden kanssa ei saa leikkiä vaikka samassa pihassa asutaan, rajattu ystäväpiiri ja sitten kun joku hänen kaveri onkin yhden kieltolistalla olevan kaveri niin ristiriitatilanne on lapsille vaikea ymmärtää ja ratkaista. Ja vielä jos mennään samaan eskariin ja myöhemmin kouluun niin kyllä se aika hankalaa on. Toisaalta sitten, on luonnollista että vanhemmat haluavat suojella lastaan epätoivotulta käytökseltä. Joku kultainen keskitie pitäisi vaan löytyä ettei tilanne ole pian se että lapsi saa leikkiä vain muutaman pihan lapsen kanssa, hän jää ulkopuolelle pian kun muut leikkivät vapaammin keskenään.

Niinkuin jo aiemmassa viestissäni yritin sanoa, saa lapsi tehdä tuttavuutta kyllä meidän ollessa paikalla tai näköetäisyydellä, mutta noiden lasten kanssa leikitään vaan tosiaan omalla pihalla eikä heiöle vanhemmistaan johtuen ole mitään asiaa edes kyläilemään. Joka tapauksessa meidän kotiin saa tulla leikkimään, niin kauan että jokin sen estää. En kuitenkaan päästäisi omaani valvovan silmän ulkopuolelle näiden kanssa edes hetkeksi, koska en vielä tiedä miten tyttöni toimii tilanteissa esim.ryhmän paineesta vaikka näistä on keskusteltu. Kyseessähän joka tapauksessa on vielä pienehköt lapset.

 

[vierailija]

No mun lapset on saaneet ulkoilla kuusivuotiaana omassa pihassa. Kaverille on päässyt sovitusti, niin että paikalla on koko ajan kaverin vanhemmat. Sinuna mä ottaisin yhteyttä lapsen äitiin tai isään ja keskutelisin asiasta heidän kanssaan

Meidän tyttökin pääsi kaverille kylään koska molemmat vanhemmat olivat paikalla kotona. Silti saman kerran aikana (20min kyläilyä) kaveri kerkesi juttelemaam seksistä, estämään pääsyä kotiin seisomalla oven edessä ja soittamaan tytön puhelimesta minulle natistakseen ettei halua tytön lähtevän kotiin.............

 

[TrueBlood]

Kannattisko jutella lapsen vanhemien kanssa? On kurjaa, jos lähtään kieltämään leikkiminen toisen kans.
Meil pihapiiris on yks lapsi, joka ei sais leikkii isompien lasten kans, ku on aina ollu ns. kiltti. Ny ku on eskari-ikänen ja haluaa isojen lasten leikkeihin mukaan, vanhemmille iso paikka.
Omat muksut kärsii kiellosta, koska omat muksut jää väliin ja eivät tiiä kenen kans sitte leikkiä.

 

[vierailija]

Kyllä mä juttelisin vanhempien kanssa. Osaisivat opettaa lapselleen oikeaa käytöstä ja puhua niistä seksi-asioista, jos vaikka eivät ole huomanneet tilannetta / kuulleet juttuja. Tavallisesti nämä kuullaan vanhemmilta salassa ja harvoin kysellään mitä tarkoittavat.

Jos vain kielletään olemasta jonkun kanssa, on se kurjaa kaikille.