8,5 kk:ta vanhan pojan nukkumis ongelmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ---neito----
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

---neito----

Vieras
Oliskohan kellään apua. Poikamme on nyt 8,5 kk:ta eikä enää syö öisin, mutta heräilee öisin tunnin välein itkemään. Välillä riittää päänsilitys ja välillä pitää ottaa syliin, että tyyntyy. Alkuyö menee kahden tunnin kitinä välillä ja puolesta yöstä lähtien tunnin välein. Useimmiten poika nukahtaa itsekseen sänkyyn ilman ongelmia. Olisi kiva nukkua yö pidemmissä pätkissä kuin tunnin ja oma olo alkaa olla aika väsy, kun ei yöt oikei mene putkeen. Poika on selvästi väsynyt, mutta itkeskelee tiheästi. Poika nukkuu pinniksessä joka on minun sängyn vieressä ja väliä mulla pojalla pienimmillään muutama sentti.

En nyt halua mitään kommenteja että perhepedissä nukkuu parhaiten, enkä mitään teoriota vauvan itkettämisestä ja siitä kuinka vauva traumatisoituu jos vauvan itkuun ei vastata, vaan käytännön vinkkejä, kuinka koko perhe saataisiin nukkumaan pidemmissä pätkissä kuin tunnin jaksoissa. Alamme olla aika väsyneitä, eikä tuo poikakaan kovinkaan virkeältä yön jälkeen vaikuta, joten tuskin omaksi iloksi heräilee jatkuvasti. Pojan etu on myös hyvin nukkuneet vanhemmat, kun jaksamme olla paremmin hänen kanssaan.
 
No meillä auttoi radikaalisti se, että otettiin yksi laita siitä pinnasängystä pois ja pinnasänky oli siis kiinni meidän parisängyssä. Kun vauva heräsi, sain käden sen päälle tai sain laitettua tuttia suuhun. Kesti kuitenkin aikansa, kunnes yöheräilyt loppuivat. Mutta ne loppuivat ilman huudatusta ja unikouluja. Ne loppui sillä, että nukuttiin noin ja aina olin lähellä eikä vauva koskaan joutunu huutaa tai pelkää. Koskaan ei tarvinnu ottaa syliin tai leikkiä tai sytytellä valoja. Totesin vain hiljaa "ei mitään hätää" ja pidin kättä päällä tai laitoin tuttia tai mikä nyt sit tuntui auttavan ja sit hengittelin raskaasti ja syvään kuin nukkuisin. Sit vain vauva alkoi nukkua yöt läpeensä siinä 12 kk iässä :) Mä siis voin suositella tätä lempeää tapaa, koska meillä se ihan oikeasti auttoi (lapsi on jo taaperoikäinen). Olen kuullut paljon sellaista, että ne lapset joita on ihan huudatettu ja kovalla kädellä unikoulutettu, niin ne heräilee tosi pitkään vielä, ihan 4 vuotiaaksikin. Eli unikoulu ei tuo välttämättä autuutta.

Tossa iässä alkaa se eroahdistus ja äidin läheisyys on varmistettava myös öisin :) . Se on ihan luonnollista. Kunhan tarjoat turvaa, niin vauva oppii siihen, että häntä ei ole hylätty yölläkään ja heräilytkin vähenee, kun ei tarvitse pelätä ja huutaa yöllä.

Tiesitkö, että vauvan unisykli kestää vain vajaan tunnin? Eli vauva käy läpi kaikki tärkeät unen vaiheet tuossa ajassa, myös syvän unen. 50 min nukkumisen jälkeen tulee uusi sykli. Ennen uutta sykliä uni muuttuu todella kevyeksi ja osa vauvoista herää siinä kohtaa. Osa ei herää. Osa herää joka kerta syklin vaihtuessa, osa vain joka kolmannen. Vauva saa siis tarvitsemansa unen, mutta aikuinen ei. Aikuisen unisykli kestää sen 1h30min. Jos aikuinen ei saa nukuttua yhtä unisykliään putkeen, niin on lopputulos sama, kuin ei olisi nukkunut lainkaan.
 
Tässä jotain omia ajatuksia, meillä siis vuoden vanha, joka heräili aiemmin usein.

Millainen teillä on päivärytmi? Onko ulkoilua, säännölliset ruokailut, iltamenot ja säännöllinen nukkumaanmenoaika? (Taitaa olla, jos nukahtaa omaan sänkyynsä). Onko tutti käytössä? Tai iltapullo vai nukahtaako ihan "yksikseen"? Miten nukkuu päiväunet, monetko?

(kun ei tiedä vielä vastauksia) Yrittäisin pitää mahdollisimman selkeää päivärytmiä ja yrittää saada nukkumaan hyviä päiväunia. Meillä yritettiin nukkua sisällä päiväunia, mut ei siitä tullu mitään. Nyt on viikon ajan nukuttu ulkona, ja nukutaan paljon paremmin! Ja kun päiväunet menee hyvin, niin menee myös yöt...

Kokeilisin pitää päivisin lähellä, lukea, tanssia tms jos olis eroahdistuksesta kyse. Sylittelisin varsinkin iltasin ennen nukkumaan menoa.

Tuon ikäistä voi jo vähän tassutellakin eli suosittelisin yrittää rauhoitaaa vaan silitttelemällä, ei ottamalla syliin. Jos tän päätätte tehä niin se päätös on tärkeä, pysykää siinä. Vauva ei mene rikki, vaikkea sitä syliin ottaisi eikä saa elinikäisiä traumoja. Silittely omassa sängyssä rauhoittaa. Jos päätätte kokeilla niin eka yö ei oo helppo, mutta päättäkää vaik kokeilla viikon ajan. Oon aika varma, että parin yön jälkeen jo helpottaa.

Jos ootte tosi väsyneitä ja jos on mahdollista, niin nukkukaa pari yötä vuoron perään eli toinen sellaisessa paikassa, ettei herää lapsen huutoihin. Jaksatte sit taas paremmin. Ja mä harkitsisin myös sitä, et sänky siirrettäisiin pois sun vierestä, ehkä jopa omaan huoneeseen, jos mahdollista. Omat yöunet parani huimasti, kun unikoulun yhteydessä lapsi siirrettiin omaan huoneeseen. Ekan yön olin kyllä tosi varuillani, mut parin yön jälkeen nukuin paljon paremmin.

Ootko muuten kysyny neuvoja neuvolasta? Monissa neuvoloissa voi saada unineuvojan käymään kotona. Ite en tosta tienny eikä neuvolasta mitään kerrottu kun en kysyny...

Tsemppiä, toi on ohimenevä vaihe!
 
Tekstisi oli suoraan kuin minun kirjoittamani. Meillä on lähes samanikäinen poika ja ihan saman pulman kanssa painitaan. Perhepetiä olen kokeillut sillä tuloksella, että poika piti heräilee vähintään yhtä tiheästi ja huutaa niin kauan, että saa maitoa. Näin ollen paremmin kuitenkin nukkuu pinnasängyssä. Itse olen edelleen syöttänyt hänet 2 kertaa yössä, koska muuten n. klo 02 alkaen hän herää tunnin välein. Mikäli syötän n. 02 ja 04 selvitään kahden tunnin välein heräilyillä noin kuuteen.

Meillä myös poika nukahtaa itse omaan sänkyyn ja päiväohjelma on säännöllinen, joskin esikoisen ehdoilla mennään pitkälti. Tuon esikoisen takia en voi nukuttaa ulkona päiväunia, joten nekin nukutaan aika huonosti. Tosin niin hän nukkuu aamupäiväunetkin huonosti, vaikka saisi nukkua ulkona esikoisen ulkoillessa. Olen tulkinnut, että tämä vaan on poikkeuksellisen herkkä- ja huonouninen tyyppi. Valitettavasti en siis osaa auttaa, voin vain tarjota vertaistukea. Kaipa tämä tästä sitten joskus...
 
Meillä on kyllä päivä ohjelma säännöllinen, ruokailut aina samaan aikaan ja päikkärit suurinpiirtein samaan aikaan. Riippuu hieman mihin aikaan poika on herännyt ja tuosta aamusta riippuen kahdet tai kolmet päikkärit ja viimeiset niin, että herää neljän tienoilla ja nyt puoli ysiltä on nukkumisaika. Tutista ollaan luovuttu kokonaan pari kuukautta sitten ja luopuminen meni silloin suht kivuttomasti.

Mä olen kyllä kuullut tuosta tunnin unisyklistä ja vähän arvellutkin että olisko se sitten sitä. Poitsu on kyllä ollut viime aikoina suht aktiivinen ryömii, nousee seisomaan ja kiipeile portaissa (olen vahtimassa selän takana, meinaa välillä tippua, vaikka on kyllä yllättävän ketterä jo). Ehkä käy noita juttuja unissakin.

Päikkärit meillä nukutaan sisällä, kun vaunuissa nukkuu vain sen ajan mitä niitä lykitään, jos sitäkään. Päikkäreitä nukutaan yhteensä kolme tuntia päivässä ja yö unet n. 10 h. Eikä kaveri malta olla sylissä päivällä, kun tykkää liikkua... Ehkä haluaa läheisyytensä sitten öisin, kun väsyneenä malttaa olla sängyssä. Jännä kun alta puoli vuotiaana poitsu nukkui paljon paremmin yönsä. Silloin päivät oli tuskaa ja yöt suht hyviä, mutta nyt on toisin päin...
 
Olisiko mahdollista, että teillä luovuttaisiin kolmansista päikkäreistä kokonaan? Tuon ikäinen varmasti pärjäisi jo kaksilla. Meinaan, että ne kolmannet voivat olla jo liikaa tuossa iässä vaikka heräämisaika onkin ihan tarpeeksi aikaisin iltaunille menon kannalta.

Muuta vihjettä en osaa antaa. Mutta sympatiaa saat. Meillä myös on aikalailla levotonta ollut 3 kk:n iästä asti n. 9 kk:n ikään saakka. Sitten oli reilun parin kuukauden tosi hyvä jakso, jolloinka nukuttiin yöt läpeensä klo 21-08. Nyt on ilmeisesti sitten tullut taas joku eroahdistusvaihe osa 2 ja yöt ovat tulleet todella levottomiksi ihan viimeisen viikon sisällä. Paluu vanhaan, ah niin ihanaan yöheräilyyn on tapahtunut eikä naurata yhtään...

Viime yö meni siten, että 23.30 herättiin ekan kerran. Sitten 02.00 ja siitä tunnin välein klo 06 saakka. Siitä sitten herättiin vielä 06.30 ja lopullisesti noustiin ylös 07.40. Ihan selkeästi huomaa, että lapsi aina herää tarkistamaan ollaanko paikalla. Tuossa parin kuukauden hyvin nukutun jakson aikana monesti kuuli kuinka lapsi yölläkin heräsi mutta osasi hyvin nukahtaa itekseen. Nyt ei tietoakaan moisesta. Illatkin ovat menneet todella levottomiksi. Aikaisemmin ei tarvinut juurikaan iltaisin nukuttaa. Nyt saattaa mennä kaksikin tuntia kyseiseen hommaan. Edellisen eroahdistuskauden, n.6-8 kk, aikana vauva vierasti tosi paljon ja oli todella kiinni äidissä. Tässä kaudessa on se ero, että vierastus ei ole läheskään niin kovaa, mutta äidissä roikkumista on senkin edestä. Pitää nyt vain vissiin sitten odottaa, että tämä taas helpottaa. Tuntuu vain niin raskaalta palata näihin yöheräämisiin kun on tuossa pari kuukautta saanut maistella normaalia nukkumista.
 
Voisi olla että tuo 2x päikkärit auttaisi, mutta oli sitten kahdet tai kolmet päikkärit niin päivä unia on yht. 3 h. Joko siis 2 x 1,5 h tai sitten 3 x 1h päikkärit, joten en tiedä auttaako asiaa. Mulle on tullut sellainen olo, että poitsu rauhoittuu vain minun läheisyydessä takaisin uneen, jos isä yrittää, niin ei auta niin paljoa kuin minun rauhoittelu. Eilen illalla poitsu ei tahtonut rauhoittua nukkumaan. Isä yritti jonkin aikaa, kun minä tulin, niin sitten nukahdettiin melkein samantein.

Yöllä nukuttiin yhdeksästä kahteentoista hyvin, sitten huudettiin kaksi tuntia putkeen ja sitten nukuttiin tunnin pätkissä ja herättiin puoli seitsemältä... Poika pirteä ja äiti ja isä väsyneitä...
 
Se on jännä, että välillä silittely auttaa nukahtamaan uudestaan. Mutta yöllä huudettiin, vaikka kuinka silitteli ja yritin pitkään ja hartaasti eikä mitään tehoa, vasta syliin ottaminen vaiensi huudon lähes heti. Välillä vaikutti, että silitys auttoi mutta huuto alkoi uudestaan...
 
En lukenut vastauksia kovin hyvin mutta tässä muutama vinkki multa (en tiedä jos joku niistä jo puhui)

-voi olla että pinnis on liian lähellä teidän sänkyä...lapsi herää teidän kääntymiseen yms. nukkumisesta lähteviin ääniin. Ei ole pahasta laittaa lasta omaan huoneeseen jo tuon ikäisenä.
-tassuttelua kannattaa kokeilla. Siitä on hyviä kokemuksia monella myös meillä huonosti nukkuvien lasten kohdalla. kuopus heräili 2h välein itkemään ja mä imetin häntä tuonne 9kk ikään asti siis 2h välein yöllä...voimathan siinä loppui...lapsi meni mummolaan kolmeksi yöksi (päivät kotona) ja mummo tassutteli jos yöllä heräili ja sinne jäi meidän univaikeudet ja yösyöttö. Lapsi laitettiin kotona omaanhuoneeseen nukkumaan unikoulun jälkeen ja siitä saakka on saatu yöt nukkua. Hän nukkuu tosi hyvin n. 10h yössä ja 2-3h päikkärit (meillä siis yhdet päikkärit kello 12-15 aikaan.)

Tässä nyt pari vinkkiä sen tarkemmin perehtymättä teidän päivärytmiin...
 
Meillä auttoi se, että siirrettiin omaan huoneeseen. oli 6kk ikäinen kun heräili yöllä vähän väliä kitisemään, nukkui silloin vielä meidän sängyn vieressä omassa pinniksessä. Yhtenä yönä en jaksanut enää vaan kärräsin sängyn tytön omaan huoneeseen ja kas, aamulla heräsinkinki ihan virkeänä ja tyttö nukkui rauhallisesti omassa huoneessa. Muutaman kuukauden kävin vielä syöttämässä 1xyöllä, muuten nukkui ilman heräilyjä ja 8kk iästä lähtien nukkunut omassa huoneessa ja öisiä heräilyjä on vaan ihan satunnaisesti..
Kyllä silloin tuntui aluksi pahalta laittaa niin pieni yksin nukkumaan, ja jos se ei olisi toiminutkaan niin oltais siirrytty takasin vanhaan, en olisi itkettänyt, mutta se auttoi ja meidän yöt helpottui ihan huomattavati.
 
Meilla on tytto syntymastaan asti ollut huono nukkumaan (nyt 7,5kk), 3kk asti han nukkui vain vartin patkia ja roikkui rinnalla valehtelematta paivat ja yot, tiskasin ja imetin, katsoin telkkaria ja imetin, puin ja imetin, suihkussakaan en joka paiva kaynyt, ja kun valitin asiasta neuvolassa niin kaskivat tiheentaa imetysta(??!!) ja pumpata... en voinut pumpata silla tytto hylki pulloa ja taten ei saanut ruokaa, koska rinta oli pumpattu tyhjaksi, lopetin imetyksen ja annoin pullosta puolivakisin ja huijaamalla kunnes tottui pulloon, pumppasin kaikki maidot ja maitoa ei tullut tarpeeksi, vaikka pumppasin tyton syontiakohin, harvemmin, tiheemmn, u name it....
3kk-5kk han alkoi nukkumaan 1/2h-1h, ja siis sama rytmi yolla kuin paivalla, ja sitten 5kk tuli hampaat, ja flunssa, ja korvatulehdus, ja sitten neuvolassa sanottiin etta lapsi oli alipainoinen ja siksi en voinut lopettaa yosyottoja... perehdyin asiaan neuvolan ulkopuolella ja tytto olikin ihannepainoinen ja neuvola tati sai kuulla kunniansa.

Nain on meilla alkanut tama ihana uusi elama, kokoajan turhaa stressia, ja unettomuutta. Nyt jos lapsi saattaisi nukkua sen 2h putkeen en mina saa kirveellakaan unta.
Ollaan nyt kuukausi tehty kovasti toita etta saataisiin elama raiteilleen, vielakin se on rankkaa, painelin viime yona yhdelta ulos alushousuissa ja tpaidassa ja luhistuin kivetykselle ja haukoin henkea, enaa ei jaksa(ehka siksi etta olen yksin lapsen kanssa kaiket paivat ja mies tulee kun lapsi tulisi nukuttaa ja lahtee 6 aamulla eika jaksa myoskaan auttaa, ja kukaan sukulasistakaan ei auta muuta kuin neuvomalla............kukaan ei ole likkaa hoitanut koskaan muu kuin mies ja mina), mutta tassa muutama niksi mika on pitanyt minut elossa ja alkanut tuottaa tulosta!

Mista uniongelma on lahtoisin? onko lapsi kipea, onko rutiini pain p****tta ,stressaanko mina hanta, onko hanella turvaton olo, eiko han saa tarpeeksi raitista ilmaa u name it nama ja kaikki muut kysymykset loytyvat joka palstalta, unikoulusta ja kirjoista...
Onko hanella turvaton olo, se on totta mita enemman leikkii ja pitaa lahellaan ja juttelee ja laulaa, se auttaa meilla ainakin..
Eroahdistus on musta aika tyhma sana tahan, kyse on kuitenkin ihan pienesta vauvasta, oli se sitten 2v tai 6kk, se on vasta vauva, ja vauva tarvitsee paljon rakkautta ja huomiota ja vanhemman turvaa.
Toisille sopii eri huoneissa nukkuminen ja toisille perhepeti, toiset heraa kun aiti/isa liikahtaa, toiset nukkuu paremmin kun vanhempi on lahella... mika on sitten oikein....???!!! meilla on oikein se ettei vauvan tarvitse osata olla viela erossa aidistaan, hanen ei tarvitse lainkaan huutaa ja hanella on varmasti turvallinen olo.(vauvan turvallinen olo lahtee niinkin pienesta asiasta kuin aidin pienet murheet, onko lapsella tarpeeksi lammin, ei kai se nyt tukehdu tohon lakanaan-poistin omat luuloni tekemalla sangysta niin turvallisen kuin vaan voin, lakana napakasti pakoilleen ja siina samalla havisi unirattikin mita on kaytetty syntymasta asti,siihen voi tukehtua-oikeesti, ja nain havisi multa iso huoli ja lamminta tarpeeksi paalle)
Koiralla on eroahdistus ei lapsella, lapsi kaipaa vaan aitiaan ja saa kaivatakkin! miksi taalla suomessa on niin tarkeaa vieroittaa pikkuinen niin nopeasti? sinusta on tullut vanhempi ja sinun on nyt pursuttava turvaa ja rakkautta ja se on sinun pieni vaavi, nauttikaa nyt ihmeessa alkaaka murehtiko ettei se koskaan lenna pesasta, tama ei tarkoita sita ettei se lapsi voi nukkua omassa sangyssaan, mutta jos silla on siella pahamieli niin maailman turvallisin paikka on aidin syli ja miksi kieltaa se hanelta, kylla se sinne sankyyn oppii! meilla nukahtaa joskus syliin, kainaloon eika heraa kuitenkaan hataantyneena omasta sangystaan, olen lahella ja han tietaa sen. tassa kaikessa on kultainen keskitie ja se on vaan loydettava omansa niin etta lapsi oppii kuitenkin haluamillesi tavoille.......
Meilla on kuuden jalkeen rauhallista kotona, ja 19.30 syodaan(joka muuttui neuvolan neuvoista huolimatta puurosta liharuokaan-heraa vain kerran yossa JOS heraa syomaan) sitten mennaan pesulle, se kylpykin rauhoittaa vaikka pipana riehuisi siella(meidan vesipeto hyva esimerkki) ei tarvitse kuitenkaan riehuttaa, sitten halitaan, laulellaan, pidetaan sylissa, 20.20 meilla ollaan sitten sangyssa aidin tai isin kainalossa juomassa maitoa ja pallistellaan uutta mobilea joka heijastaa ihania kuvioita kattoon ja soittaa rauhallista musiikkia, lapsen voi laittaa omaan sankyyn kun han on puoli unessa tai ihan hereilla nain meidan nukuttaminen on mennyt neljasta tunnista 20minuuttiin, pohjalla on myos tiukka paivarytmi ja jos tytto vaatii kolmannet paivaunet han saa ne mutta 18.00 mennessa ollaa sitten ihan hereilla.... ulkonakin nukutaan ainakin yhdet ja se on nyt auttanut myos. eli nain meilla, nain me on saatu likka nukkumaan illalla tos helposti, viela heraillaan yolla mutta sekaan ei ole enaa niin kinkkista, tama on todella pitka prosessi, mutta tulos nakyy kun ei olla hatailty, pitaa luoda hyva pohja ja antaa paljon haleja... jos toisella on turvaton olo se ei ole hanen syynsa, se on sinun ja sina voit sen korjata vastaamalla siihen ja ennaltaehkaista sita... tassa tammoinen ajatusmaailma, ollaan kayty kaikki tassuttelut u name it ohjeet ja kirjat lapi ja tassa meidan keskitie ja kylla se tasta, asiat eivat parane viikossa, ehka jo kahdessa mutta meilla on tuo nukutusongelma nyt takana taman kaiken ansiosta.
 
Yölliset heräilyt ovat normaali osa vauvan terveellistä unirytmiä

Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille.

Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta.

Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle. Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista.

On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin. Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä.

Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.

Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.

http://keskustelu.plaza.fi/ellit/pe...t-normaali-osa-vauvan-terveellista-unirytmia/
 
Tyttömme on 1v 2 kk ja ei ole koskaan elämässään nukkunut kuin max. 5 h putkeen. Yöimetys lopetettiin elokuussa ja sen jälkeen elämämme on ollut yhtä itkua, huutoa ja hammastenkiristystä. Lapsi nukahtaa itekseen omaan sänkyynsä klo. 19-20 ja herää 01-03, tämän jälkeen alkaa itkeskely. Nukahtaa kun käy tassuttelemassa mutta herää 10-15 minuutin kuluttua uudelleen, tätä jatkuu yleensä viiteen asti. (Jos otan viereeni nukkumaan, alkaa tissin vinkumis kitinä.) Sitten nukahtaa tunniksi tai kahdeksi. Päiväunia en voi hänen kanssaan nukkua koska esikoinen (kohta 3 v.) ei enää nuku päikkäreitä.

Tyttö nukkuu yhdet päiväunet 2-3 tuntia, mielestäni jo kovin aikaisin yleensä menee päikyille noin klo. 10-11. Koko aamu on itkeskelyä ja kitinää.

Maitoallergiaa epäilin hänellä jo pienenä kun kakka oli vihreää ja limaista, neuvolan mukaan normaalia. Ensimmäiset neljä kuukautta hän itki joka ilta 2-3 tuntia. Ei epänormaalia sanottiin neuvolasta, ei voi olla allergiaa kun ei ole ihooireita.

Nyt on vihdoin ruvennut päivällä syömään ruokaa, yksi vuotiaaksi asti söi vain teelusikallisia päivässä, joten oli varmasti nälkäinen yöllä. Nyt syö jo kuin normaalit lapset, eli yöitku ei ole nälkää. Tähän asti on öisin ollut hänellä ilmavaivoja, nyt kaksi päivää omatoimisesti maidottomalla ja ilmavaivat helpottaneet mutta itkut ei.

Neuvolassa olen puhunut tästä ja siitä kuinka poikki olen. Olen viikot yksin lasten kanssa, isovanhempia ei ole ja ystävät vanhassa kotikaupungissa 300 km:n päässä. EN ole elämässäni ikinä ennen olllut yhtä epätoivoinen, väsymys lamaannuttaa. Olen kokoajan vihainen ja hermona, huudan lapsille pienimmistäkin asioista. Neuvolassa sanoivat että koita jaksaa, kyllä muutkin vanhemmat joutuvat valvomaan. Aina joka paikassa kehotetaan hakemaan apua, mutta kun sitä anelet ja pyydät, sitä ei anneta.

kun vain joskus saisin nukkua.
 
Ensinnäkin, et ole maailman paskin äiti. Ja toisekseen, minä paskat nakkaisin neuvolan sanomisista. Jos susta tuntuu, että lapsella on joku allergia/muu fyysinen ongelma, niin mene hyvä ihminen lapsen kanssa suoraan lääkärille. Ja jos vielä mahdollista, niin ihan yksityiselle lastenlääkäriin. Saat heti asiallista ja kunnon hoitoa. Turha niitä neuvoloiden kätinöitä on kuunnella. Ei ne todellakaan ole aina oikeassa. Sinä olet lapsen äiti, kuuntele omia vaistojasi lapsesi suhteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja edelliselle: lääkäriin;10317362:
Ensinnäkin, et ole maailman paskin äiti. Ja toisekseen, minä paskat nakkaisin neuvolan sanomisista. Jos susta tuntuu, että lapsella on joku allergia/muu fyysinen ongelma, niin mene hyvä ihminen lapsen kanssa suoraan lääkärille. Ja jos vielä mahdollista, niin ihan yksityiselle lastenlääkäriin. Saat heti asiallista ja kunnon hoitoa. Turha niitä neuvoloiden kätinöitä on kuunnella. Ei ne todellakaan ole aina oikeassa. Sinä olet lapsen äiti, kuuntele omia vaistojasi lapsesi suhteen.

Esikoisen kanssa kävimme korvatulehdusten takia yksityisellä ja ei se nyt mitenkään erityisen asiallista ja kunnon hoitoa ollut. Nyt saimme vihdoin ja viimein neuvolalääkärin vaihduttua lähetteen verikokeisiin josta katsotaan allergiavasta-aineet ja laajaverenkuva. Tulokset saamme kolmen viikon kuluttua, mutta kun on niin poikki etten tiedä selviämmekö sine asti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maailman paskin äiti;10317399:
Esikoisen kanssa kävimme korvatulehdusten takia yksityisellä ja ei se nyt mitenkään erityisen asiallista ja kunnon hoitoa ollut. Nyt saimme vihdoin ja viimein neuvolalääkärin vaihduttua lähetteen verikokeisiin josta katsotaan allergiavasta-aineet ja laajaverenkuva. Tulokset saamme kolmen viikon kuluttua, mutta kun on niin poikki etten tiedä selviämmekö sine asti!

Kammottavalta kuulostaa tilanteesi. Meillä nukutaan parin tunnin pätkissä ja mieskin välillä auttaa (esikoinen on 2 v ja kuopus 9 kk), ja olen silti mielestäni aika väsynyt. Mutta nyt tajuan, että vähälläpä olen päässyt. Etkö saisi kunnalta kotiapua edes kerran viikossa niin, että saisit nukutuksi? Neuvolasta voisivat ainakin antaa puhelinnumeron, mistä apua voisi kysellä, mikäli eivät muuta voi/halua tehdä auttaakseen.

Juuri äskettäin luin jostain lehdestä (en univelkaisena enää muista, että mistä) jostakin äidistä, joka sai lastenhoitajan kunnalta kerran viikossa, vaikka tilanteensa ei minusta kuulostanut mitenkään erityisen rankalta.

Tsemppiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja myötätuntoinen;10317538:
Kammottavalta kuulostaa tilanteesi. Meillä nukutaan parin tunnin pätkissä ja mieskin välillä auttaa (esikoinen on 2 v ja kuopus 9 kk), ja olen silti mielestäni aika väsynyt. Mutta nyt tajuan, että vähälläpä olen päässyt. Etkö saisi kunnalta kotiapua edes kerran viikossa niin, että saisit nukutuksi? Neuvolasta voisivat ainakin antaa puhelinnumeron, mistä apua voisi kysellä, mikäli eivät muuta voi/halua tehdä auttaakseen.

Juuri äskettäin luin jostain lehdestä (en univelkaisena enää muista, että mistä) jostakin äidistä, joka sai lastenhoitajan kunnalta kerran viikossa, vaikka tilanteensa ei minusta kuulostanut mitenkään erityisen rankalta.

Tsemppiä!


Neuvoloista voi kysyä perhetyöntekijää avuksi. Itse en ole käyttänyt vaikka syytä olis ollut. Monien kirjoitukset ovat kuin suoraan meiltä. 8kk poika ei nuku yli 2h unipätkiä ikinä! 4kk iässä nukkui kerran 7h!
Joku kirjoitti yllä, että vauvat heräilevät... No niinhän ne tekee ja niin tekee aikuisetkin. Mutta mitä sitten jos ne vain kitisee ja tempoo puoliunissaan eikä rauhoitu kunnolla nukkumaan ollenkaan eikä mihinkään....??? On tassuteltu, annettu vettä, maitoa, nukutaan vierekkäin, erikseen jnejne.
Kait se sitten helpottaa kun kouluun lähtevät. :/
 
Neuvoloista voi kysyä perhetyöntekijää avuksi. Itse en ole käyttänyt vaikka syytä olis ollut. Monien kirjoitukset ovat kuin suoraan meiltä. 8kk poika ei nuku yli 2h unipätkiä ikinä! 4kk iässä nukkui kerran 7h!
Joku kirjoitti yllä, että vauvat heräilevät... No niinhän ne tekee ja niin tekee aikuisetkin. Mutta mitä sitten jos ne vain kitisee ja tempoo puoliunissaan eikä rauhoitu kunnolla nukkumaan ollenkaan eikä mihinkään....??? On tassuteltu, annettu vettä, maitoa, nukutaan vierekkäin, erikseen jnejne.
Kait se sitten helpottaa kun kouluun lähtevät. :/


Joo ei lohduta yhtään ajatus siitä että teini-ikäisenä haluavat nukkua iltapäivään asti :/ Tarvitsen unta yöllä, en muutamaa tuntia päivällä koska sen jälkeen on vaan väsyneempi ja kiukkuisempi. Vauvat heräilee, joo o, mutta jos se ei nuku lainkaan tai valvoo yöllä 2-5 tuntia niin se ei ole oikein eikä normaalia koska sitten koko seuraava päivä on väsymys kitinää ja vinkumista.

Itellä on hermo piukalla ja sitten on vielä morkkis siitä kun on korottanut ääntään tai ollut kiukkuinen lapselle joka on juuri syönyt kukkamultaa ja kaatanut maidot maahan ja ja ja... Kun kaikki konstit on kokeiltu niin mitä pitäisi tehdä että järki säilyy päässä. Koska tässä tulee itelle sellainen olo että mä oon vaan niin huono ja epäonnistunut äiti ettei mun lasten tarvi kärsiä tämmösestä. "Kuolema kuittaa univelan" on joidenkin mielestä hauska vitsi mutta rupee kohta kuulostaan houkuttelevalta ajatukselta.

Mun mielestä on väärin että juopoille ja narkomaaneille on kaiken maailman yömajoja ja ensi-ja turvakoteja ja selviämisasemia mutta puhkikulunut äiti ei pääse minnekään!!! Eikö ne voisi ottaa meitä vaikka sairaalaan pariksi yöksi??? Ei voi, ei sellaiseen ole resursseja.
 
Viimeksi muokattu:
On kuin omaa tekstiä lukisi! Meillä myös kohta 9 kk vanha poika joka ei juurikaan nuku. Ei ole koskaan nukkunut hyvin. Nykyään hän menee nukkumaan noin klo 20.30-21 ja herää ensimmäisen kerran noin klo 23 jolloin useimmiten riittää että laittaa tutin, nukkuu ehkä tämän jälkeen vielä tunnin ja siinä se sitten onkin. Loppuyön poika itkee, rauhoittuu silittelyyn ja tuttiin mutta "herää" (jos nyt on mitään nukkunut) itkuun noin 15 minuutin välein. Joskus nukkuu aamusta vielä yhden tunnin mutta silloin esikoinen (kohta 3 v) on jo herännyt enkä minä enää voi levätä. Nämä "loistavat" yöt ovat runsaan kahden viikon tassuhoidon "tulosta". Ennen unikoulua hän nukkui 1,5 tuntia yössä, loppuyön itki ja heräili 15 min välein joten kai tämä on jo jonkinnäköinen parannus.

Pari vinkkiä kuitenkin; pari kuukautta sitten oli muutama yö jolloin yöt olivat ihan hirveitä, silloin ei nukuttu yhtään, missään ja silloin syyksi osoittautui kihomadot. Kannattaa varmaan sekin asia tutkia. Esikoisen yöunia ne eivät häirinneet, lapset reagoivat niihin niin eri lailla.

Lisäksi Ensi- ja turvakotien liitolla on unikoulu-neuvontapuhelin. Katso netistä yhteystiedot Ensi- ja turvakotien liitto - Ensi- ja turvakotien liitto. Eivät he meidän uniongelmia ole ratkaisseet mutta saapahan ainakin jutella asiasta ja ehkä sieltä saa jotain vinkkejä.

Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä perheneuvolaan jossa voi jutella omasta jaksamisesta. Minä olen niin poikki että en jaksa mitään, haluaisin vaan itkeä enkä tehdä yhtään mitään, nukkua ja olla yksin. Mutta pakkohan lapsia on hoitaa kun mieskin on töissä. Yritän ajatella niin, että lasten takia minun on pakko jaksaa ja siksi yritän olla antamatta tilaa itsetuhoisille ajatuksille. En vielä tiedä mitä apua perheneuvolasta saa mutta jollei muuta niin ainakin siellä saa purkaa tunteitaan. Jollet itse jaksaisi niin ajattele lapsiasi, heidän vuoksi kannattaa hakea apua myös itselle.

Olemme myös käyneet lastenlääkärillä josta pääsimme allergiaverikokeisiin. Yritän ajatella että vaikka en saisikaan mitään ihmeapua mistään lääkäriltä, neuvontapuhelimesta tai vastaavasta niin ainakin yritän saada kaiken mahdollisen avun sekä pojan nukkumiseen että itseni jaksamiseen. Tsemppiä ja jaksamista, ajattele lapsiasi ja hae siksi apua itsellesi. He tarvitsevat ja rakastavat sinua, vaikka ärjyisitkin heille.
 
Tama aiti soitti neuvolaan ja vaati unikoulua, oli eri neuvolatati kuin yleensa puhelimen paassa ja kertoi ettei unikoulua enaa ole talle alueelle............
soitin koska olin lukenut juuri postilaatikosta haetun vauva lehden unikoulusta kertovan artikkelin ja kylla otti paahan kuulla heti tuollaista! KERRANKIN neuvolatati tajusi etta tama likka tarvii nyt konkreettista apua ja ei mitkaan suulliset neuvot nyt enaa auta ja lahetti minulle kotiapulaisen, joka lahinna on lapseni kanssa kerran viikossa kaksi tuntia, niin etta mina saan paastaa hoyryja, levata, tehda mita vaan haluan! apu se on pienikin apu ja nyt lapsi nukkuu yot niin etta heraa n. 1-2kertaa vain!(huom kirjoitin tuolla ylenpana, joten voi verrata) joista toisella kerralla heraa syomaan, silla on oikeasti jano tai nalka koska maitoa menee n 120-140ml!
Varasin myos lapselle ajan yksityiselle joka tutki tyton ja kertoi ettei tytossa ole vikaa, sain itse mielenrauhaa, enka enaa asiaa stressannut, nyt oli vaan loydettava sitten se syy.

Inhosin itseani kun en osannut nauttia lapsestani ja elamastani joten varasin itsellenikin laakarin, olen hyva aiti, mutta miksi menee hermo niin totaalisesti ja miksi vasyttaa, miten toiset parjaa 3lapsen kanssa kun mina en parjaa edes yhden, ja kappas olin itsekin kipea, kilpirauhanen on jaanyt huonoille teille raskauden ja taman kaiken stressin jalkeen ja nyt saan siihenkin apua!
Ihan totta, viekaa lapset laakariin, ihan vaan etta saa sen stressin pois suljettua ja kaykaa itsekin laakarissa, vasymyksen takana voi olla muutakin kuin univelka ja lapsi aistii sen.
 
niin siis minulle tehtiin yli 16 verikoetta jotta saadaan selville onko minussa vikaa, menkaa ja vaatikaa apua, vein lapsen yksityiselle mutta menin itse kunnalliseen ja tein selvaksi etta nyt mussa on pakko olla jotain vikaa, koska en jaksa elaa. Ja tyttareni naureskeli lekurille ja sanoin etta katso nyt kuinka ihana lapsi, miten ma voin olla nain kuitti, ja lekuri sanoi etta kaikki oireet viittaavat univelkaan, mutta voivat olla myos hyvin vakavien sairausten oireita! Masennukseni ja uupumukseni ei johtunutkaan vaan univelasta, vaan myos kilpirauhasen ylituotannosta! Ja mina kun ajattelin etta MINA olen maailman paskin aiti, laiska paska, niin mina olenkin vain kipea ja saan nyt oikeeta apua, ja voin olla maailman paras aiti.
 

Yhteistyössä