ADHD aikuiset HOI!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Addiko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Addiko?

Vieras
Oon tässä jo useamman vuoden epäillyt, että päästäni saattaisi löytyä häikkää nimeltä ADHD, tai ainakin ADD.
Mutta mutta, kun ongelma on että en oikein uskalla mennä vaatimaan tutkimuksiin pääsyä. Pelkään, että mut vaan nauretaan pihalle.

Kysymys siis onkin tämä:
Kuinka olette hakeutuneet tutkimuksiin? Miten teihin on suhtauduttu epäilyksienne kanssa? Ja millainen prosessi diagnoosin saaminen yleensäkin on ollut?
 
Varasin ajan tk-lääkärille, jolle kerroin huoleni. Sain lähetteen neurologille, jossa tehtiin haastatteluja ja joka laittoin lähetteen pään magneettikuville. Aivan alkuun oli tarkoitus poissulkea muistisairaudet ja kun ne oltiin poissuljettu, vahvistui epäilys siitä, että mulla on ADD tai ehkä jopa ADHD.

Neurologi laittoi siis lähetteen eteenpäin, tällä kertaa neuropsykologille. Kävin useamman kertaa sairaanhoitajan kanssa? juttelemassa, joka haastatteli, haastatteli ja haastatteli. Soitti myös entiselle opettajalleni ja kyseli häneltä varhaisista kouluvuosistani. Lopulta tapasin neuropsykiatrian erikoislääkärin, joka sanoi, että olen kuin suoraan oppikirjasta, diagnoosini on täysin varma ja se on ADHD.

Diagnoosin saaminen kesti kaikkinensa vuoden, eikä kukaan missään vaiheessa nauranut pihalle, vaan päinvastoin.
 
Mies hakeutui työterveyden kautta tutkimuksiin. Ei naurettu missään vaiheessa. En ehdi nyt enempää kirjoittaa, mutta samanlaista kuin chefillä, paljon haastatteluja. virallisesti diagnoosi ei ole vielä varma (vaatii lisää tutkimuksia), vaikka alussa jo on sanottu, että vaikuttaisi olevan selvä tapaus (adhd)

chef, saisinko sulta kysyä muutamaa juttua myöhemmin yksärillä?
 
Oon tässä jo useamman vuoden epäillyt, että päästäni saattaisi löytyä häikkää nimeltä ADHD, tai ainakin ADD.
Mutta mutta, kun ongelma on että en oikein uskalla mennä vaatimaan tutkimuksiin pääsyä. Pelkään, että mut vaan nauretaan pihalle.

Kysymys siis onkin tämä:
Kuinka olette hakeutuneet tutkimuksiin? Miten teihin on suhtauduttu epäilyksienne kanssa? Ja millainen prosessi diagnoosin saaminen yleensäkin on ollut?

Kyllä se ainakin "ilmaisia teitä" eli julkisella puolella on aika pitkä tie. Ja riippuu kunnasta, että mahtaako edes onnistua. Sitten jos kääntyy yksityisen puoleen ja on valmis maksamaan, niin diagnoosit saattaa tipahtaa nopeemmin.

Ei se ADD ole mitenkään lievempi kuin AD/HD, se on vain lyhenteen toinen muoto. Yleensä vähemmän häiritsevä ulkopuolisille.

Ei näissä kai vieläkään tehdä mitään tutkimuksia vaan henkilön historia osoittaa enemmän. Mulla todisteeksi riitti ala-asteen todistukset (etenkin surkea huolellisuus (5-6) ja välillä huono (7, 80-luvulla aika heikko) käytös. Kuitenkin muun koulumenestyksen ollessa aika hyvääkin... Sitten siihen päälle useemmat keskeytetyt yliopisto-opinnot ja elämänhallnnan TOTAALINEN karkaaminen...

Aika ratkaisevaa on se, että millainen on ollut ala-asteiässä. Ja toinen mikä on tietysti ratkaisevaa, on se että miten paljon haittaa nykyään.
 
Tuliko homma kalliiksi?
Oon täs parin viikon ajan ollu jo monta kertaa varaamassa aikaa työterveyslääkärille, mutta kun, en vaan uskalla painaa sitä "varaa tämä aika" -nappia..
 
Olin julkisella puolella mt-toimiston asiakkaana ja kerroin sinne epäilykseni,josta laittoivat lähetteen yksityiselle neurologille/neuropsykologille ja sain sieltä diagnoosin.
 
Mies hakeutui työterveyden kautta tutkimuksiin. Ei naurettu missään vaiheessa. En ehdi nyt enempää kirjoittaa, mutta samanlaista kuin chefillä, paljon haastatteluja. virallisesti diagnoosi ei ole vielä varma (vaatii lisää tutkimuksia), vaikka alussa jo on sanottu, että vaikuttaisi olevan selvä tapaus (adhd)

chef, saisinko sulta kysyä muutamaa juttua myöhemmin yksärillä?

Saa toki.
 
Aika ratkaisevaa on se, että millainen on ollut ala-asteiässä. Ja toinen mikä on tietysti ratkaisevaa, on se että miten paljon haittaa nykyään.

Hitto, ku en muista millanen oon ollu ala-asteella.. No ehkä sen verran, et en mä ihan normaali lapsi ollut :D
Nykyään tosiaan on alkanut tuntuun, siltä et pakko tehä jotain tälle asialle, kun oon onnistunut aikamoisen solmun elämästäni kehittämään..
 
Hitto, ku en muista millanen oon ollu ala-asteella.. No ehkä sen verran, et en mä ihan normaali lapsi ollut :D
Nykyään tosiaan on alkanut tuntuun, siltä et pakko tehä jotain tälle asialle, kun oon onnistunut aikamoisen solmun elämästäni kehittämään..

En muista mäkään. Mutta ei tarvitsekaan. Kuten jo kerroin, ottivat opettajaani yhteyttä ja kyselivät hältä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minäkin;28964209:
onko siitä diagnoosista mitään hyötyä? onko aikuisille lääkitys?uteliaisuudesta kyselen kun olen itselleni kyseisen taudin diagnosoinut.

Kyllä aikuisillekin on lääkitys. Sekä terapiaakin on tarjolla.
 

Uusimmat

Yhteistyössä