Adoptiolapsi...

[taustalla]

Kuinka kauan keskimäärin kestää adoptio luvans saanti kiinasta?
Onko mahdollista olla adoptio jonossa, jos on siinä välissä saanut biologisen lapsen?

kuviteltu tilanne olisi tämä. meillä olisi neljä omaa lasta, 98, 00, 03 ja 06.
Hakisimme adoptio lupaa vuonna 2007 ja mahdolliseti adoptiolapsen saisimme 2009. Eli siinä välissä kun prosessi olisi käynnissä, niin saisimme biologisen lapsen vuonna 2008.

Saisimmeko jatkaa adoptioprosessia? Onko jotain rajaa paljon lapsia saa ennestään olla perheessä johon adoptio lapsi tulisi?

Ymmärsikö kukaan?

 

[Adoptiosta]

\

Kuinka kauan keskimäärin kestää adoptio luvans saanti kiinasta?
Onko mahdollista olla adoptio jonossa, jos on siinä välissä saanut biologisen lapsen?

kuviteltu tilanne olisi tämä. meillä olisi neljä omaa lasta, 98, 00, 03 ja 06.
Hakisimme adoptio lupaa vuonna 2007 ja mahdolliseti adoptiolapsen saisimme 2009. Eli siinä välissä kun prosessi olisi käynnissä, niin saisimme biologisen lapsen vuonna 2008.

Saisimmeko jatkaa adoptioprosessia? Onko jotain rajaa paljon lapsia saa ennestään olla perheessä johon adoptio lapsi tulisi?

Ymmärsikö kukaan?

Biologinen raskaus keskeyttää aina adoptioprosessin ja lapsen syntymän jälkeen vähän paikkakunnan sossulasta riippuen uuden prosessin voi aloittaa vuoden-kahden kuluttua.

Lasten lukumäärään suhtaudutaan eri kohdemaissa eri tavalla, Kiina ei ennen pistänyt pahaksi suurperheellisiä hakijoita, mutta en tiedä, mikä on tilanne nyt, kun kiristivät sääntöjään.

Käy tutustumassa www.interpedia.fi sivuihin, siellä on aika hyvin maakohtaiset vaatimukset näkyvillä ja myös tuore tiedote Kiinan tilanteesta. Tällä hetkellä odotusajat ovat hurjan pitkät, povataan jopa kahta vuotta, kun ne pari vuotta sitten oli voin noin puolisen vuotta. Tilanteet kohdemaissa elää koko ajan, palvelunantajilta saat tuoreimman tiedon! Päätös kohdemaasta kannattaa tehdä vasta neuvonnan loppuvaiheessa, jolloin saa realistisempaa tietoa kunkin maan sen hetkisestä tilanteesta.

 

[Adoptiosta]

Niin ja siis se adoptiolupa haetaan Suomesta, adoptiolautakunnalta, ei kohdemaasta. Ennen luvan saantia täytyy käydä läpi lakisääteinen neuvonta, joka kestää puolesta vuodesta muutamaan vuoteen, sossulasta riippuen! Käy tutustumassa myös www.adoptioperheet.fi ja www.ampiaisakka.com sivut, siellä kerrotaan prosessista tarkemmin!

 

[vierailijana vastaan]

Esittämäsi kuviteltu tilanne ei siis onnistu. Ylipäänsä kaikenlaiset muutkin muutokset adoptioneuvonnan aikana aiheuttavat jonkiverran lisätöitä - kuten muutto, työpaikan vaihtuminen jne. Ja biologisen lapsen syntymä onkin sitten jo isompi mullistus prosessin aikana ja se katkaisee, kuten jo sanottu aiemmin, prosessin kokonaan.

Ensin pitää siis olla se adoptiolupa Suomesta ja sen lisäksi kontaktimaan viranomaisten on hyväksyttävä teidät. Kiina on asettanut tänä vuonna esim. uudet tulorajat perheille ja ne ovat sellaiset, että iso perhe voi sitä kautta karsiutua pois, ellei ole huomattavan hyvätuloinen. Rahaa per nuppi pitää olla tietty määrä. JOtkut muut maat asettavat muuten vain rajoja lapsilukuun. Eli kannattaa tosiaan kertoa tilanne palvelunantajalle ja selvittää mahdollisuuksiaan. (Palvelunantajia jotka neuvovat ovat: Interpedia, Pela ja Helsingin kaupunki)

 

[mamuzka]

meillä omia lapsia kuusi. ja nyt ollaan selvitetty et me ei voida saada. mitä olen ollut yhteyksissä eri tahoihin. melkee 100% varmaa. toisena vaihtoehtona sijaislasta mietitään. vaikka neuvonnanantajamme ei sitä suoraan sanonu mut sijaislapsi ois enempi meidän juttumme.kummiski se on kallisprosessi ja jos sata varma ovat jo onko se ihan hullua lähtä edes yrittään?

 

[Äitiliini]

Ystävällisenä vinkkinä kaikille adoptiota harkitseville. Poistakaa ystävällisesti ensin omasta sanavarastostanne sana "oma lapsi".
Adoption kautta tullut lapsi on tasan yhtä "oma" kuin biologisestikin perheeseen tullut. Älkää siis erotelko puheessanne lapsia käyttämällä sanaa "oma", vaan mieluummin "biologinen" tai "adoptoitu" jos on avian pakko eritellä jotenkin. Kun perheenne on kasassa, niin mielestäni lapsia ei pidä erotella millään sanalla (miettikää lastenne näköulmasta asiaa) vaan käyttäkää (ja vielä ehkä vieraille voisi painottaa) silloin sanaa "oma" ihan jokaisesta lapsestanne. Muuten olette hakoteillä jo heti alkuun. Jos tunnette tarvetta erotella lapsenne omiin ja adoptoituihin, suosittelisin unohtamaan koko adoption.

 

[Afroäiti]

Mä luulen, että se on vaan ihmisten ajattelemattomuutta, kun he puhuvat "omista"- ja adoptiolapsista, ja tätä esiintyy vain niillä ihmisillä, jotka eivät vielä prosessia ole aloittaneet.

Ja varsinkin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät itse aiokkaan adoptoida, kuulee puhuttavan näillä termeillä. Olen todella usein korjannut ihmisille, että kyllä, me saimme omia lapsia, nämä meidän adoptiolapset ovat meidän omia!

Kyllä nämä termit jäävät pois jo adptioprosessin alkumetreillä, ei mun mielestä tuon takia tarvi prosessia jättää käynnistämättä!

 

[Katten]

Me oleme adoptoimassa lasta, eikä meillä ole ennestään yhtään. "Oma lapsi" -ilmaus lipsahtaa joskus puheeseen, koska on helpompaa käyttää sitä, kuin esim. vierasperäistä sanaa "biologinen", jota muutenkin vierastan, koska kaikki lapset ovat biologisia - ei kukaan heistä ole keinotekoisista aineksista tehty... "Itse tehty" olisi kai myös mahdollinen, mutta sitten joku tulee taas vänisemään, että ei niitä lapsia niin vain tehdä. Mielestäni voin käyttää termiä "oma" tietyissä asiayhteyksissä kuvaamaan "biologista" lasta arvottamatta silti lasta tai hänen asemaansa perheessä. Toisissa tilanteissa käyttäisin samaa termiä kuvaamaan adoptoitua lastani. Minusta tämä hirvittävä haloo "oma"-sanan käytöstä on turhaa - adoptiopiireissäkin luetaan usein puhujaa kuin piru raamattua vaikka toinen ei tarkoita sanan käytöllä mitään pahaa. Aina ei ole pakko olla poliittisesti täydellisen korrekti. Sitä paitsi adoptiolapset ovat alun perin toisten lapsia, sille me emme voi mitään, eikä tarvitsekaan voida. Vasta adoptioperheessä heistä sitten tulee omia.

(ps. Olen lukenut myös tällä palstalla aikaisemmin käydyn keskustelun eräästä tietystä n-alkuisesta sanasta, ja kannatan sen käyttämättä jättämistä. Näissäkin asioissa on tietty aste-ero.)

 

[Mammulle]

Kiina ja Etiopia hyväksyy tietääkseni monilapsiset perheet.

Kiina asettaa tietyt tulorajat perheenjäsentä kohti, 8 000 vuodessa per perheenjäsen eli 9-henkisellä perheellä pitää siis olla 72 000:n vuositulot. Jos kaikki lapset asuvat kotona.

Samaten Suomen adoptiolautakunta voi suhtautua vähän epäillen, jos aiempia lapsia on jo kuusi, tosin jos osa ei asu enää kotona, voi olla helpompaa.

 

[vierailijana vastaan]

Mä tunnustan, että mä aina korjaan jos multa (olen adoptioäiti) kysytään, että eikö mulla ole yhtään "omia lapsia". Jos kysyjä on "ystävällismielinen" niin korjaan että on mulla omia, mutta ei biologisia ja kerron, että ymmärrän kyllä mitä hän tarkoitti enkä itse loukkaannu, mutta itselleni on tärkeää ympäristölle kuvata, että koen todellakin adoptiolapseni omikseni. Ja niiden lasteni takia haluan että ei heitä hämmennetä tekemälä heistä "ei omia".

Eli en itse mitenkään suutu kun tämäntapaisia termejä käytetään väärin, mutta ihan lasteni takia koen fiksuksi mainita, että on kivampi sanoa biologinen / adoptoitu. Lapset alkavat ihan yllättävän aikaisin kiinnittää huomiota ympäristön kysymyksiin eivätkä halua kyseenalaistettavan, että heillä on ihan omat äiti ja isä heistä huolehtimassa.
Yleensä kaikki ovat ymmärtäneet kun olen termin korjannut ja lähteneet ajattelemaan asiaa no. lapsen kannalta, jonka oikeutta vanhempiinsa eivät luonnollisestikaan halunneet kyseenalaistaakaan. Voi olla, että näin kirjallisen ilmaisun kautta tulen tulkituksi nipottajaksi, mutta kasvotusten ihmiset ovat kyllä hyvin ottaneet sen, mitä monet kirjoitettuna pitävät ylireagointina "pelkkiin sanoihin".