Hae Anna.fi-sivustolta

Äidiksi yksin(kö)

Viestiketju osiossa 'Yksinhuoltajuus ja uusperheet' , käynnistäjänä Christina-85, 01.05.2017.

  1. Christina-85 Vierailija

    Hei!

    Ne jotka ovat kovia tuomitsemaan muita, pyydän ettet lue tätä ollenkaan.
    Olen saanut jo kärsiä tarpeeksi ja myös oppinut virheistäni. :(
    Eli olen 32v eroamassa oleva neljän ihanan lapsen äiti.
    Nämä kaikki lapset asuvat pääosin isänsä luona, ovat luonani mahdollisimman paljon ja työvuorojeni mukaan. Exä ei ole työelämässä mukana tällä hetkellä.

    Kaikki tämä sotku alkoi kun tapasin itseäni lähes 6v nuoremman miehen, joka sekoitti pääni ja silloisen liittoni. Hän vannoi rakkauttaan ja voi elämä seksi oli taivaallista. Leijuin pilvilinnoissa annoin kaiken vaan valua läpi sormien, mikään ei enää kiinnostanut.
    Koin lapset valtavana taakkana ja tunteet mieheeni alkoi karista vähitellen.

    Tapailimme tämän miehen kanssa sen kesän tiiviisti ja rakastuimme toisiimme, hän oli eri paikkakunnalta ja kävi luonani aina kun halusin, hän tuli vaikka keskellä yötä. Loppu kesästä huomasin olevani raskaana, järkytys oli itselleni kova..ja päädyin aborttiin salaa.:(
    Itkin monta viikkoa lapseni menetystä, samalla kerroin ex miehelleni suhteestani.
    Tiesin että kaikki olisi väliltämme ohi ja hän otti se todella raskaasti. kamppailin tunteideni viidakossa.
    Katkaisin suhteem nuorempaan mieheen joksikin aikaa.
    Mieheni olisi halunut lasten takia jatkaa vielä kanssani, mutta en tuntenut enää mitään häntä kohtaan. Rakastin vain tätä nuorempaa miestä, ajattelin häntä lakkaamatta.:(

    Syyskuussa muutin pois yhteisestä kodistamme, menimme exän kanssa asumuseroon.
    Aloin taas kirjoittelemaan nuoremman miehen kanssa ja hän halusi muuttaa luokseni.. kun sumussa suostuin tähän, hän hankki työpaikan ja muutimme yhteen.
    Tätä onnea kesti 3,5kk ja koko tämän ajan onneamme varjosti ex mieheni, hän ei antanut lasten tutustua uuteen mieheeni. Tilanne meni lopulta täysin mahdottomaksi ja mies muutti takaisin omalle paikkakunnalleen, mutta jatkoimme kirjoittelua ja soittelua. Mutta tapaamisiin tuli pitkä tauko. Yritin uskotella itselleni että nyt on aika päästää irti hänestä ja keskittyä saamaan avioliittoni vielä takaisin.

    Tuli talvi ja joulu.. asuin kirjaimellisesti yksin mutta vietin paljon öitä exän ja lasteni luona. kirjoittelimme nuoren miehen kanssa ja lähennyimme taas toisiamme, päätimme yrittää vielä. molemmat ajattelimme toisiamme. Hän sanoi ettei voi elää ilman minua. Hän oli kun huumetta minulle, en pystynyt mihinkään jos en kuullut hänestä.
    Tammikuussa hän tuli luokseni ja viipyi luonani monta ihanaa päivää.. olin korviani myöten rakastunut, oli ihana käpertyä toisen kainaloon ja tuntea toisen lämpö. Kun hän lähti tunsin itseni tyhjäksi. Olin todella rakastunut häneen.
    Soittelimme ja hän vannoi rakkauttaan..

    Muutaman viikon päästä tästä tein taas positiivisen raskaustestin, odotin hänen lastaan.
    Kerroin hänelle lapsesta, hän oli järkyttynyt ja syytti minua ehkäisystä, hän ei ollut ilahtunut ollenkaan. Ei halunnut lapsia vielä, ei ollut valmis isäksi.
    Tämä oli itselleni shokki, odotin toisenlaista vastaanottoa.
    Hän katkaisi välit minuun.. itse kamppailin avioeron ja pahoinvoinnin kourissa, olin täysin yksin. Tiesin etten pysty toiseen aborttiin ja päätin pitää lapsen. Tiesin että olen tästä lähtien yksin ja tulen kasvattamaan lapsen yksin.

    Parin kuukauden päästä hän otti minuun yllättäen yhteyttä ja tapasimme.
    Kerroin että olen päättänyt pitää lapsen. Hän ei juurikaan mitään tähän sanonut.
    Hän ei halunut puhua lapsesta mutta hyväksyi päätökseni.
    Hän kertoi että rakastaa minua kaikesta huolimatta ja on rakastanut siitä päivästä kun tapasimme ensimmäisen kerran.

    Niinpä jatkoimme suhdetta, mikä osoittautuikin pettymykseni lähes ainostaan seksisuhteeksi, hän kävi luonani 2x kuussa ja viipyi useamman päivän, harrastimme seksiä useita kertoja päivässä..vietimme päivät sängyssä ja rakastelimme. Itse kaipasin niin paljon muuta :(
    Yritin puhua jos hän muuttaisi takaisin luokseni.. hän lupasi miettiä ja katseli töitäkin täältä päin. Mutta tätä kaikkea varjosti raskauteni, hän sanoi että ei halua lasta eikä voi sen takia muuttaa luokseni, hän jopa kiristi minua antamaan lapsen adoptoitavaksi.
    Itkin monesti itseni uneen. :( hän loukkasi minua tietämättään sitä itsekään. Ystävät olivat hänelle kaikki kaikessa ja hän sanoi häpeävänsä jos kaverit tulisivat luoksemme ja tajuaisivat että odotan hänen lastaan.

    Ensimmäisessä ultrassa kävin yksin, katselin onnellisia pariskuntia ja Itkin. Lapsella oli kaikki hyvin, kehittyi normaalisti.
    Mies ei halunnut nähdä edes ultraääni kuvaa lapsesta.
    Lähetin hänelle pienen ääni clipin vauvan sydänäänistä, yritin saada hänet herkistymään, ymmärtämään että se pieni sydämen jumputus on HÄNEN lapsensa. Hän kyllä kuunteli sen mutta eipä juuri mitään muuta.
    En saanut häntä hyväksymään sisälläni kasvavaa ihmettä. Hän oli täysin kylmä kun lapsesta yritin puhua.

    Jatkoimme tapailua ja kerroin ex miehelleni että saan lapsen.
    Päätimme hakea eroa ettei lapsi mene hänen nimiinsä. Yritin jaksaa hoitaa lapsia, käydä töissä, kestää tätä kaikkea. Vaikka tämä nuorempi mies loukkasi minua jatkoin hänen kanssa. Hän kävi luonani ja harrastimme seksiä..välillämme ei juurikaan muuta ollut, mutta tyydyin siihen..kunhan vain sain olla hänen elämässä mukana. Mies yritti sivuuttaa koko raskauden vaikka vatsani kasvoi, hän oli kun ei mitään.

    Nyt olen rv 17 ja täysin yksin..eilen tunsin lapseni hennot liikkeet. Rakastamani mies lapseni isä lähti luotani 3pv sitten..en ole kuullut hänestä tämän jälkeen mitään :( :(
    En tiedä miten jatkan tästä eteenpäin.. laitanko tiukat ehdot että hänen on kertakaikkiaan pakko valita joko että on täysillä kanssani tai lopetan suhteen.
    En tiedä, onko minusta jatkamaan pelkkää seksi suhdetta. :( entä kun lapsi syntyy..
    Auttakaa joku.. kukaan ei ole varmasti samanlaisessa tilanteessa, luulen ettei asiat voi vaan mennä kelläkään näin solmuun.
    Olisi kiva myös löytyä uusia tuttavuuksia, yksinhuoltaja äitejä, äitejä jotka odottavat lasta yksin. Jakaa asioita ja tavatakin. Omat ystävät ovat siirtyneet takavasemmalle tämän sotkun takia.
    Asun Tampereella. Sähköpostia saa laittaa osoit. enisa85@suomi24.fi

    Kiitos jos jaksoit lukea tarinani. Kommentit, apu, kannustus ja neuvot on enemmän kun tervetullutta. En haluaisi kuitenkaan lukea negatiivisia ja itsepä olet tähän tilanteesi itseäsi laittanut vastauksia. Tiedän kyllä ja olen kyllä kiintiöni itkenyt ja surrut.

    Terkuin. Äiti+4+1
     
  2. ilkiö Vierailija

    Jätä lukematta, mutta niin makaa kuin petaa. Hyssyttely on turhaa.
     
  3. Lapset ensin Vierailija

    Melkoisen sopan kyllä olet saanut aikaiseksi. Nyt järki käteen ja lasten ehdoilla. Unohdat seksin ja tämän "uuden miehen". Pidät huolta kaikista lapsista ja elät muutaman vuoden heille täysin. Järki käteen ja pidä itsestäsi huolta. Lopeta säätäminen ja aikuistu. Lapset tarvitsevat sinua! Pyydä anteeksi expuolisoltasi myös.
     
  4. Vanha äiti Vierailija

    Kyllä elämä voi tosiaan joskus mennä aika sotkuun, kokemusta on.

    Tämä nuorempi mies ei ansaitse sinua. Vaikka seksi olisi kivaa, sillä ei voi korvata yhteistä elämää ja sitä, että joku pitää sinusta huolta. Kannattaa ehkä pohtia sitä, miksi hänestä on muodostunut sinulle niin tärkeä. Miksi otat vastaan hänen toimintansa?

    Itse olen myös murheeni elänyt. Jos nyt voisin päättää, voi olla, että tekisin toisin. Toisaalta olen tarvinnut tämän matkan ollakseni nyt onnellisempi ja tasapainoisempi.

    Toisesta suhteesta saamani lapsi on ihana, yksi elämäni suurista iloista. Ota lapsesi vastaan ja keskity siihen, että kaikilla lapsillasi on äiti. Voit jatkaa seksihommia kenen kanssa hyvänsä, mutta ei niin, että sinua hyväksikäytetään tunnetasolla. Olet superarvokas ihminen, kohta viiden lapsen äiti. Häntä pystyyn! Paljon tsemppiä loppuraskauteen, selviät tästä kyllä.
     
  5. Vanha äiti Vierailija

    Kyllä elämä voi tosiaan joskus mennä aika sotkuun, kokemusta on.

    Tämä nuorempi mies ei ansaitse sinua. Vaikka seksi olisi kivaa, sillä ei voi korvata yhteistä elämää ja sitä, että joku pitää sinusta huolta. Kannattaa ehkä pohtia sitä, miksi hänestä on muodostunut sinulle niin tärkeä. Miksi otat vastaan hänen toimintansa?

    Itse olen myös murheeni elänyt. Jos nyt voisin päättää, voi olla, että tekisin toisin. Toisaalta olen tarvinnut tämän matkan ollakseni nyt onnellisempi ja tasapainoisempi.

    Toisesta suhteesta saamani lapsi on ihana, yksi elämäni suurista iloista. Ota lapsesi vastaan ja keskity siihen, että kaikilla lapsillasi on äiti. Voit jatkaa seksihommia kenen kanssa hyvänsä, mutta ei niin, että sinua hyväksikäytetään tunnetasolla. Olet superarvokas ihminen, kohta viiden lapsen äiti. Häntä pystyyn! Paljon tsemppiä loppuraskauteen, selviät tästä kyllä.
     
  6. Äiti Vierailija

    Ymmärrän tuon tunnekoukun mieheen...mutta hän kovin nuori,oikeastaan tunne elämältään ihan kakara vielä,varmaan panikoi parhaillaan menetettyä villiä nuoruuttaan...mutta hän vanhenee,tajuaa vielä lapsensa ihanuuden...ja jos oikeaa rakkautta on,niin myös sinutkin.
    Oma ajatukseni on,että kunnioita itseäsi,elämääsi,lastasi ja puhu miehelle...älä anna miehen käyttää sinua enään hyväksi.Pärjäät kyllä lapsen kanssa yksin ja exäsi tuntuu olevan tolkullinen mies,niin hän tukee sinua yhteisten lasten ksnssa...anna ajan kulua,keskity lastesi hyvinvointiin...kaikki menee vielä hyvin,ehkei niin kuin haluaisit,mutta hyvin silti.
     
  7. Umit Vierailija

    Tässä oiva tilaisuus tutustua itseesi uudelleen. Nyt aika keskittyä itseen ja tulevaan lapseen. Käy vaikka jossain juttelemassa ja jäsentämässä ajatuksia uudelleen. Kaikella on tarkoitus ja elämä on elinikäistä kasvamista. Ota vastuu itsestäsi, unohda nyt miehet hetkeksi, et ole tuollaisen arvoinen. Arvosta itseäsi, ehkä susta tuntuu että teit virheen, mutta tehty mikä tehty, hyväksy se niin pääset eteenpäin!
    Kaikkea hyvää!
     
  8. Kaikki tekevät virheitä elämässään. häntä pystyyn ja nauti raskaudestasi ja tosiaan lapsiin keskittyminen olisi hyvä idea ja nuorelle miehelle ehdot pöytään! Älä anna pomputtaa, et ole hänen arvoisensa jos ei kerta mies muuhun pysty, kun sänkyhommiin! Ja tpi
     
  9. Mummo. Vierailija

    Hei Christina.

    Kaikki me teemme omat virheemme. Niistä vaan pitää kerrasta oppia, ettei samoja toista kerrasta toiseen, kolmanteen..

    Minä myös rakastuin 10 vuotta sitten, yltiöpäisesti nuoruuden ihastukseeni. Ja minäkin tulin raskaaksi ihastukselleni. Kotona minulla oli aviomies ja 3 ihanaa lasta. Ihastukseni järkyttyi raskausuutisesta, koska hänellä sama tilanne kotona, vaimo ja 2 lasta.

    Tein abortin, jonka vuoksi itkin silmät päästäni. Se teko oli vahvasti arvojeni vastainen. Mutta muuta vaihtoehtoa ei järkevästi ajateltuna ollut.

    Käytökseni miestäni kohtaan paljasti minut - kärähdin syrjähypystäni, mutta vasta abortin jälkeen. Miehestäni tuli syrjähyppyni vuoksi ihan sekopää, otti yhteyttä ihastukseeni ja uhkasi tätä ja hänen vaimoaan vaikka millä - jopa ampumisella.

    Kärähtäminen lopetti suhteeni ihastukseeni. Tulin järkiini ja päätin jatkaa aviomieheni kanssa, vaikka se silloin ensin tuntuikin vaikealta. Eniten halusin olla edelleen äiti kolmelle lapselleni.
    Aviomieheni antoi syrjähyppyni anteeksi, koska rakasti minua. Niin hän ainakin väitti. Silti, joka kerta, kun hän juo/ kännää, jota hän tekee joka viikonloppu, saan kuulla syrjähypystäni. Milloin olen huorannut, milloin jakanut persettäni ja ollut huono äiti lapsilleni, koska olen syrjähypylläni pettänyt kuulemma myös heidät. Tätä soopaa kuuntelen tänäkin päivänä.

    Nyt lapseni ovat jo aikuisia ja yhdellä heistäkin jo lapsia eli ollaan isovanhempia. En enää halua lähteä avioliitostani mihinkään, koska olen oppinut elämään tätä elämää - siis tätä elämää viikonloppujuopon kanssa. Kun olen myös mummo, olen merkittävässä roolissa lapsenlasteni elämässä. Myös pappa hoitaa heitä aktiivisesti. Kaksi pientä pirpanaa vierailevat mummolassa ahkerasti.

    Tätä elämääni tänä päivänä voisi verrata estejuoksuun - ylitän esteen aina kompastumatta siihen, koska minulla on niin kova motivaatio ja halu tehdä se! En myöskään kasta varpaitani vesiesteellä, koska minulla on vahva tukiverkosto - lähiomaiset ja ystävät auttavat jaksamaan ja jelppaavat aina, kun sitä tarvin.

    Edit: Christina, toimi niin kuin sydämesi sanoo, mutta minä toivon, että pääsisit ihastuksestasi eroon. Teillä on niin eri elämänarvot lasten suhteen. Ei siitä vaan tulisi yhtään mitään.. Olethan jo yrittänyt herättää miehessä tunteita syntyvää lasta kohtaan - onnistumatta.

    Toivotan sinulle loistavaa tulevaisuutta lastesi kanssa. Rakasta heitä paljon, näytä se ja sano se heille, koska sitä he tarvitsevat! ❤
     

Suuri kesähoroskooppi 2017: Rakkaus, työ ja terveys

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti